Varpu Eanan kumppani Joacim halusi lapsen. Eanalla oli jo yksi lapsi, eikä hän halunnut enempää biologisia lapsia. Kumppanuusvanhemmat Facebook-ryhmästä he löysivät Saran, jonka kanssa heillä on nyt 8 kuukautta vanha Love-Lii.
”Olin yllättynyt siitä, kuinka nopeasti kiinnyin Loveen” – Kumppanuusvanhemmuus tarjoaa mahdollisuuden yhteisöllisempään vanhemmuuteen
”Kumppanuusvanhemmuuteen liittyy oleellisesti suunnitelmallisuus. Kenestäkään ei voi tulla vahingossa kumppanuusvanhempaa”, Varpu Eana sanoo.
1. Varpu Eana, 35, miten päädyit kumppanuusvanhemmaksi?
– Sain ensimmäisen lapseni, nyt 12-vuotiaan Avan, kun olin 23-vuotias. Jäin yksinhuoltajaksi heti hänen syntymänsä jälkeen. En ollut vielä tuolloin valmis äidiksi. Avalla oli koliikkia ja hän oli itkuinen lapsi, enkä saanut nukuttua tarpeeksi. Sairastuin lapsivuodepsykoosiin. Käänne parempaan tapahtui, kun muutin lapsiperhekommuuniin Avan ollessa viisivuotias. Vasta silloin aloin nauttia äitiydestä.
– Viitisen vuotta sitten aloin seurustella nykyisen puolisoni Joacimin kanssa. Hän halusi biologisia lapsia, mutta minä en enempää. Meille ei tullut mieleenkään erota tämän vuoksi. Ajattelimme, että meidän tapauksessamme voisi toimia kumppanuusvanhemmuus. Etsimme Facebookista Kumppanuusvanhemmat-ryhmän, josta löysimme Saran. Hän oli ensimmäinen henkilö, jolle laitoimme viestin. Tutustuimme toisiimme puolen vuoden ajan. Kaikki meni meidän kohdallamme melkein liian täydellisesti. Jotkut etsivät kumppanuusvanhempaa vuosia. Me löysimme heti oikean ihmisen.
– Kumppanuusvanhemmuuteen liittyy olennaisesti suunnitelmallisuus. Kenestäkään ei voi tulla vahingossa kumppanuusvanhempi. Siihen ei liity parisuhdetta eikä mitään romanttista. Kumppanuusvanhemmuus ei vie samalla tavalla aikaa parisuhteelta kuin perinteinen vanhemmuus, koska lapsella on useita vanhempia, jotka pitävät hänestä huolta erikseen ja yhdessä.
Varpu Eanan ja hänen lapsensa Avan koira Jade on seitsemänvuotias ja rodultaan hollanninpaimenkoira.
2. Millainen perhe olette?
– Lapsemme Love-Lii on nyt kahdeksan kuukauden ikäinen. Kävimme synnyttämässä kolmistaan. Suunnittelimme etukäteen, mikä kenenkin rooli synnytyksessä on. Minä olin aluksi aktiivisemmassa roolissa, mutta kun Loven sydänäänet hävisivät, mies otti isomman roolin. Synnytyksen jälkeen Sara ja Love jäivät sairaalaan muutamaksi päiväksi. Minä en saanut mennä tapaamaan heitä osastolle, koska en ole sukua kummallekaan. Päätimme kaikki yhdessä, että myöskään puolisoni ei mene sairaalaan, koska minä en saanut mennä.
– Asun kommuunissa tyttäreni, koiramme Jaden ja toisen yksinhuoltajaäidin ja hänen lapsensa kanssa. Puolisoni asuu omassa asunnossaan. Sara asuu Paraisilla ja hänellä on Loven lisäksi Aura-tytär, joka on lähes samanikäinen kuin Ava, sekä yksivuotias sijoituslapsi Ilmari. Koska Sara imettää Lovea, tapaamme aina kaikki yhdessä. Minä, Ava ja puolisoni vietämme Saran luona 5–6 päivää kuukaudessa ja toisin päin. Kun imetys loppuu, Love alkaa viettää enemmän aikaa kanssamme yksin.
– Olemme sopineet yhdessä, että saan olla kutsumanimeltäni äiti, jos haluan. Koska olemme apilaperhe, olin ajatellut, että voisin olla ami eli apila-mami, mutta se nimitys ei ole saanut tuulta alleen. Ehkä olen bonusäiti, katsotaan.
3. Mikä asia on yllättänyt sinut kumppanuusvanhemmuudessa?
– Olin yllättynyt siitä, kuinka nopeasti kiinnyin Loveen, vaikka hän ei ole biologisesti minun lapseni. Hän näyttää isältään Joacimilta, ja siten tutulta, joten tunsin, että tuo lapsi liittyy minuun.
– Minusta on ollut ihmeellistä seurata, miten Lovea hoitaa kolme vanhempaa ja heidän lisäkseen Ava ja Aura. Samalla tilanne on välillä nostanut minussa esiin myös surua, kun olen verrannut sitä omaan aiempaan elämäntilanteeseeni.
– Neuvolassa tunnen itseni joskus ulkopuoliseksi. Koska geenini eivät periydy Lovelle, heillä ei ole minulle hirveästi kysymyksiä.
Omannäköinen vanhemmuus on tärkeää Varpu Eanalle. Avasta on mukavaa hoitaa Love-Liitä silloin, kun koko perhe on yhdessä.
4. Mitä vanhemmuus sinulle merkitsee?
– Minulle on tärkeää omannäköinen vanhemmuus. Haluan, että elämämme on luonnonläheistä ja etteivät lapset ole puhelimella vaan viettävät paljon aikaa ulkona. Ava käy myös steinerkoulua.
– Kun Ava oli vauva, koin, että minulle saneltiin, miten pitää synnyttää ja miten lasta kuuluu ruokkia ja hoitaa. Olen saanut paljon kritiikkiä siitä, että asumme kommuunissa. Monella tuntuu olevan kommuuneista se kuva, että niissä käytetään päihteitä. Meillä on aina ollut totaalikielto päihteille. Olemme matkustaneet Avan kanssa paljon junalla ja käyneet jo 26 maassa. Minua on kritisoitu myös siitä.
– Minulla on ollut isoja uniongelmia, enkä halua enää valvoa öitä. Saan ottaa Lovesta niin paljon tai vähän vastuuta kuin haluan. Emme ole Joacimin kanssa elatusvelvollisia, mutta jaamme Saran kanssa vauvan kuluja. Teimme Saran kanssa varmuuden vuoksi sopimuksen siitä, ettei meistä kukaan voi vaatia Loven huoltajuutta kokonaan itselleen.
5. Mikä sinulle on pyhää?
– Minulle pyhää on vapauden ja vastuun tasapaino kaikilla elämän osa-alueilla: lapsen kasvatuksessa, kuluttamisessa, suhteessa luontoon ja parisuhteessa.
– Myös yhteisöllisyys on minulle pyhää. Olen töissä lastensuojelussa ja näen siellä päivittäin, miten yksin vanhemmat ovat. Meidän pitäisi enemmän ottaa yhdessä vastuuta vanhemmuudesta ja lapsista niin, että kaikki lapset olisivat kaikkien lapsia.
Lisää tietoa kumppanuusvanhemmuudesta löytyy Kumppanuusvanhemmaksi.fi -sivustolta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Ei ole olemassa oikeanlaisia tai erilaisia perheitä, on vain perheitä” – Maria koki häpeää siitä, ettei perinteinen perheihanne toteutunut
Hyvä elämä AjankohtaistaItsellinen äitiys on ollut palkitsevaa, mutta myös raskasta. Onneksi Maria on saanut tukea sukulaisilta, ystäviltä ja seurakunnasta.
Somevaikuttaja Tinna Pehkonen: ”Aika kapea on se kohta, johon äidin pitäisi mahtua”
Hyvä elämä Ajankohtaista
