Haagan seurakunnan twiitti sai monet ihmettelemään, onko kirkon tehtävä ottaa kantaa politiikkaan.
’’On jumalatonta leikata jo valmiiksi pienituloisilta” – Haagan seurakunnan twiittaus synnytti keskustelun siitä, voiko kirkko ottaa kantaa politiikkaan
Kirkkoherra Mari Mattssonin mukaan kannanotot ovat luontevia ja nousevat jokapäiväisistä keskusteluista seurakuntalaisten kanssa.
Haagan seurakunnan tilillä viestipalvelu X:ssä (entinen Twitter) torstaina 28. syyskuuta julkaistu postaus käynnisti vilkkaan keskustelun siitä, saako seurakunta ottaa kantaa politiikkaan. ”Jokaiselle, jolla on, annetaan, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on. Mt. 25:29. Tämä sana näyttää käyvän synkällä tavalla toteen #hallitus politiikassa. On jumalatonta leikata jo valmiiksi pienituloisilta ja heikossa asemassa olevilta @valtioneuvosto”, postauksessa luki.
"Jokaiselle, jolla on, annetaan, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on." Mt. 25: 29
— Haagan seurakunta (@Haagansrk) September 28, 2023
Tämä sana näyttää käyvän synkällä tavalla toteen #hallitus politiikassa. On jumalatonta leikata jo valmiiksi pienituloisilta ja heikossa asemassa olevilta @valtioneuvosto pic.twitter.com/BNjRMBOS0j
Osa moitti seurakuntaa politiikkaan sekaantumisesta tai vasemmistolaisuudesta, osa kiitti kannanotosta ja heikompien puolustamisesta. Jotkut ihmettelivät, onko kyseessä oikeasti seurakunnan tili ja kenen nimissä kirjoitus julkaistiin. Viestiä kommentoi muun muassa kokoomuksen kansanedustaja Tere Sammallahti. ”Ehkäpä te viisaat kerrotte, millä ilveellä kestävyysvaje hoidetaan jos ei rakenneuudistuksilla? Rukoillaanko? Löytyykö raamatusta kohtaa, jossa Jeesus hieroi savea Suomi-neidon silmiin ja, ananasakäämä, valtion talous oli tasapainossa ja 100 000 suomalaista uudessa duunissa?” hän kirjoitti.
Haagan seurakunnan kirkkoherra Mari Mattsson kertoo, että seurakunnan tiliä X:ssä päivittää useampi henkilö. Linjaus on, ettei ulospäin kerrota, kuka minkäkin postauksen on kirjoittanut.
– Kirkkoherrana tehtäväni on suojella työntekijöitä, Mattsson perustelee.
Moni kiinnitti huomiota erityisesti sanavalintaan ”jumalaton”. Matssonin mielestä sillä viitataan siihen, mikä on Jumalan tahdon mukaista toimintaa.
– Jumalattomuudesta puhutaan Raamatussa. Se taas nousee puhtaasti siitä, mitä Jeesus teki ja mihin meitä kutsutaan kirkkona, mikä on ihmisen tehtävä tässä maailmassa. Ei tässä sen suurempaa. Näin itse tulkitsen.
Mattssonin mukaan siinä ei sinänsä ole mitään uutta tai ihmeellistä, että kirkko tai yksittäinen seurakunta ottaa kantaa ajankohtaisiin, yhteiskunnallisiin teemoihin. Haagan seurakunta on ottanut kantaa myös yhteiskunnallisiin asioihin koko ajan kun se on Twitterissä, nykyisessä X:ssä, ollut.
– Tilillä on otettu kantaa myös hallitusohjelmaan. On otettu jokin raamatunkohta ja kysytty, miten tämä näkyy neuvottelujen tässä vaiheessa, puolueiden keskeisessä kommunikaatiossa, miten se näkyy keskustelukulttuurissa. Aina joku twiitti lähtee sitten leviämään, syystä tai toisesta.
Kannanotot nousevat usein siitä, mitä seurakunnan työntekijät näkevät ja kuulevat.
– Meillä tämä tulee ihan jokapäiväisessä arjessa vastaan, diakoniatyössä, kirkollisissa toimituksissa, kirkkokahveilla, yhteisölounailla, perheiden kanssa. Siellä käydään nyt keskustelua siitä, mihin nämä suunnitellut budjettisuunnitelmat meitä vievät. Ihmiset ovat huolissaan siitä, kuinka moni pystyy asumaan nykyisessä asunnossaan. Leikkaukset vaikuttavat konkreettisesti monen haagalaisen elämään.
Mattsson korostaa, että seurakunnan postauksissa ei koskaan mainita ihmisiä eikä puolueita nimeltä.
– Toki kun mainitaan hallitus, tiedetään, että se tarkoittaa tiettyjä puolueita. Meidän seurakunnan jäsenissä on näiden puolueitten jäseniä ja äänestäjiä, mutta samaan aikaan on ihmisiä, jotka ovat äänestäneet heitä ja ovat tällä hetkellä hyvin pettyneitä siihen, mikä tilanne on.
Kannanotot sosiaalisessa mediassa ovat myös yksi tapa seurata Jeesuksen esimerkkiä, vaikka se onkin vain murto-osa siitä vaikuttamistyöstä ja muusta työstä, jota seurakunta tekee.
– Se, mitä Jeesus teki, on sitä, että hän meni vähäosaisten, hyljeksittyjen, sairaitten, muiden päähänpotkittujen viereen ja nosti heitä ylös. Kuka sen tekee, ellei kirkko, Mattsson kysyy.
Mari Mattssonin mukaan hallituksen kaavailemat leikkaukset puhuttavat ihmisiä tällä hetkellä valtavasti. Esimerkiksi asumiskulujen nousu huolettaa monia. Kuva: Teemu Mattsson
Se, että tällaiset kannanotot saavat näin paljon huomiota ja myös kritiikkiä, kertoo Mattssonin mukaan keskustelukulttuurin kärjistymisestä.
– Ymmärrän, että joku voi kokea, että tämä on yksi kärjistys lisää. Joku voi myös kokea, että tässä seurakunta tahtoo olla oppositiossa, mutta kyse ei ole siitä tai puoluepolitiikasta ylipäätään. Toivon, että ihmiset ymmärtäisivät tämän niin, että haluamme olla myös heikomman puolella ja pitää huolta kaikista.
Osallistuakseen postauksen synnyttämään jatkokeskusteluun Mattsson lupautui olemaan perjantaina 29. syyskuuta klo 13–14 keskustelemassa aiheesta Haagan seurakunnan tilin kautta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Aloittaessaan ruoka-avun jakamisen 90-luvun lamavuosina kirkko päätti, että sen pitää yrittää vaikuttaa politiikkaan
AjankohtaistaKirkko vastasi 1990-luvun lamaan uusilla diakonian muodoilla ja poliittisella vaikuttamisella. Nyt se hakee rooliaan taantuman ja vähäosaisiin kohdistuvien leikkausten keskellä.
