Myytävänä vähän käytetty lapsi – lapsia hyväksikäytetään viranomaisten silmien alla
Phnom Penhin yöelämässä liikkuu kasvava määrä turisteja. Osa heistä ostaa lapsia hyväksikäytettäväksi.

Phnom Penhin yöelämässä liikkuu kasvava määrä turisteja. Osa heistä ostaa lapsia hyväksikäytettäväksi.

Myytävänä vähän käytetty lapsi – lapsia hyväksikäytetään viranomaisten silmien alla

Kirkon tukemat kansainväliset järjestöt taistelevat lasten hyväksikäyttöä ja lapsikauppaa vastaan Kambodžassa. Vastassa ovat korruptio ja seksuaaliset tabut.

Kambodžan pääkaupungin Phnom Penhin liikenteessä skootterit, kuorma-autot ja tuk-tukit suhahtelevat mistä pääsevät. Nopeus ja oveluus ratkaisevat.

Kaikkialla rakennetaan kiihkeästi massiivisia komplekseja, joiden tieltä paikalliset ihmiset joutuvat muuttamaan pois.

Pääosin kiinalaisilla sijoituksilla kasvava kaupunki tyhjennettiin viimeksi 1970-luvulla, kun punakhmerien hirmuhallinto vastusti kaupunkikulttuuria ja suunnitteli yhteiskunnasta maatalousutopiaa.

Kaupunkikuva kehittyy nopeasti. Kaikilla näyttää olevan älypuhelin. Siitä hyötyvät myös ihmiskauppiaat.

– Digitalisaatio on muuttanut ihmiskaupan. Tyypillisesti uhri löydetään nykyisin Facebookin kautta maaseudulta, sanoo kertoo ihmiskaupan vastaisen järjestön Chab Dain johtaja Rous Yeng.

Turistit menevät päivisin temppeliin ja iltaisin ostamaan lapsia. - ihmiskaupan vastaisen järjestön Chab Dain johtaja Rous Yeng 

Chab Dain Phnom Penhin toimisto on syrjässä valtaväylistä, rauhallisella sisäpihalla porttien takana.

Lapsia hyväksikäytetään Phnom Penhissä myös aivan viranomaisten silmien alla. Toimintaa pitää yllä kasvava turismi.

– Turistit menevät päivisin temppeliin ja iltaisin ostamaan lapsia, Rous Yeng tiivistää.

– Kauppiaat pyrkivät vaihtamaan lapset muutaman kuukauden välein, koska asiakkaat vaativat vaihtelua.

Ihmiskauppa perustuu perheiden suostumukseen

Moni maaseudun perhe luulee lähettävänsä lapsensa kaupunkiin kotityöhön tai vaimoksi varakkaaseen naapurimaahan. Kambodža on ihmiskaupan vientimaa. ­Yksi suurista tuontimaista puolestaan on varakas naapuri Thaimaa.

Kaakkois-Aasian rikkaimman valtion talous nousee turismin ansiosta ja työt, joissa lapsia käytetään hyväksi, liittyvät turismiin. Osa työskentelee kala- ja äyriäistuotannossa ja osa kerjää. Suurin osa ihmiskaupasta tähtää kuitenkin seksuaaliseen hyväksikäyttöön.

Viime vuonna kansainvälinen Chab Dai -järjestö palautti kotimaahansa 125 salakuljetettua lasta.

– Ihmiskauppa perustuu suureksi osaksi perheiden suostumukseen. Ne eivät useinkaan silti tiedä, mihin oikeasti ovat lapsiaan lähettämässä.

– Lapset opetetaan huolellisesti valehtelemaan ikänsä, ja kuljetukseen käytetään viidakkoreittejä. Myyntialue ulottuu Japanista aina Saudi-Arabiaan saakka, Yeng kertoo.

Yengin mukaan olennaisinta taistelussa lasten salakuljetusta ja myyntiä vastaan on yhteistyö viranomaisten ja paikallisten toimijoiden kesken. Järjestöt eivät yksin pärjää koneistolle, joka lasten myymisen varmistaa ja toteuttaa.

– Yksikin liiga kaappasi 300 lasta. Poliisilta vaaditaan todella paljon työtä näiden tapausten selvittämiseen, mutta aina viranomaiset eivät ole siihen halukkaita, Yeng sanoo.

Ihmiskauppiailla on valtaa

Kambodžalaislapsia sijoitetaan myös paikallisiin orpokoteihin. On arvioitu, että vain neljäsosa orpokotien lapsista on orpoja. Loput ovat myytävänä.

– Osa pelastetuista lapsista myydään ikävä kyllä uudelleen, Chab Dain palauttamista lapsista jopa viidennes, arvioi järjestön vaikuttavuustyön johtaja Trawis Barnwell.

Chab Dai pyrkii sekä löytämään uhreja että ennaltaehkäisemään ihmiskauppaa. Se muun muassa kouluttaa poliiseja tunnistamaan hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa. Lisäksi järjestö kouluttaa poliiseja, jotta nämä osaavat kuulustella lapsia lapsen tasoisesti.

40 prosenttia uhreista ei halua tehdä ilmoitusta. Eniten he pelkäävät rikollisten läheisyyttä. Barn­wellin mukaan ihmiskaupan takana ovat viime kädessä yhteiskunnan köyhyys ja korruptio.

– Ihmiskauppiailla on valtaa. He ovat rikkaita ja yhteiskunnallisesti voimakkaita, Barnwell sanoo.

Vaikka Unicefin mukaan jopa seitsemän prosenttia kambodzalaislapsista on kokenut seksuaalista hyväksikäyttöä, ilmiötä ei tunnisteta. Se johtuu siitä, että seksuaalisuus on Kambodžassa tabu.

Pojat ovat kultaa, tytöt kangasta

Lasten seksuaalisen hyväksikäytön vastaisen First step -järjestön mukaan poikien hyväksikäyttöä ei virallisesti ole Kambodžassa edes olemassa. Maskuliinisessa kulttuurissa poikia pidetään vahingoittumattomina.

Poikia ei ole täällä edes ajateltu mahdollisina uhreina. - First Stepin kehitysjohtaja Brent de Smedt

– Khmerinkielinen sanonta kuuluu, että pojat ovat kultaa, tytöt kangasta. Sillä tarkoitetaan täällä, että poika kestää mitä vain, mutta tyttö voi mennä rikki, sanoo First Stepin kehitysjohtaja Brent De Smedt.

– Poikia ei ole täällä edes ajateltu mahdollisina uhreina, hän sanoo.

Jos poika joutuu hyväksikäytön uhriksi, häntä pidetään syyllisenä. Järjestön uusimpia ohjelmia on lasten ja nuorten haitallisen seksuaalisen käytöksen ehkäiseminen.

– Seksuaalisuudesta ei puhuta, ja ihmisiä on hyvin vaikea auttaa, koska täällä ei ole sosiaalijärjestelmää eikä väestörekisteriä.

– Löydämme hyväksikäytön uhreja sukulaisten tai naapurien kautta. Mutta lapsia hyväksikäyttäneille aikuisille ei ole saatavilla mitään apua eikä järjestöä. Paikallinen laki kieltää hyväksikäytön, mutta koska näistä asioista ei puhuta lainkaan, niitä ei tavallaan ole olemassa.

Pääkaupunkiseudun seurakuntien rahoittama Suomen Lähetysseura tukee Chab Dain ja First Stepin työtä.

Kirjoittaja tutustui helmikuussa Helsingin seurakuntien matkalla Suomen Lähetysseuran työhön Kambodžassa ja Thaimaassa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi