Olli-Pekka Vainion mielestä paavi Leon kiertokirje ajautuu osittain törmäyskurssille yhteiskuntaa koskevan katolisen ajattelun kanssa.
Professori: osa tekoälyeliitistä ei enää usko ihmiskunnan tulevaisuuteen – ”Arkkia rakennetaan jo”
Paavi Leo XIV:n tekoälyä käsittelevä kiertokirje kokoaa yhteen tekoälyyn liittyvät keskeiset uhkakuvat, arvioi dogmatiikan professori Olli-Pekka Vainio. Samalla se päätyy puolustamaan sellaista valtiollista kontrollia, jota katolinen kirkko on perinteisesti vastustanut.
Dogmatiikan professori Olli-Pekka Vainio arvioi paavi Leo XIV:n tekoälyä käsittelevää kiertokirjettä tuoreessa Areiopagi-verkkolehden artikkelissaan. Vainio luonnehtii kiertokirjeen sävyä ”sivistyneen apokalyptiseksi” ja kiinnittää huomiota siihen, että paavi siteeraa muiden lähteiden ohella Taru sormusten herrasta -romaanin Gandalf-velhoa.
Katolisessa maailmassa paavin kiertokirjeet ovat korkeimman tason ohjaavaa opetusta, jota kirkon jäsenten ja instituutioiden tulisi noudattaa. Vainion mukaan opetuskirje on kuitenkin epätasainen ja sisäisesti ristiriitainen.
– Lukukokemuksena Magnifica humanitas oli teologista vuoristorataa: yhtäältä se on todella kiinnostava, ajattelemaan kutsuva ja haastava teksti, mutta samalla siinä on paljon hämmentäviä ja naiiveja kohtia, jotka saivat minut ajattelemaan, että tätä ei ole mietitty kunnolla loppuun.
Vainio ei yllättynyt siitä, että kahden 1900-luvulla käydyn maailmansodan varjo näkyy vahvasti tekoälyn aikaa käsittelevässä opetuskirjeessä. Viime vuosisadan suursotien ja poliittisten levottomuuksien taustalla vaikutti se, että 1800-luvun teollinen vallankumous oli muuttanut yhteiskuntia perusteellisesti.
Tuolloin syntyivät Vainion mukaan edellytykset laajalle hyvinvoinnille ja kukoistukselle, mutta samalla edistys nojasi erilaisiin yhteiskunnallisiin alistussuhteisiin. Paavin tavoin Vainio pitää varmana, että myös tekoälyn tuoma ”neljäs teollinen vallankumous” tulee järkyttämään maailmaa.
Katolinen sosiaalioppi on juuriltaan syvästi antikommunistinen ja samalla kontrolliyhteiskunnan vastainen.
Artikkelissaan Vainio kokoaa yhteen kiertokirjeessä hahmoteltuja kehityskulkuja: Työn roolin ja saatavuuden muutokset lisäävät eriarvoisuutta ja kansainvaelluksia. Sosiaalisen median sovellukset tyhmentävät kansaa ja ovat erityisesti nuorille vahingollisia. Aseiden automatisoiminen madaltaa väkivallan kynnystä ja hämärtää moraalista vastuuta. Tekoäly antaa diktaattoreille ja muille autoritaarisille toimijoille keinot ajaa päämääriään.
Vainio näkee merkkejä siitä, että yhteiskunnat vastaavat näihin uhkakuviin autoritäärisillä toimilla. Myös paavin kiertokirje ajautuu hänen mielestään ajatuskehään, jossa ”pahaa totalitarismia torjutaan hyvällä totalitarismilla”.
Vainion mukaan Magnifica humanitas suhtautuu yllättävän myönteisesti valtiojohtoiseen kontrolliin, josta moderni katolinen sosiaalioppi on tähän saakka irtisanoutunut.
– Minusta vaikuttaa siltä, että kiertokirje on osittain törmäyskurssilla katolisen sosiaaliopin ja identiteetin kanssa. Katolinen sosiaalioppi on juuriltaan syvästi antikommunistinen ja samalla kontrolliyhteiskunnan vastainen. Leon kiertokirjeessä tätä lähtökohtaa häivytetään ja vahva kontrolli esitetään hyvänä asiana. Päälle ripotellaan strösseliksi paavi Johannes Paavali II:n ajatuksia rakkauden yhteiskunnasta.
Olli-Pekka Vainion mukaan tekoälykehityksen terävimpään kärkeen kuuluvat ihmiset eivät välttämättä kuuntele paavia.
Miten valtiojohtoisuuden kritiikki suhtautuu siihen, että toisessa vaakakupissa on maailma, jossa muutama narsistinen miljardööri päättää tekoälyn rajoista?
– Juuri tässä on ongelman ydin. Tämä kysymys on niin vaikea, että ehdotan artikkelissani Søren Kierkegaardin ja Fjodor Dostojevskin konsultoimista. He ymmärtävät ihmisluonnon realistisemmin kuin katolinen traditio keskimäärin.
– Tekoälyn tuottama kehitys luo uusia alistussuhteita. Voimme ajatella, että moraalinen velvollisuutemme on pyrkiä minimoimaan alistussuhteiden määrä. Tämä edellyttää uusia innovaatioita, jotka luovat väistämättä tarkoittamattomia sivuvaikutuksia. Utooppinen ajattelu sivuuttaa tarkoittamattomat seuraukset, ja tämä on ollut lähtökohtana monille yhteiskunnallisille katastrofeille.
– Emme tiedä, kumpi tuottaa paremman lopputuloksen: tekoälyn kontrolli, jota johtavat viime kädessä erehtyväiset ja vajavaiset valtionjohtajat, vai kaoottinen järjestelmä, jota pyörittävillä tech bro -tyypeillä on parempia ja huonompia puolia. Monet tekoälykehitystä seuraavat ajattelijat näkevät, että kaoottisena pysyvä järjestelmä voisi varjella inhimillistä vapautta paremmin kuin valtion tai jonkun ylikansallisen isoveljen johtama malli, joka muuttuu herkästi kontrolliyhteiskunnaksi.
Auttaisiko ihmiskunnan tilannetta, jos johtavat tekoälyn kehittäjät löytäisivät Magnifica humanitas -kiertokirjeen?
– Jos ajattelemme ihmisiä, jotka kuuluvat tekoälyn kehittämisen terävimpään kärkeen, suurin osa heistä ei varmasti välitä kiertokirjeestä. Tämä eliitti on jo siirtynyt post-apokalyptiseen ajatteluun, jossa maailman katsotaan ajautuneen sotatilaan. Olennaista on enää se, kuka selviytyy. Arkkia ikään kuin rakennetaan jo, ja nyt mietitään, keitä siihen otetaan.
– Suurelle yleisölle he puhuvat eri tavalla ja sanovat, että tässä on ongelmia, joita täytyy ratkoa. Heille kiertokirje voi näyttäytyä hyödyllisenä, koska se johdattaa rahvaan pohtimaan etiikkaa sillä välin, kun he itse keräävät resurssit.
– On kuitenkin olemassa myös tekoälyeliitistä irtautuneita kriitikkoja, jotka ajattelevat, että ihmiskunta on säästämisen arvoinen. He pyrkivät vilpittömästi vaikuttamaan julkiseen keskusteluun ja saattaisivat hyvinkin olla vastaanottavaisia Leon keskustelunavaukselle.
Kenelle suosittelet tekoälyä käsittelevän kiertokirjeen lukemista?
– Kirjettä sävyttää vahva katolinen spiritualiteetti, ja katolinen tai katolista uskoa tunteva kristitty löytää siitä selkeän hengellisen harjoituksen kaavan.
– Ajattelen, että mahdollisimman monen olisi hyvä lukea kiertokirjeen neljäs luku, joka käsittelee tiiviisti tekoälyyn liittyviä uhkakuvia. Se antaa lyhyessä ajassa kokonaiskuvan keskeisistä ongelmista ja siitä, mikä kaikki tekoälykehityksessä voi mennä pieleen. Tämä luku antaa hyvän pohjan tärkeälle keskustelulle, vaikka ratkaisut olisivatkin vielä vähän hakusessa.
Areiopagi-verkkolehden artikkelissa Vainio käsittelee myös Magnifica humanitas -kiertokirjeen irtautumista oikeutetun sodan ajatuksesta, ihmisoikeusajattelun katolisia juuria ja sitä, miksi kristillinen toivo taipuu huonosti poliittiseksi strategiaksi. Lue Vainion artikkeli täältä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Paavi Leo XIV haluaa riisua tekoälyn aseista kiertokirjeessään
Ajankohtaista”Moraalisempikaan tekoäly ei riitä, jos sen moraalin määrittelevät vain harvat”, paavi Leo XIV sanoo digitaalista murrosta käsittelevässä kiertokirjeessään. Katolisen kirkon johtaja vaatii tekoälylle eettisiä rajoja ja puolustaa työn arvokkuutta.
