”Olen suojassa ja turvassa maskin alla” – Kymmenet tuhannet suomalaiset nukkuvat laitteen kanssa, joka voi muuttaa elämän

null ”Olen suojassa ja turvassa maskin alla” – Kymmenet tuhannet suomalaiset nukkuvat laitteen kanssa, joka voi muuttaa elämän

”Olen suojassa ja turvassa maskin alla” – Kymmenet tuhannet suomalaiset nukkuvat laitteen kanssa, joka voi muuttaa elämän

Moni uniapneasta kärsivä nukkuu hengitysteihin ilmaa puhaltavan CPAP-laitteen kanssa. Suhde suhisevaan koneeseen voi muodostua läheiseksi. Viisi uniapneetikkoa kertoo uskollisesta unikaveristaan.

Pysäytä audio

Minä kerta kaikkiaan tykkään ylipaineella tuotetusta huoneilmasta.

– Tuija Saurusvaara, 49

”Olen aina kuvitellut nukkuvani sikeästi ja laittavani pitkillä unilla rahaa pankkiin, mutta kyse onkin ollut ihan muusta.

Pari vuotta sitten äiti patisteli minua tutkimuksiin, mutta en saanut aikaiseksi. Ihminen tottuu olotilaansa. Luulen, että minulla on ollut uniapnea jo vauvana. Kun uniapneaa sairastanut laulaja Olli Lindholm kuoli, otin itseäni niskasta kiinni. Viime toukokuussa minulla diagnosoitiin uniapnea, ja moni asia sai selityksen. En ollutkaan laiska ja saamaton, vaan jatkuvasta univajeesta kärsivä ihminen.

Aiemmin nukahtelin minne sattui ja saatoin nukkua kellon ympäri. Sain huonon seuraihmisen maineen, kun vetäydyin illanistujaisista kahdeksalta nukkumaan. Kaikki aina naureskelivat, että taas se nukkuu.

Jo muutaman CPAP-laitteen kanssa nukutun yön jälkeen olin kuin eri ihminen. Päänsäryt, yöhikoilu, päiväunet ja heräämiset sydämentykytykseen jäivät pois. Nyt ajatus juoksee kirkkaammin ja valveillaolotunteja on enemmän. Ennen näin usein painajaisia, esimerkiksi sellaista, jossa litistyn kahden levyn väliin. Ajattelin näkeväni todella eläväisiä painajaisia siksi, että olen niin mielikuvituksellinen ihminen. Itse asiassa painajaiset johtuivat varmaan uniapnean hengityskatkoksista, sillä nyt ne ovat poissa.

Totuin laitteeseen heti ja käytän sitä joka yö. Laite auttaa minua pysymään hengissä ja elämään laadukkaampaa elämää. Tuntuu, että sen myötä hengitän jotenkin syvemmin ja hapekkaammin. Astmalääkkeitä ei juuri ole enää tarvinnut käyttää. En häpeile laitetta, ja kaikki ystäväni tietävät siitä.


Uniapneaa on luultavasti diagnosoitu vasta jäävuoren huippu. Tämä tulee ryöpsähtämään vielä käsiin. Koska olen tyyppi, joka myy vaikka mummonsa, olenkin pyöritellyt leikilläni liikeideoita. Jos alkaisi vaikka tuottaa sängynpäätyjä, joihin laitteen saisi integroitua nätisti ja kätevästi.

Suvussamme on luultavasti enemmänkin uniapneaa. Tyttäreni pitäisi mennä lähiaikoina tutkimuksiin, sillä hänelläkin on vähän turhan hyvät unenlahjat. Ensi keväänä pidämme hänen kanssaan yhteiset syntymäpäiväjuhlat. Silloin juhlimme sitä, että olemme elossa.”

Työkaveri sanoi, että tulen uudeksi ihmiseksi laitteen kanssa.

– Ilpo Kantonen, 57

”Olin eräänä kesänä parvekkeellani nukkumassa ja näin unta, jossa olin viisi metriä syvässä uima-altaassa ja sukelsin hakemaan jotain esinettä pohjasta. Pidätin hengitystä ja pinnistelin. Heräsin, kun pääsin täpärästi henkeä haukkoen pintaan. Silloin siskoni arveli, että minulla saattaa olla uniapnea.

Pomokin sanoi, että nukahtelin kokouksissa. Öisin kuorsasin niin kovaa, että kerran naapuri soitti yöllä ovikelloani. Apnea oli vaivannut varmaan jo parikymmentä vuotta.

CPAP-laitteen käyttö oli pitkään tuskallista taistelua. Luulen sen johtuneen siitä, että sain sen sekaisin itse tekemilläni säädöillä. Entisenä ict-opettajana tykkään rukata laitteita ja niiden asetuksia. Totesin, että tämä laite ei ole kyllä mun juttu, koska en nukkunut kunnon öitä ja oireet eivät helpottaneet. En viitsinyt kuitenkaan uniapneetikkojen foorumeilla puhua asiasta, etten lannista muita. Jotkuthan eivät sopeudu koskaan käyttämään laitetta.

Kolme vuotta kului, kunnes tämän vuoden alussa sain uuden laitteen. Silloin homma lähtikin yllättäen toimimaan. Huonosta nukkumisesta tullut väsymys on nyt poissa ja mieli on kirkas.

Harrastuksekseni olen mukana kehittämässä Oscaria, avoimen lähdekoodin ohjelmaa, jolla voi analysoida CPAP-laitteen muistikortilla olevia tietoja. Ohjelma laskee unestani hengityskatkoja, univaiheita, hengitysmaskin paineita, ilmavirtausta ja muita kiinnostavia asioita. Käyn kehitysfoorumilla päivittäin, ja keskustelen ulkomaisilla apneasivustoilla ja suljetuissa Facebook-ryhmissä.

Laitteeni nimi olkoon Tuuletin. Annoin sen vahingossa sille profiilinimeksi ohjelmassa. Ihan osuva nimi, sillä sehän puhaltaa koko ajan. Jos joku tulee kylään, niin näytän laitettani ja analyysiohjelmaa aina mielelläni.

Meillä on laitteen kanssa hieno yhteinen tulevaisuus. Tosin luulen, että uniapneaan keksitään vielä parempia hoitosysteemejä ja näitä laitteita löytyy museoista, joissa nuoret ihmettelevät, että miten ne on voineet elää tuollaisten kanssa.”

Joillain on yöpöydällä kirjoja, minulla on laite. En peitä sitä koskaan.

– Raija Nyman, 62

”Kaksivuotias tyttärenpoika pelästyi kovasti uniapneamaskia, kun vedin sen päähän. Aina kun hän on meillä kylässä, herään aamulla siihen, että poika tulee painamaan laitteen pois päältä. Maskia kutsun vähän leikilläni 'kuonokopaksi'.

Kun sain CPAP-laitteen reilu vuosi sitten, niin taivaan portit aukesivat. Aiemmin olin puolikoomassa, nyt on energiaa. Vilpittömästi peukutan laitetta.

Iltasella vien aina mukillisen vettä laitteen kostuttimeen. Huolto kuuluu ikään kuin normaaleihin kotitöihin – peseskelen ja kuivattelen sitä. Ei ole tullut koskaan tunnetta, että voi hiton laite. Mietin vaan, että onpa hyvä, että mulla on tämä apu. 

Ainoa hankaluus on se, että joudun pakkailemaan sitä kuljetussalkkuun paljon, koska liikumme jatkuvasti. Mies ahkeroi aurinkosähkön mökille ja asuntoautossakin on oma akku, jotta mamman laite saadaan aina käyttöön. En halua vanhaa elämää takaisin, siinä ei ole mitään järkeä. Nyt nukun keskimäärin 10 tuntia yössä ja unimaailmani on köyhää.

Olen miettinyt, että miksi ihmeessä ihmiset apneaa häpeävät. Hoidon alussa ihmettelin, kun joku sanoi, että ai sä olet käynyt hierojalla, kun poskissa oli apneamaskin jättämät painaumat. Sanoin että ei, nämä ovat mun uniapnealaitteen tekosia. Facebookin uniapnearyhmästä huomasin, että naapurillakin on uniapnea, kun hän kysyi siellä jotain neuvoa. Eihän näitä tiedä, kun ei näistä tule koskaan puhe.

Öisin lähelläni on paljon enkeleitä. Äitini keräili niitä, ja minä olen jatkanut perinnettä. Minulla on niitä ihan valtava määrä. Kun löydämme ulkoa pieniä sulkia, siskoni aina sanoo, että ne ovat enkelin sulkia. Minusta siihen on kiva uskoa.”

Tästä tuli elämänmittainen tarina. Eikä tunnu yhtään pahalta.

– Jari Jääskeläinen, 53

”Tämä ei ole viha-rakkaus-suhde, vaan rakkaussuhde. Heti ensimmäisinä päivinä huomasin, että voi vitsi tämä laite on hyvä juttu, kun kaikki sujui paljon paremmin. Keskittyminen ja muisti toimivat. 'Te olette käytännössä parantunut kun käytätte tätä', sanoi lääkäri.

Viime talvena enon hautajaisten jälkeen olimme sisarusten kesken mökillä Ristiinassa yötä, ja veli oli laskenut, että minulla oli nukkuessani minuutin ja 20 sekuntia kestänyt hengityskatko. Nauroin, että on se jännä, että kun mä olen hengittämättä, niin läheisille tulee vaan mieleen ottaa aikaa.

Olli Lindholmin valitettavan menehtymisen jälkeen luin yhtenä yönä sängyssä hänen sairaushistoriastaan ja havahduin. Olli oli ikätoverini, uniapneetikko ja kärsi korkeasta verenpaineesta. Pakottauduin tutkimuksiin, jossa todettiin vakava uniapnea. En yhtään ihmetellyt, koska töistä ajamaan lähtiessä meinasin ottaa torkut jo ensimmäisissä liikennevaloissa. Kuljin vähän kuin usvassa.

Laite pitää tasaista kohinaa, ja vaimo ristikin minut Darth Vaderiksi. Ääni on pieni hinta siitä, että hänkin varmasti voi paremmin, kun ei heräile korinaani. Jippu-koiramme kammosi aluksi laitteen ääntä, mutta antoi sen anteeksi parin viikon jälkeen ja uskaltaa tulla viereen yöksi. Mulla on siis aika monta unikaveria.

Maski on toki huomiota herättävä. Kun pistin siitä kuvan nettiin, niin heti joku kysyi, että mitä on sattunut, onko vakavampaakin. Minun kohdallani tähän ei liity mitään häpeää, vaan puhun asiasta mielelläni, jos voin sillä parantaa jonkun elämänlaatua ja ehkä jopa pelastaa hengen. Ei voi kuin arvostaa suomalaista terveydenhuoltoa, josta koko hoidon ja laitteen saa veloituksetta. On mahtavaa, kun hyvän yön jälkeen laitteen näyttöruudulla on iloinen, vihreä hymynaama heti aamusta.”

Ei näissä vermeissä kovin viehättävältä näytä.

– Lisa Leinonen, 64

”Minulla on paljon ystäviä Aasiassa, ja edellisellä kerralla minulla oli CPAP-kantosalkku mukanani. Kerran Thaimaassa en halunnut tuttavien luona herättää huomiota ja nukuin ilman laitetta, mutta yleensä käytän sitä joka yö eikä laite häiritse matkustamista.

Joudun usein selittämään laitteen käyttöä. Jotkut yllättyvät ja kauhistelevat, ehkä jopa säälivät, että tuollaistako sinun pitää käyttää. Kyllä se vähän vahvuutta vaatii, mutta en minä laitetta koskaan piilottele.

Totuttelin laitteen käyttöön monta kuukautta, mutta nyt suhtaudun masiinaani aika käytännöllisesti – se on välttämättömyys. Aluksi erilaisten maskien kanssa puleeraaminen tuntui toivottomalta, mutta lopulta puoli vuotta sitten totuin käyttämään sierainmaskia.

Onhan se ihmeellistä, kun saa nukuttua yhtäjaksoisesti koko yön. Ajatus luistaa hoidon myötä paremmin ja väsymyksen tuomaa aivosumua on vähemmän. Kivaa, kun on vihdoinkin mahdollisuus kunnolla nukkua.

Maskin hihnat painavat joskus poskiin jälkiä. Harrastan ompelua, joten olen tehnyt maskin hihnoihin pienet kangassuojat sekä hihnan, joka pitää ilmaletkun kiinni ylhäällä sängynpäädyssä.

Nykyään nukun levollisesti ja tunnen, että olen suojassa ja turvassa maskin alla.”

 

Pysäytä audio

Aapo, Ellu ja Keimo takaavat, että henki kulkee

Patric, Voitto, Toimi, Sixten, Vehje, Mööpeli, Puhku, Ilmari, Herkules… Nämä ovat uniapneetikkojen Facebook-ryhmästä poimittuja CPAP-laitteille annettuja lempinimiä. Ne kertovat siitä, että laitteesta voi muodostua läheinen elämänkumppani. Vuonna 2012 CPAP-laitteita oli käytössä arviolta 30 000 suomalaisella. Määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Yö-yhtyeen laulajan Olli Lindholmin kuoleman saaman medianäkyvyyden jälkeen uniapnean takia tutkimuksiin hakeutuneiden määrä on kasvanut merkittävästi. 

Uniapneassa nielun alueen lihakset veltostuvat unen aikana. Siitä seuraa ylähengitysteiden osittaista ahtautumista, mikä aiheuttaa hengityskatkoksia ja kuorsausta. Unen aikana voi normaalistikin esiintyä lyhyitä hengityskatkoksia, mutta niiden määrä, pituus ja seuraamukset ratkaisevat, onko kyseessä sairaus.

Rakenteellisesti ahdas nielu altistaa kuorsaukselle ja hengityskatkojen syntymiselle. Unenaikaisia hengityskatkoksia esiintyy noin 10 prosentilla henkilöistä, jotka kuorsaavat. Kaikki uniapneaa sairastavat eivät kuorsaa.

CPAP (Continuous Positive Airway Pressure) tarkoittaa jatkuvaa ilmatiepainetta, joka johdetaan laitteesta hengitykseen letkun ja maskin välityksellä. Riittävän paineen avulla ahtautumisalttiit hengitystiet pysyvät auki. Suomessa 1980-luvun lopussa aloitettu CPAP-hoito on uniapnean ensisijainen hoito erityisesti keskivaikeista tai vaikeista oireista kärsivillä. Hoidolla on todettu olevan huomattavaa vaikutusta mm. väsymysoireisiin ja sairausriskeihin, joita hoitamaton uniapnea aiheuttaa. Laite pitää vaimeaa suhisevaa ääntä, jota voi kuulla tämän artikkelin taustalla.

Vähintään neljä prosenttia miehistä ja kaksi prosenttia naisista sairastaa uniapneaa. Uudempien väestötason selvitysten mukaan 17 prosenttia keski-ikäisistä miehistä ja 9 prosenttia keski-ikäisistä naisista sairastaa keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa. Uniapnea on yleisintä keski-ikäisillä, mutta sitä voivat sairastaa kaikenikäiset ihmiset, myös lapset.