Petrus församlingenin kirkkoherra Pia Kummel-Myrskog, Kallion kirkkoherra Riikka Reina ja Malmin kirkkoherra Elina Perttilä sekä Pakilan kirkkoherra Tiia Valve-Tuovinen ja Oulunkylän kirkkoherra Ulla Kosonen allekirjoittivat taloudellista eriarvoisuutta vastustavan kannanoton. Kuvalähteet: Jussi Helttunen, Esko Jämsä, Joanna Lindén-Montes, Sirpa Päivinen ja Istock
”Kirkolla on erityinen vastuu heikoimmista” – viisi kirkkoherraa allekirjoitti kannanoton, joka vaatii suunnanmuutosta eriarvoisuutta lisäävään politiikkaan
Kallion seurakunnan kirkkoherra Riikka Reina nostaa esiin epäsäännöllisissä työsuhteissa olevien nuorten aikuisten taloudellisen hädän.
Yli 15 prosenttia Suomen väestöstä elää pienituloisuusrajan alapuolella, kun Petteri Orpon hallituksen tekemät vuosien 2024 ja 2025 sosiaaliturvamuutokset ovat tulleet voimaan. Parempiosaisilla suunta on toinen: hallituksen harjoittaman politiikan vuoksi heidän osuutensa kaikista rahatuloista kasvaa etenkin kahdeksannessa ja yhdeksännessä tulokymmenyksessä.
Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan vuoden loppuun mennessä leikkaukset pudottavat pienituloisuusrajan alapuolelle yli 13 000 lasta ja noin 27 000 palkansaajaa kuluvan vuoden loppuun mennessä.
Tiedot käyvät ilmi 12. maaliskuuta julkaistusta kannanotosta, joka vaatii suunnanmuutosta eriarvoisuutta lisäävään politiikkaan. Kannanotto julkistettiin Helsingissä SAK:n järjestämän Eriarvoisuus Suomessa -seminaarin yhteydessä, ja sen on allekirjoittanut yli 50 tutkijaa, asiantuntijaa, järjestöä sekä kolmannen sektorin ja kirkon edustajaa.
Allekirjoittajien joukossa on neljä Kirkkohallituksen asiantuntijaa sekä viisi Helsingin seurakuntien kirkkoherraa: Oulunkylän seurakunnan kirkkoherra Ulla Kosonen, ruotsinkielisen Petrus församlingenin kirkkoherra Pia Kummel-Myrskog, Malmin kirkkoherra Elina Perttilä, Kallion kirkkoherra Riikka Reina sekä Pakilan kirkkoherra Tiia Valve-Tuovinen.
Riikka Reinan mukaan osallistuminen kannanottoon kertoo kirkon itseymmärryksestä ja paikasta yhteiskunnassa. Reina vastasi Kirkko ja kaupungin kysymyksiin sähköpostitse.
– Kirkon tehtävänä on rakentaa oikeudenmukaisempaa maailmaa ja pitää erityisesti huolta heistä, jotka tarvitsevat apua ja tukea. Kirkon työntekijät näkevät ihmisten arkielämän muutokset aivan etulinjassa sekä arkisen jokapäiväisen työnsä että seurakuntien maantieteellisen kattavuuden vuoksi. Tämä on etuoikeus, mutta myös velvoittaa toimimaan, hän sanoo.
Kannanoton allekirjoittajat vaativat politiikkaa, joka palauttaa keskeiset tulonjakoa kuvaavat tunnusluvut vuoden 2022 tasolle. Tällaisia indikaattoreita ovat esimerkiksi pienituloisuusaste, tulokymmenysten tulo-osuus ja minimibudjettiköyhyysaste. Lisäksi eriarvoisuustutkimusta on jatkettava ja sen tulokset pitää ottaa vakavasti yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Kirkon vaientamisyritykset ovat usein tarkoituksellisia, eikä niissä haluta kuulla asiaa. Tällaisen kritiikin ei pidä kirkkoa lannistaa.
Kannanotto muistuttaa, että Suomi on jo aiemmin saanut Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealta moitteita perusturvan liian alhaisesta tasosta. Lisäksi YK:n lapsen oikeuksien komitea on suositellut Suomelle sellaisten sosiaaliturvan leikkausten välttämistä, jotka vaikuttavat köyhyyden ja syrjäytymisen vaarassa oleviin lapsiin.
– Näemme arkityössämme seurakunnissa juuri heidät, joille tehdyt leikkaukset kohdistuvat päällekkäin, ja jotka ovat joutuneet aivan kohtuuttomiin tilanteisiin. Ihmisten hätä näkyy tällä hetkellä esimerkiksi diakoniavastaanotoilla, joihin tulee täysin uusia asiakkaita, sekä kirkon järjestämissä yhteisissä ruokailuissa ja kohtaamisissa, missä puhe toimeentulon haasteista on lisääntynyt merkittävästi, Reina sanoo.
Kirkkoherra Riikka Reinan mukaan kirkkoa moititaan vuoroin liian oikeistolaiseksi ja vuoroin vasemmistolaiseksi. ”Se osoittaa, että kirkko toimii omalta arvopohjaltaan.” Kuva: Jussi Helttunen
Köyhyyteen ajautuvista joka neljäs on työssäkäyvä
Hallitus on perustellut työttömyysturvan leikkauksia työllisyysasteen nostamisella. Eriarvoisuutta vastustavan kannanoton mukaan työttömyysturvan rajut leikkaukset ovat käytännössä heikentäneet työllistymisen mahdollisuuksia.
Esimerkiksi palvelualoilla työvoiman kohtaanto-ongelma on paikoin pahentunut, kun leikkaukset toimeentuloon ovat ajaneet työttömiä ja työssäkäyviä muuttamaan kauemmas mahdollisista työpaikoista. Osa-aikatyön vastaanottaminen on vaikeutunut sovitellun päivärahan suojaosan poiston myötä. Lisäksi monen työnhakijan voimavarat oman terveyden, työkyvyn ja sosiaalisten suhteiden ylläpitoon romahtavat työn ja tulojen loppumisen mukana.
– Aivan uutena hätää kärsivänä ryhmänä nostaisin tässä yhteydessä nuoret epäsäännöllisissä työsuhteissa olevat aikuiset, Riikka Reina sanoo.
– Meillä on tilanne, jossa pienipalkkaisten osa-aikatyötä tekevien ihmisten elämistä on paikattu sosiaaliturvalla. Näin he ovat juuri ja juuri pärjänneet, mutta nyt tehdyt leikkaukset kohdistuvat monin tavoin juuri heihin. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan köyhyyteen ajautuu 100 000 uutta ihmistä, joista yli neljännes on jo töissä. Kyseessä eivät siis ole työelämästä syrjäytyneet, vaan ihan normaalit työssäkäyvät pienipalkkaiset ihmiset.
Kannanoton mukaan myös hallituksen ammatillisen koulutuksen leikkaukset vaikeuttavat pidemmällä aikavälillä työnhakijoiden työllistymistä. Sosiaaliturvan leikkaukset ovat jo osaltaan heijastuneet asunnottomuuden yleistymiseen Suomessa. Esimerkiksi Helsingissä asunnottomuus kasvoi vuonna 2024 ensimmäistä kertaa 11 vuoteen, kun asunnottomien määrä nousi lähes 800 henkilöön.
”Taloudellinen eriarvoisuus ruokkii näköalattomuudesta ja osattomuudesta kumpuavaa ääriajattelua, joka voi tulevaisuudessa haastaa yhteiskunnan vakautta, yhtenäisyyttä, resilienssiä ja suomalaisten turvallisuutta”, kannanoton allekirjoittajat varoittavat.
Ihmiset jonottivat ruoka-apua Myllypuron elintarvikejakelun luona huhtikuussa 2022. Kuva: Esko Jämsä
Kirkolla on sanottavaa tulevaisuuden hyvinvointivaltiosta
Riikka Reinan mukaan kirkon tulisi kertoa yhteiskunnallisista havainnoistaan nykyistä aktiivisemmin, kuten se teki 1990-luvun lamavuosina. Tämä ei aina toteudu kannanottoina, vaan myös dialogina ja verkostoissa.
Reina näkee, että kirkon vaikuttamistyön pitäisi keskittyä ylivaalikautisiin pitkän linjan asioihin. Hänen mielestään kirkolla voisi olla nykyistä enemmän sanottavaa esimerkiksi siihen, millainen on käsityksemme tulevaisuuden hyvinvointivaltiosta.
– Minusta kirkon vaientamisyritykset ovat usein tarkoituksellisia, eikä niissä haluta kuulla asiaa. Tällaisen kritiikin ei pidä kirkkoa lannistaa. Se, että kirkkoa arvostellaan vuoroin liian oikeistolaiseksi ja vuoroin vasemmistolaiseksi, osoittaa, että kirkko toimii omalta arvopohjaltaan, Reina sanoo.
– Kirkolla on kuitenkin erityinen vastuu heikoimmista. Siihen kutsuu uskomme ja siihen kutsuu Kristuksen esimerkki.
Riikka Reina on hakenut Kirkkohallituksen kansliapäällikön virkaa, ja haastattelukierroksella hän selvitti tiensä kärkikolmikkoon.
Lue Kannanotto taloudellisen eriarvoisuuden vähentämiseksi täältä.
Juttua täydennetty 14.3. klo 10.00: lisätty kannanoton allekirjoittajiin Oulunkylän seurakunnan kirkkoherra Ulla Kosonen ja Pakilan kirkkoherra Tiia Valve-Tuovinen.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Lapsena koettu köyhyys sattuu pitkään – köyhyystutkijan mielestä hallitus ei ymmärrä sosiaaliturvan leikkausten seurauksia
AjankohtaistaSosiaaliturvan leikkaukset lisäävät lasten ja nuorten stressiä ja ulkopuolisuuden kokemuksia, sanovat köyhyystutkija Anna-Maria Isola ja köyhyysaktivisti Linnéa Partanen.
