Vaikka kristittyjen joukko Palestiinassa on pieni, kristillisillä järjestöillä on emerituspiispa Munib Younanin mukaan merkittävä rooli kaikkien palestiinalaisen palvelemisessa. Ne esimerkiksi ylläpitävät kouluja ja yliopistoja ja järjestävät terveys- ja sosiaalipalveluja.
Kristityt ovat Lähi-idässä tasapainottava voima, ajattelee palestiinalainen emerituspiispa Munib Younan – ”Mitä enemmän muut radikalisoituvat, sitä enemmän minusta tulee vankka maltillinen”
Teologian kunniatohtoriksi Helsingissä vihityn Younanin mielestä koulutus on avainasemassa uskonnollisen ääriajattelun kitkemisessä.
Jordanian ja Pyhän maan evankelis-luterilaisen kirkon emerituspiispalla Munib Younanilla on tiiviit ja läheiset suhteet Suomeen. Yhteys sai alkunsa jo 1960- ja 70-lukujen vaihteessa, jolloin Younan opiskeli diakoniaa Järvenpäässä. Myöhemmin hän jatkoi opintojaan Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa.
Vaikka Younanin edustama luterilainen kirkko on pieni, Younan itse on ollut näkyvä hahmo sekä omassa maassaan että kansainvälisesti. Hänet tunnetaan pyrkimyksistään uskontojen välisen vuoropuhelun ja Lähi-idän rauhanprosessin edistämiseksi, ja hän on saanut useita kansainvälisiä rauhanpalkintoja. Suomeen hänet toi tällä kertaa Helsingin yliopiston tohtoripromootio, jossa hän sai teologian kunniatohtorin arvonimen. Toukokuussa hänelle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan komentajamerkki.
En ole vieras Lähi-idässä enkä Pyhässä maassa.
– arabikristitty emerituspiispa Munib Younan
Maanantaina 12. kesäkuuta Younan oli pääpuhujana Tapiolan kirkolla järjestetyssä symposiumissa, jonka aiheena oli kristinuskon tulevaisuus Lähi-idässä. Käytännössä symposiumin puheenvuorot kartoittivat lähinnä palestiinalaiskristittyjen tilannetta.
Palestiinan kristillinen yhteisö on viime vuosina pienentynyt muihin uskontokuntiin verrattuna. Nykyisin kristittyjä on noin yksi prosentti koko väestöstä. Kristittyjen määrä vähenee erityisesti maastamuuton vuoksi, ja tärkeimmät syyt siihen ovat Younanin mukaan vapauden puute ja heikentyneet taloudelliset näkymät, jotka ovat suoraan yhteydessä Israelin miehitykseen.
– Miehityksen toimenpiteet, kuten epäinhimilliset kokemukset tarkastuspisteillä, omaisuuden takavarikointi, asuntojen tuhoaminen ja Itä-Jerusalemin israelilaistaminen luovat toivottomuuden ilmapiiriä, Younan sanoi.
"Kristityt yhteisöt Lähi-Idässä pienenevät kuin pyy maailmanlopun edellä, ja syy lienee sama joka maassa: on vaikea olla, kun toimintamahdollisuudet heikkenevät. En näe ongelmaan muuta ratkaisua kuin laissa määritellyn positiivisen uskonnonvapauden, jota valvotaan ja jonka rikkomisesta rangaistaan", sanoi Vanhan testamentin eksegetiikan professori Martti Nissinen symposiumissa Tapiolan kirkolla.
Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Rolf Steffansson kävi Jerusalemissa viimeksi pari viikkoa sitten. "Joka kerta alueella vieraillessani ajattelen, että tilanne ei voi muuttua enää kireämmäksi, mutta seuraavalla kerralla totean olleeni väärässä. Ihmiset eivät enää kommunikoi keskenään eivätkä kohtaa toisiaan, mikä lisää ennakkoluuloja."
Pappi Anne Heikkinen vietti vuodenvaihteessa kolme kuukautta kansainvälisen EAPPI-ohjelman vapaaehtoisena ihmisoikeustarkkailijana Itä-Jerusalemissa ja Länsirannalla. Hänen mukaansa Israelin viime vaalien jälkeinen koveneva sisäpolitiikka vaikuttaa erityisen kipeästi palestiinalaisiin ja myös suora väkivalta palestiinalaisia kohtaan on lisääntynyt. Vasemmalla symposiumin juontaja Ilari Rantakari.
Vanhempi tutkija Timo Stewart Ulkopoliittisesta instituutista kertoi suomalaisen kristillisen sionismin juurista. ”Kristillisen sionismin ytimessä on ajatus, että Israelin valtio löytyy jollain lailla jo Raamatun sivuilta ja on osa Jumalan suunnitelmaa ja Israelin valtion synty puolestaan todistaa Raamatun luotettavuuden ja Jumalan läsnäolon maailmassa”.
Uskonnollinen ääriajattelu on voimistunut
Jerusalemin kirkkojen johtajat ovat julkisesti tuoneet esiin sen, että kristittyjen läsnäolo ja pyhät paikat Jerusalemissa ovat uhattuina israelilaisten ääriainesten harjoittaman väkivallan, häirinnän ja vandalismin vuoksi.
– Radikaalit israelilaisryhmät myös hankkivat strategisesti tärkeitä kiinteistöjä kristittyjen kortteleista ja käyttävät usein laittomia kauppoja ja pelottelutaktiikoita häätääkseen asukkaat kodeistaan, Munib Younan kertoi.
Lähi-idässä on hänen mukaansa meneillään ennennäkemätön uskonnollisesti hyväksytyn ääriajattelun piikki, eikä mikään yhteisö ole sille immuuni.
– Jotta voisimme vastustaa tätä suuntausta, meidän on edistettävä kaikkien Lähi-idän ihmisten tasavertaista kansalaisuutta. Yhteisöissä, joissa kansalaiset nauttivat yhtäläisistä oikeuksista ja ottavat yhtäläisen vastuun, kaikki yksilöt voivat kukoistaa, Younan sanoi.
Hänen mukaansa oikea tapa vastata pelotteluun ja ääriajatteluun on rakkaus ja erilaisuuden hyväksyminen.
– Mitä enemmän muut radikalisoituvat, sitä enemmän minusta tulee vankka maltillinen, joka hyväksyy monimuotoisuuden rikkaan kudelman.
Kaikilla uskonnoilla tulisi olla yhtäläinen asema
Lähi-idän arabikristityistä puhutaan usein vähemmistönä, ja määrällisesti he ovatkin sitä. Munib Younan ei pidä vähemmistöpuheesta, vaan muistuttaa, että arabikristittyjä on ollut Lähi-idässä alkukirkon ajoista saakka.
– En ole vieras Lähi-idässä enkä Pyhässä maassa, enkä pidä itseäni vähemmistönä, Younan sanoi.
– Voimme ymmärtää, että Israelissa väestön enemmistö on juutalaisia. Ymmärrämme myös, että kaikissa arabimaissa enemmistö asukkaista on muslimeja. Uskonnonvapauden ja yhdenvertaisen kansalaisuuden nimissä vaadimme kuitenkin, että kaikilla uskonnoilla tulisi olla yhtäläinen asema.
Uskonnollisen monimuotoisuuden katoaminen olisi Younanin mielestä tuhoisaa paitsi arabikristityille, myös arabikulttuurille yleensä. Hän muistutti, että arabikristityt ovat Lähi-idässä tasapainottava voima.
– Israelin ja Palestiinan välisessä konfliktissa kristittyjen läsnäolo varmistaa sen, että konflikti ymmärretään pikemminkin kansalliseksi ja poliittiseksi kuin uskonnolliseksi – ja silloin se on ratkaistavissa.
Kuopion piispa Jari Jolkkonen ja emerituspiispa Munib Younan näkevät kristittyjen olevan tasapainottava voima Israelin ja Palestiinan välisessä konfliktissa.
Miksi palestiinalaiskristittyjä pitäisi tukea?
Jordanian ja Pyhän maan evankelis-luterilaisella kirkolla on Kuopion hiippakunnan kanssa vuonna 2009 solmittu yhteistyösopimus, johon sisältyy muun muassa työntekijä- ja harjoittelijavaihtoa ja koulutusta.
Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen arvioi, että kristittyjen tilanne Lähi-idässä ja erityisesti palestiinalaiskristittyjen tilanne Pyhällä maalla on muuttunut jatkuvasti vaikeammaksi viimeisen sadan vuoden ajan.
– Miksi meidän pitäisi tukea palestiinalaiskristittyjä? Ensinnäkin he ovat jo alkuseurakunnasta lähtien kuuluneet sinne. Toiseksi heidän ahdinkonsa on ainakin välillisesti eurooppalaisten ja meidän kristittyjen vika, Jolkkonen sanoi.
– Euroopassa on vuosisatojen ajan kohdeltu juutalaisia niin huonosti, että 1800-luvun loppupuolella se alkoi purkautua muuttoliikkeenä. Juutalaiset alkoivat unelmoida omasta turvallisesta paikasta siellä, missä he joskus ovat eläneet. Nykyinen vaikea konflikti johtuu paljon tästä historiallisesta tilanteesta, ja meillä on velvollisuus olla sitä jollakin tavalla ratkaisemassa.
Hän toisti Munib Younanin näkemyksen siitä, että palestiinalaiskristityt ovat tasapainottava voima. Jos kaikki kristityt lähtevät aueelta, pohjimmiltaan poliittisesta konfliktista tulee uskonnollinen konflikti.
– Meidän pitää tukea palestiinalaiskristittyjä lankeamatta antisemitismin syntiin ja lankeamatta kristillisen sionismin apartheid-politiikkaan.
Jolkkosen käyttämä apartheid-sana kirvoitti yleisön joukosta ”höpöhöpö”-huudon. Jolkkonen jatkoi, että hän tarkoittaa termillä sellaista raamatuntulkintaa, joka oikeuttaa palestiinalaisten huonon kohtelun. Hänen mukaansa sellaisella kristillisellä sionismilla ei ole paikkaa Kuopion hiippakunnassa eikä toivottavasti kirkossakaan.
– Olen kristitty sionisti ja luterilaisen kirkon jäsen, ja tuo on tosi kauheasti sanottu, keskeytti toinen yleisön edustaja Jolkkosen puheen.
– Piispan tehtävään kuuluu myös opillinen rajanveto. Tässä minun on hyvin helppo vetää sitä opillista rajaa, Jolkkonen vastasi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Terhi Törmälehto kirjoitti romaanin kristityistä sionisteista, jotka odottavat lopunaikoja ja näkevät maailman henkivaltojen taistelukenttänä
HengellisyysKirjailija ei kammoksu tiukkaa uskontulkintaa sinänsä, mutta haluaa tarkastella kriittisesti sitä, mihin se voi johtaa.
Hilkka: Epäpyhimmät sodat käydään pyhimmillä mailla
Puheenvuorot
