Imad Haddad vihittiin Jordanian ja Pyhän maan evankelis-luterilaisen kirkon piispaksi tammikuussa 2026. Hän vieraili Suomessa marraskuussa ja tapasi niin kirkon edustajia kuin poliitikkojakin.
”Olkaa oikeudenmukaisuuden ja inhimillisyyden puolella”, vetoaa palestiinalaispiispa Imad Haddad suomalaisiin
Jordanian ja Pyhän maan evankelis-luterilaisen kirkon piispa Imad Haddad on huolissaan siitä, että kirkkojen ja kristittyjen tulevaisuus alueella on uhattuna.
Kristittyjen määrä palestiinalaisalueilla on viime vuosina vähentynyt nopeasti, kertoo paikallisen luterilaisen kirkon piispa Imad Haddad. Yhä useammat kristityt perheet muuttavat ulkomaille, sillä miehitys ja siihen liittyvä väkivalta ja rajoitukset ovat tehneet elämästä Länsirannalla vaarallista ja hankalaa. Monet palestiinalaiset ovat myös menettäneet elinkeinonsa tai heidän työssäkäynnistään on työ- ja kulkulupien epäämisen ja tiesulkujen ja tarkastuspisteiden vuoksi tullut lähes mahdotonta.
Haddadin johtama Jordanian ja Pyhän maan evankelis-luterilainen kirkko on pieni – reilulla 2000 jäsenellään suunnilleen samankokoinen kuin esimerkiksi Kauniaisten ruotsinkielinen seurakunta. Kaiken kaikkiaan eri kirkkokuntiin kuuluvia kristittyjä arvioidaan asuvan palestiinalaisalueilla enää alle 50 000.
– Jos tilanne ei muutu, tulee vielä päivä, jolloin me kristityt tulemme Pyhälle maalle turisteina ja vierailemme kirkoissamme kuin museoissa. Minusta se on pelottava ajatus, Haddad sanoo.
Emme me ole tilastoja – kyse on meidän elämästämme.
Hän kertoo olevansa pettynyt siihen, että hänen kirkkonsa tai palestiinalaiskristittyjen tilanne ylipäätään ei ole saanut riittävästi tukea esimerkiksi eurooppalaisilta kirkoilta. Kaikki eivät myöskään tunnu ymmärtävän niitä olosuhteita, joissa palestiinalaiskristityt elävät.
– Ne, jotka eivät vaivaudu tulemaan paikan päälle ja tapaamaan meitä, näkevät meidät lähinnä tilastoina. Se turhauttaa minua. Emme me ole tilastoja, vaan kyse on meidän elämästämme, Haddad sanoo.
– Jotkut suomalaisetkin kristityt edustavat sellaista teologiaa ja Raamatun tulkintaa, jossa meitä ei ole olemassakaan. Siksi pyytäisin, että olkaa tarkkoja siinä mitä puhutte ja kirjoitatte, koska me joudumme elämään sen kanssa.
Haddad muistuttaa, että kristittyjä on ollut Pyhällä maalla ensimmäisestä helluntaista alkaen. Kristinusko ei ole tullut Euroopasta, eikä se ole alun perin eurooppalainen uskonto.
Konflikti ei ole uskonnollinen vaan poliittinen
Israelin ja palestiinalaisten välisessä konfliktissa, Hamasin hyökkäyksessä tai Israelin toimeenpanemassa Gazan kansanmurhassa ei Imad Haddadin mukaan ole kyse uskonnosta. Sodan osapuolia eivät ole juutalaiset ja muslimit, eivätkä kristityt, joiden olemassaolo usein unohtuu.
– Kyse on poliittisesta kamppailusta. Uskontoa – niin juutalaisuutta, islamia kuin kristinuskoakin – on väärinkäytetty konfliktin lietsontaan. Valitettavasti monet uskonnolliset johtajat ovat asettaneet poliittiset päämäärät oikeudenmukaisuuden edelle, Haddad sanoo.
Älkää olko israelilaisten tai palestiinalaisten puolella. Olkaa oikeudenmukaisuuden, ihmisarvon ja inhimillisyyden puolella.
Hän myös muistuttaa, että fanaatikkoja on niin kristityissä, muslimeissa kuin juutalaisissakin.
Ottakaa selvää, kysykää, kuunnelkaa kaikkia osapuolia, on Haddadin viesti suomalaisille. Hänellä on tapana varoittaa kuulijoitaan vastakkainasettelusta.
– Älkää olko israelilaisten tai palestiinalaisten puolella. Olkaa oikeudenmukaisuuden, ihmisarvon ja inhimillisyyden puolella.
Toisen maailmansodan jälkeen on usein toisteltu iskulausetta ”ei koskaan enää”, jolla viitataan natsien toimeenpanemaan holokaustiin eli juutalaisten kansanmurhaan Euroopassa. Imad Haddad sanoo, että nykymaailmassa sloganin pitäisi ulottua Eurooppaa ja juutalaisia laajemmalle.
– Se koskee jokaista ihmistä, koska jokainen ihmiselämä on kallisarvoinen ja pyhä.
Rukous on tekoja
Kun ympärillä näkee monenlaista kärsimystä ja julmuutta, usko Jumalaan horjuu välillä, piispa Haddad myöntää.
– Valehtelisin, jos väittäisin, että ei. Mutta ajattelen, että sellaisina hetkinä minulla on oikeus mennä Jumalan eteen ja huutaa. Jos en tekisi niin, olisin tekopyhä. Olen myös sanonut nuorille, että he voivat riidellä Jumalan kanssa ja vaatia vastauksia. Vaikeina aikoina usko voi myös kasvaa ja syventyä.
Jos rukous on vain sitä, että sytytetään kynttilä ja istutaan hiljaa, Haddad ei sille lämpene. Hän ei ilahdu siitä, kun joku sanoo rukoilevansa hänen kirkkonsa tai kansansa tai rauhan puolesta.
– Minulle rukous alkaa vasta aamenen jälkeen. Rukous on tekoja, koska uskon, että Jumala toimii meidän kanssamme ja meidän kauttamme muuttaakseen asioita. Rukouksessa on kyse syvästä suhteesta Jumalaan ja lähimmäisiin. Jos rukoilen muutosta, ei riitä, että sanon muutaman sanan, vaan minun on toimittava sen eteen.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Kirkot ovat olleet osa ongelmaa” – palestiinalaispappi arvostelee lännen hiljaisuutta Gazasta
AjankohtaistaPalestiinalaispappi Munther Isaac syyttää länsimaisia kirkkoja siitä, etteivät ne ole puuttuneet Israelin toimiin. Hänen mukaansa kirkkojen toiminta herättää kysymyksen, pidetäänkö palestiinalaisten henkeä yhtä arvokkaana kuin muiden.