Aku Hirviniemi: "Parasta, mitä minulle on tapahtunut on se, että maailmani romahti"
Roolihahmoksi muuntuminen käy Aku Hirviniemeltä tuossa tuokiossa.

Roolihahmoksi muuntuminen käy Aku Hirviniemeltä tuossa tuokiossa.

Aku Hirviniemi: "Parasta, mitä minulle on tapahtunut on se, että maailmani romahti"

Sairastumisen ja toipumisen jälkeen koomikko katselee maailmaa uudelta kantilta.

Näyttelijä Aku Hirviniemen auton takakonttiin on suljettu ainakin kaksi tyyppiä. Siellä ne ovat yleensä aina, etteivät kotoa lähtiessä unohdu eteisen lattialle.

– Suosituin hahmo keikkarintamalla on Timo Harjakainen. Vedän pulisongit ja kypärän päähän, ja silloin voi sanoa asioita, joita Aku Hirviniemenä ei voi, toteaa Hirviniemi.

Valvova rakennusmestari Timo Harjakainen tuli vuoden 2011 Putous-ohjelman Vuoden sketsihahmo -kisassa toiseksi. Harjakainen on parodia sovinistisesta äijänköriläästä, joka haukkuu työntekijät, vaimonsa ja koko naissukupuolen ja vielä miessukupuolen sen päälle.

– Siinä nauretaan stereotypialle, jota Harjakainen edustaa. Hahmo voi sanoa paljon enemmän kuin pelkkä stand up -koomikko. Ketään ei ole tarkoitus loukata. Vitsi on paras silloin, kun se on kohtuuton, Hirviniemi selittää.

Rakennusmestarin kanssa sulassa sovussa takakontin matkalaukussa majailee Hirviniemen vuoden 2012 sketsihahmokilpailija pastori Usko Eevertti Luttinen. Luttista kutsutaan toisinaan vieraaksi hääjuhliin, ja on hänet nähty myös Alppilan kirkossa.

– Luttinen on hyvin herkkä ja pidättyväinen pastorismies, joka aina ajautuu synnin tielle ja vahingossa nielaisee viiniä. Sen jälkeen hän on vähän hilpeällä tuulella ja vapautunut pride-henkisyyys alkaa puskea läpi. Hauskinta komediassa on se, miten traagisia hahmot ovat, Hirviniemi toteaa.

Tunnelman ylläpitäjä

Oikeastaan on äidin ansiota, että riihimäkeläisestä Aku Hirviniemestä tuli näyttelijä. Kun poika ei koskenut koripallotreeneissä palloon, vaan katseli itsekseen elokuvia ja oli sulkeutunut, äiti pakotti hänet nuorisoteatteriin.

– Olen kuopus ja piloille hemmoteltu! Oikea mammanpoika! Hirviniemi intoutuu muisteluista.

– Vasta myöhemmin olen tullut sosiaaliseksi. Se on kääntynyt sillä tavalla.

Valvova rakennusmestari Timo Harjakainen heittää kohtuutonta herjaa.

Valvova rakennusmestari Timo Harjakainen heittää kohtuutonta herjaa.

Lapsena Aku fanitti Pulttiboiseja ja Kummeleita, ja pikkuhiljaa hän alkoi imitoida Pirkka-Pekka Peteliuksen, Heikki Silvennoisen ja Timo Kahilaisen näyttelemiä hahmoja. Hän mietti, että olisi joskus kiva tavata Kummeli-jätkät. Kuinka ollakaan, nykyisin hän tekee töitä lapsuuden idoliensa kanssa.

– Kun aloin imitoida televisiosta tuttuja hahmoja nuorisoteatterissa, sain muut lapset nauramaan ympärillä. Siitä rohkaistuin, ja teatteri vei mennessään.

Hirviniemi on aina tykännyt olla porukan viihdyttäjä. Töissä, jos ohjaajat ovat olleet hirveän ankaria, hän on yrittänyt keventää tunnelmaa rentouttaakseen muita.

– Tämän piirteeni takia minä varmaan valikoiduin Tuntemattomassa sotilaassa Hietasen rooliin, sillä Hietanen on vähän samanlainen kuin minä. Hän on tunnelman ylläpitäjä, Hirviniemi pohtii mietteliään näköisenä.

Ennen Tuntematon sotilas -elokuvaa, Hirviniemi on näytellyt Hietasen roolin kahtena kesänä Ryhmäteatterissa. Hietasen lisäksi toinen hänelle itselleen tärkeä rooli on 17-vuotiaana vedetty Peer Gynt.

Henkisesti raiskattu olo

Putous-ohjelmaan osallistuminen ensimmäisen kerran vuonna 2010 oli Aku Hirviniemelle menestys. Suoraan lukiosta Teatterikorkeakouluun päässyt Hirviniemi oli valmistunut näyttelijäksi vain pari vuotta aiemmin, kun hänen Marja Tyrni -hahmonsa voitti kisan. Nuori mies huomasi, ettei mikään ole imartelevampaa kuin julkisuus.

– Nautin huomiosta. Mutta julkisuus on hallitsematonta, eikä se kohtelekaan niillä säännöillä, joilla itse haluaisi. Miksi jotkut kirjoittavat minusta jotakin, vaikka eivät tiedä asioista yhtään mitään? Pahimmillaan siitä tulee henkisesti raiskattu olo. Sitten huomaa kimpaantuvansa kuin pikkulapsi.

Olen oppinut, että mitä annan muille, sitä saan takaisin.

Muutaman viime vuoden aikana Hirviniemi on alkanut tarkastella maailmaa eri kantilta kuin aiemmin. Monet työtehtävät, kuten Tuntemattoman sotilaan kuvaukset sekä Posse ja Aku ja 7 ihmettä -ohjelmien tekeminen, vaativat veronsa. Uupuminen muutti Hirviniemen käsityksiä elämästä. Hän sanoo olleensa ennen ylimielinen ja itsekeskeinen öykkäri.

– Aikaisemmin ajattelin, että menestys on parasta, mitä minulle on tapahtunut. Pari vuotta sitten, kun sairastuin ja tuli ero, maailma mureni. Jälkikäteen olen ajatellut, että menestys oli pahinta, mitä minulle on tapahtunut. Silloin minulla nousi kusi päähän, ja minähän olin aivan… Voi vain kuvitella, minkälainen on nuorimies, jolla ei ole mitään rajoja ja maailma on auki.

– Se, että maailmani romahti, on parasta, mitä minulle on tapahtunut. Sen kautta olen vasta löytänyt sen, miten elämää ehkä pitää elää, katsella ja käsitellä. Kyllähän minä edelleen olen aika vallaton, mutta olen oppinut, että sitä, mitä minä annan muille, saan takaisin.

Usko hyvyyteen

Armo, nöyryys ja kiitollisuus ovat olleet Aku Hirviniemelle aiemmin yhdentekeviä kliseitä, pelkkiä sanoja. Viime aikoina ne ovat tulleet häntä lähelle.

– Armon olen tajunnut, kun olen rypenyt hirveässä itsesäälissä ja itsesyytöksissä. Minulla on hetkittäin ollut vaikea olla itseni kanssa, koska olen tehnyt ikäviä asioita läheisilleni.

– Olen kuitenkin törmännyt elämässäni myös aitoon anteeksiantoon ja armoon niin, että nyt uskon hyvyyteen, ja olen siitä kiitollinen. Anteeksianto osoittaa suurta vahvuutta. Nämähän eivät ole helppoja asioita. Kun kerran itse kohtaa armon, oppii olemaan muita ihmisiä kohtaan kiva.

Aku Hirviniemi joutui panemaan ajatusmaailmansa uusiksi.

Aku Hirviniemi joutui panemaan ajatusmaailmansa uusiksi.

Ylimielisyys ja siihen liittyvä toisten ihmisten kaltoin kohtelu ovat Hirviniemen mielestä yritystä pönkittää omaa egoa.

– Oikeasti itsevarmojen tyyppien ei tarvitse työntää ketään alaspäin, ei kaupan tätiä, toimittajaa eikä fania. Ja vaikka itsevarma saa joskus paskaa niskaansa, hän pystyy senkin ottamaan vastaan.

Kun Hirviniemen kanssa alkaa puhua rakkaudesta, hän toteaa sitä olevan monenlaista. Lapsia rakastetaan, on kumppanin rakastaminen ja läheisten rakastaminen. Hirviniemi sanoo olevansa onnekas, kun hänellä on perhe, joka rakastaa häntä.

– Rakkaus on hengellinen asia, ja syy siihen, että voisi helposti ajatella, että täällä on joku meitä korkeampi voima.

Kirkossa saa olla rauhassa

Aku Hirviniemi erosi kirkosta nuoruuden radikaaleina ja villeinä vuosina, mutta ei oikeastaan tiedä, miksi.

– Koska kirkko tekee niin paljon hyvää ja parhaimpia kavereitani on riihimäkeläinen pappi, olen miettinyt, että pitäisi vissiin siirtyä takaisin maksamaan kirkollisveroa. Ja kirkkohan järjestää makeita tempauksia kaikille kaupunkilaisille, niin kuin grooveimmat joululaulut, Hirviniemi latelee.

Lomareissuilla Hirviniemi tykkää käydä kirkoissa. Kirkot ovat niitä harvoja paikkoja, joissa saa olla rauhassa ja joissa hänen puhetulvansa sammuu.

– En sano, että uskon kristinuskon Jumalaan, mutta kyllä minä johonkin korkeampaan uskon. Se antaa tietyn rauhan. Raamatussa on tosi hienoa filosofiaa ja elämän ohjenuoraa. Täytyy ehkä olla joku.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi