null ”Olen uskontopositiivinen ihminen” – näyttelijä ja viihteentekijä Janne Kataja leikki jo lapsena pappia

Janne Kataja kysyy uudessa Uskoisitko?-tv-ohjelmassa, miksi joku on valinnut tietyn uskonnon ja mitä sen sääntöihin sitoutuminen merkitsee.

Janne Kataja kysyy uudessa Uskoisitko?-tv-ohjelmassa, miksi joku on valinnut tietyn uskonnon ja mitä sen sääntöihin sitoutuminen merkitsee.

Hengellisyys

”Olen uskontopositiivinen ihminen” – näyttelijä ja viihteentekijä Janne Kataja leikki jo lapsena pappia

”Minun Jumalani ei ole pikkumainen”, sanoo Janne Kataja. Häntä kiinnostavat eri uskonnot ja hengelliset yhteisöt, mutta tiukkoja sääntöjä ja tuputtamista hän kavahtaa.

Janne Katajan omakotitalo on pyryn jäljiltä lumivallien ympäröimä. Ulko-ovelle johtaa vain pieni polku. Talon isäntä tulee vastaan ovelle ja huikkaa tervetulotoivotusten lomassa, ettei koskaan tee lumitöitä. Myöhemmin selviää miksi.

Talon yläkerrassa on remontti, ja sen vuoksi alakerta pursuaa eri aikakausien taidetta. Keittiön pöydän ääreen istuu puhelias mutta seesteisen oloinen mies, joka on tehnyt uuden yllättävän avauksen työkuvioissaan ja saanut juuri kolmannen lapsensa.

Koko kansan tuntema viihdyttäjä on ideoinut MTV3:lle sarjan nimeltä Janne Katajan Uskoisitko? Helmikuun alussa alkavassa sarjassa tutustutaan erilaisiin ­uskonnollisiin ja henkisiin yhteisöihin. Ensimmäisellä kaudella perehdytään skientologiaan, Jehovan todistajiin, nykynoituuteen ja Urantia-liikkeeseen.

Minua kiehtoo se, miten ihmisillä tuntuu olevan synnynnäinen ja kulttuurinen tarve etsiä vastauksia elämäänsä eri uskonnoista ja muista elämänkatsomuksista.

– Sarja on minun oma ideani. Ehdotin sitä tv-pomoille ensimmäisen kerran jo 15 vuotta sitten. Olen nimittäin harrastanut eri uskontoja ja uskonyhteisöjä jo vuosien ajan. Minua kiehtoo se, miten ihmisillä tuntuu olevan synnynnäinen ja kulttuurinen tarve etsiä vastauksia elämäänsä eri uskonnoista ja muista elämänkatsomuksista.

Katajan pitkäaikaisesta harrastuksesta kertoo osaltaan se, että hän on kerännyt ison määrän eri uskontokuntien pyhiä kirjoja. Hänellä on varastossa noin neljänkymmenen uskonnon tärkeitä teoksia erilaisine versioineen.

Uudenlaista tutkivaa journalismia

Tv-sarjassa Janne Kataja kyselee uteliaana, miksi joku on valinnut tietyn uskonnon ja mitä sen sääntöihin sitoutuminen merkitsee. Hän myös vierailee eri uskontojen kirkko- ja kokoontumistiloissa.

– Olen uskontopositiivinen ihminen, ja on kiinnostavaa päästä hetkeksi sisälle jonkun uskovaisen maailmaan. Uskon, että vilpittömällä lähestymistavalla saan enemmän vastauksia kuin tietyllä asenteellisuudella. Sitä paitsi meillä on uskonnonvapaus, joten minulla ei ole moraalista oikeutta kyseenalaistaa toisen ihmisen uskontoa.

Katajan mielestä maailmassa tarvitaan enemmän toivoa ja empaattisuutta.

– Siksi pyrin tekemään uudenlaista tutkivaa journalismia, kohdetta kunnioittaen. Tietysti esimerkiksi skientologian kohdalla voi pohtia, täyttääkö se uskonnon kriteerit vai onko kyse meditatiivisesta koulutusjärjestelmästä.

Janne Kataja kerää taidetta: eri aikakausien taideteoksia on esillä ympäri asuntoa.

Janne Kataja kerää taidetta: eri aikakausien taideteoksia on esillä ympäri asuntoa.

Kaikenlainen tuputus ärsyttää

Mies itse kiinnostui uskonnosta jo hyvin pienenä, nelivuotiaana, vaikka perheessä ei uskon­asioista juurikaan puhuttu. Kun isoisä kuoli, pikku Janne seurasi tarkasti hautajaismenoja ja innostui papin työstä. Tämän seurauksena hän alkoi pitää päiväkodissa saarnoja toisille lapsille. Myöhemmin saarnausinto jatkui koulujen aamun­avauksissa.

– Lapsena minulla oli oma luterilainen lapsenuskoni. Teini-iässä aloin kuitenkin kysellä itseltäni, mistä tiedän uskovani oikeaan Jumalaan.

Jotkut haluavat elämäänsä sääntöjä ja voivat kokea ne jopa vapauttavina. Itselläni taas on pyrkimys laajaan itsemääräämisoikeuteen.

Janne Katajaa kiehtoo se, ettei maailmassa ole yhtäkään sivilisaatiota, jossa ei selitettäisi jonkin uskonnon pohjalta sitä, miksi olemme täällä. Toisaalta hän kavahtaa sitä, miten isoon määrään rajoituksia ja sääntöjä monissa uskonnoissa joutuu sitoutumaan.

– Jotkut haluavat elämäänsä sääntöjä ja voivat kokea ne jopa vapauttavina. Itselläni taas on pyrkimys laajaan itsemääräämisoikeuteen, ja vastustan tiukkoja sääntöjä ja kaikenlaista tuputtamista. En esimerkiksi auraa lunta eli toimin siinä vähän kuin Peppi Pitkätossu.

Ortodoksien rituaalit kiehtovat

Nuorena Janne Kataja kävi ”tietysti” rippikoulun, mutta ei osallistunut seurakuntanuorten toimintaan. Hänen yhteisönsä oli Riihimäen Nuoriso­teatteri, josta tuli merkittävä asia myös tulevan uran kannalta.

– Olin kyllä ystäväpiirini hihhulein. Minun Jumalani ei kuitenkaan ole koskaan ollut pikkumainen, eikä häntä ole tarvinnut palvoa. Koen myös, että esimerkiksi biologisen evoluution lähtökohta on jumaluudessa.

Kristillisessä uskossa on Katajalla yksi ongelma­kohta: kolminaisuusoppi Isästä, Pojasta ja Pyhästä Hengestä ei ole oikein koskaan kunnolla auennut hänelle. Hän tunsikin pitkään olevansa henkisesti kveekari, koska ilman pappeja ja jumalanpalveluksia toimivilla kveekareilla on hänestä avarampi uskonkäsitys.

– Ei jumaluutta toisaalta kuulukaan ymmärtää täydellisesti, hän sanoo.

Ortodoksisuudessa minua innostaa erityisesti se, että siinä iloitaan niin vahvasti ylösnousemuksen viestistä. Siihen sisältyy myös leppoisaa armorikkautta, jossa korostetaan ihmisen erehtyväisyyttä.

Viime vuoden lopulla Kataja löysi hengellisen kodin ortodoksisesta kirkosta.

– Ortodoksisuudessa minua innostaa erityisesti se, että siinä iloitaan niin vahvasti ylösnousemuksen viestistä. Siihen sisältyy myös leppoisaa armorikkautta, jossa korostetaan ihmisen erehtyväisyyttä. Eihän täällä kukaan pysty elämään ilman harha-askeleita.

– Minulle myös rituaalit ovat supertärkeitä. Ne ovat ortodokseilla sisällöllisesti ja aistillisesti viehättäviä. Ikonit taas ovat kuin post it -lappuja, jotka muistuttavat esimerkiksi vilpittömyydestä ja kohtuullisuudesta.

Ortodoksisen kirkon suhtautuminen naispappeuteen on kuitenkin askarruttanut Katajaa. Hänestä on tärkeää, että uskontoaan voi myös kyseenalaistaa tietyissä asioissa.

Janne Katajan mukaan konkreettinen osoitus Jumalan olemassaolosta on se, kun maailmaan syntyy täydellinen pikkuinen versio ihmisestä.

Janne Katajan mukaan konkreettinen osoitus Jumalan olemassaolosta on se, kun maailmaan syntyy täydellinen pikkuinen versio ihmisestä.

Ilon tuottaminen muille tärkeää

Parin viime vuoden aikana Janne Kataja on joutunut kokemaan isoja vastoinkäymisiä. Ensin tuli hänen hyvän ystävänsä näyttelijä Aku Hirviniemen seksiviestikohu, mikä vaikutti väistämättä myös ystävysten väleihin. Myöhemmin seurasi Katajan yritysten konkurssi. Näyttelijän ja juontajan töiden lisäksi Kataja on toiminut pitkään yrittäjänä, ja tärkeänä yrityskumppanina on ollut Hirviniemi.

Vaikeissa elämäntilanteissa sitä kysyy, miksi Jumala halusi minulle tällaisen koettelemuksen ja voisiko tulossa olla jotain parempaa.

On paikallaan kysyä, onko Kataja näinä aikoina turvautunut korkeampaan voimaan.

– No jos joku selviää lento-onnettomuudesta, hän yleensä kertoo rukoilleensa siellä yläilmoissa. Vaikeissa elämäntilanteissa sitä myös kysyy, miksi Jumala halusi minulle tällaisen koettelemuksen ja voisiko tulossa olla jotain parempaa.

– Minulle Jumala on kuitenkin vähintään yhtä voimakkaasti läsnä ilon hetkissä, esimerkiksi silloin kun maailmaan syntyy täydellinen pikkuinen versio ihmisestä. Se on konkreettinen osoitus Jumalan olemassaolosta.

Ilon tuottaminen muille on ollut Katajalla lähtökohtana elämässä aina.

– Minusta syy siihen, miksi täällä elämme, on se, että pyrimme olemaan hyviä toisillemme. Ilo tuo hyvää fiilistä itselle ja muille. Ja kun ihmiset nauravat, syntyy jokin ihmeellinen yhteys, jossa on vahvasti dialoginen, jopa hieman hengellinen sävy.

Kataja on kaikessa hengellisyydessä mieluiten ilon mysteerin äärellä. Hän toteaa, että moraaliset normit ovat vaihdelleet historian aikana ja uskontoon on liittynyt usein raakaa vallankäyttöä, mutta hänestä pelon ja häpeän tuottaminen eivät kuulu aitoon hengellisyyteen.

Isyys antaa toivoa ja uutta voimaa

Isyys on Janne Katajalle erityisen merkittävä ilonaihe. Hänellä on 16- ja 14-vuotiaat tyttäret, ja joulukuussa perheeseen syntyi poika.

– Kolmas lapsi tuo muistutuksen vanhemman vastuusta, samalla kertaa iloa ja huolta. Tämä on taas uusi seikkailu elämässä.

– Lapset antavat toivoa ja uutta voimaa. He myös opettavat meille uusia asioita. Olen käynyt hyviä keskusteluja tyttärieni kanssa, sillä eri sukupolvilla on omat kiinnostavat käsityksensä ­asioista.

Kolmas lapsi tuo muistutuksen vanhemman vastuusta, samalla kertaa iloa ja huolta. Tämä on taas uusi seikkailu elämässä.

Kataja kantaa huolta siitä, että tässä ajassa on eri suunnilla ääriajattelua. Hänestä nyt on menty takapakkia, jyrkempään ja konservatiivisempaan suuntaan.

– Tarvittaisiin enemmän armoa ja ymmärrystä ja sitä, ettei tuomittaisi toista heti, jos hän ajattelee jostain asiasta eri tavalla. Ei pitäisi loukkaantua joka sanasta ja ottaa itseään liian vakavasti.

Tänä talvena Katajaa innostaa paitsi uuteen pieneen ihmiseen tutustuminen myös uudenlaisen floorshown tekeminen. Hän toimii keväällä MTV3:lla alkavan The Floor -nimisen ohjelmasarjan juontajana. Kyseessä on jatkuvajuoninen strategiapeli, johon osallistuu alussa sata kilpailijaa. Joka jaksossa joku heistä putoaa pois.

Keväällä on taas aika lähteä Italiaan, jossa maan kulttuuria ja ruokaa rakastavalla Katajalla on kakkoskoti. Huhtikuussa hän vetää siellä joukolle suomalaisia kahdeksanpäiväisen opastetun matkan. 

Kuka?

Janne Kataja, 44, on Riihimäellä asuva näyttelijä, juontaja ja yrittäjä.

Mitä?

Katajan uskonnollisista ja henkisistä yhteisöistä kertova tv-sarja Uskoisitko? alkaa to 6.2. MTV3-kanavalla. Keväällä samalla kanavalla alkaa hänen juontamansa The Floor -ohjelma. Katajan elämästä kertova kirja ­Loppuunmyyty (Tammi) julkaistaan ­tammikuussa. Kirjan on kirjoittanut Janne Sarja.

Motto

Uteliaisuus on jalointa tiedettä.

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

Arman Alizadin uutuussarja 7 kuolemansyntiä selvittää, mitä ihmiskunta tekee oikein ja mitä väärin – yksi jakso tutkii järjestäytyneen uskonnon valtaa

Ajankohtaista Hyvä elämä

Innoituksen moderneja kuolemansyntejä tutkivaan sarjaan Alizad sai Vatikaanin arkkipiispan Gianfranco Girrottin sanoista.




Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.