null ”Suomen onnellisimmassa kaupungissa” seurakunnallakin menee vielä ihan mukavasti, kertovat luottamushenkilöt Kauniaisista

Kauniaisten yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Tapani Ala-Reinikka ja Kauniaisten suomalaisen seurakunnan seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Maritta Kirilä pitävät kotikaupunkiaan kylämäisenä paikkana, jossa ihmiset tuntevat toisensa.

Kauniaisten yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Tapani Ala-Reinikka ja Kauniaisten suomalaisen seurakunnan seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Maritta Kirilä pitävät kotikaupunkiaan kylämäisenä paikkana, jossa ihmiset tuntevat toisensa.

Ajankohtaista

”Suomen onnellisimmassa kaupungissa” seurakunnallakin menee vielä ihan mukavasti, kertovat luottamushenkilöt Kauniaisista

Seurakuntavaalien ääniharavat Tapani Ala-Reinikka ja Maritta Kirilä ja muut luottamushenkilöt pääsevät alkaneella kaudella esimerkiksi valmistelemaan Kauniaisten kirkon remontin toista vaihetta.

Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakunnissa on viime vuosina pyöritelty talouslukuja ja etsitty säästökohteita. Matalasta veroprosentistaan ja hyvin toimeen tulevista, tyytyväisistä asukkaistaan tunnetussa Kauniaisissa seurakunnillakin on toistaiseksi mennyt mukavasti.

– Meillä on ihan hyvä taloudellinen tilanne, rahaa on kassassa. Viime valtuustokaudella omaisuutta myytiin ja tonttimaatakin realisoitiin, näin hankittiin varoja korjausrakentamiseen, kertoo Kauniaisten yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi tammikuussa valittu Tapani Ala-Reinikka.

Eivätkä hyvät uutiset tähän lopu, kun Ala-Reinikka pääsee vauhtiin.

– Seurakunnan työntekijät ovat luoneet tänne hyvän hengen ja toiminta on vilkasta. Suomi on maailman onnellisin maa ja Kauniainen Suomen onnellisin kaupunki. Se näkyy myös kirkon piirissä, hän sanoo viitaten tutkimukseen, jossa kartoitettiin kuntalaisten tyytyväisyyttä.

Toki maailman muuttuminen näkyy Kauniaisissakin: vaikka kaupungin väkiluku kasvaa, seurakuntien jäsenmäärä ei enää kasva samassa suhteessa.

Toinen marraskuun seurakuntavaalien paikallinen ääniharava, seurakuntaneuvoston varapuheenjohtajaksi valittu Maritta Kirilä, kehuu myös kotikaupungin ihmisiä ja seurakuntaa. Kauniaisissa on kylämäinen tunnelma ja seurakunnalla yhteydet moneen suuntaan.

Paikalliseen seurakuntaelämään kuuluu myös sikäli hyvää, että Kauniaisten kirkon remontin ensimmäinen vaihe saatiin päätökseen vuoden 2022 lopussa. Kirkkoa kunnostettiin sisältä, ja sinne tehtiin esimerkiksi salaojat. Remontin ajan jumalanpalvelukset järjestettiin läheisellä metodistikirkolla.

– Johtoryhmä eli kirkkoherrat ja seurakunnan talouspäällikkö ovat hoitaneet asioita viisaasti, Kirilä sanoo.

Tapani Ala-Reinikka on toiminut kirkon luottamushenkilönä jo monta kautta, Maritta Kirilä tuli ensi kerran valituksi marraskuun vaaleissa. Seurakuntaelämä on kuitenkin hänelle erittäin tuttua: Kirilä toimi työurallaan myös sairaalapappina ja perheneuvojana Kauniaisissa.

Tapani Ala-Reinikka on toiminut kirkon luottamushenkilönä jo monta kautta, Maritta Kirilä tuli ensi kerran valituksi marraskuun vaaleissa. Seurakuntaelämä on kuitenkin hänelle erittäin tuttua: Kirilä toimi työurallaan myös sairaalapappina ja perheneuvojana Kauniaisissa.

Sopuisasti kahdella kielellä

Kaksikielisessä Kauniaisissa on kaksi seurakuntaa: Kauniaisten suomalainen seurakunta ja Grankulla svenska församling. Asukkaita Kauniaisissa on reilu 10 000, joista 4 300 jäsentä kuuluu suomalaiseen seurakuntaan.

Seurakuntien yhteisistä asioista päätetään yhteisessä kirkkoneuvostossa ja yhteisessä kirkkovaltuustossa, jossa Tapani Ala-Reinikka on puheenjohtaja. Suomalaisen seurakunnan asioista taas päättää seurakuntaneuvosto, jonka puheenjohtajana on kirkkoherra Mimosa Mäkinen ja varapuheenjohtajana Kirilä, joka toimii luottamushenkilönä ensimmäistä kertaa. Kirkko ja seurakuntaelämä ovat hänelle kuitenkin erittäin tuttuja: Kirilä jäi eläkkeelle Kauniaisten sairaalapapin ja perheneuvojan tehtävistä vuonna 2021.

– Syy, miksi lähdin ehdolle, oli se, että tunsin seurakunnan työmuodot ja ajattelin, että tuon minä osaan. Oikein odotan, että työntekijät tulevat kertomaan meille luottamushenkilöille, mitä millekin työalalle kuuluu.

Tapani Ala-Reinikka on luottamustehtävissä konkari. Hänellä on kertynyt niitä pitkä liuta: kokoomukseen kuuluva Ala-Reinikka toimii kirkkovaltuuston puheenjohtajan tehtävän lisäksi myös esimerkiksi suomalaisen seurakunnan seurakuntaneuvostossa ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Moni on äänestänyt entistä opettajaa ja rehtoria.

– Kuntapolitiikan ja kirkollisen vaikuttamisen yhdistelmä on toiminut, koska kokoukset ovat eri päivinä. Toistaiseksi kukaan ei ole tullut sanomaan, että yhdelle ihmiselle olisi keskittynyt liikaa tehtäviä, hän sanoo.

Kauniaisten suomalaisen seurakunnan luottamushenkilöt edustavat kahta eri ryhmää: Kirkko kaikille -ryhmää ja Kokoomus mukana -ryhmää. Sekä kirkollisella että kunnallisella puolella asiat ovat Ala-Reinikan mielestä edenneet tähän mennessä sopuisasti.

– Usein ennen kokouksia palaveerataan ja keskustellaan asioista. Ne ovat olleet hyvin valmisteltuja ja päätösehdotukset selkeitä.

– En oikein muista, että meillä olisi kirkollisella puolella ollut koskaan äänestyksiäkään.

Edessä remontin kakkosvaihetta ja strategiaa

Tammikuussa kautensa aloittaneiden luottamushenkilökauden käsittelyyn on tulossa ainakin kirkon remontin toisen vaiheen suunnittelu. Myös joitakin virkoja on varmasti tulossa auki.

– Alamme myös valmistella seurakunnan uutta strategiaa, Tapani Ala-Reinikka kertoo.

Kirkon luottamushenkilönä Ala-Reinikalle tärkeitä asioita ovat ainakin avoimuuden ja seurakuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Hänestä seurakuntalaiset voisivat osallistua vieläkin enemmän kaikkeen, aina arkkipiispan ja piispojen valinnasta alkaen.

– Kirkossa on vielä tällaisia jäänteitä, niin kuin vaikka se, että seurakuntaneuvostojen kokouksia vetävät yleensä kirkkoherrat, jotka ovat myös asioitten esittelijöitä.

Kauniaisissa malli kuitenkin toimii hyvin Maritta Kirilän mielestä.

– Minusta olisi ollut harmi, jos olisi pitänyt heti alkaa puheenjohtajaksi, koska vasta opettelen näitä tehtäviä. Jos on asia, johon haluan ottaa kantaa, pidän kyllä sitten puheenvuoron, Kirilä sanoo.

Maritta Kirilää mietityttää luottamushenkilökauden alussa avoimuus ja tiedon lisääminen. Ihmiset tuntuvat tarvitsevan lisää perustietoa niin herätysliikkeistä kuin kirkon perustyöstäkin. Ihmiset pohtivat, mitä annettavaa kristinuskolla ja kirkolla on.

– Ihmisiä kiinnostavat ihan perusasiat kristinuskosta. He pohtivat, mikä elämässä on ihmisen osuutta, mikä Jumalan, ja onko kristinusko se ainoa oikea tie, Kirilä sanoo 

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.