null Mitä tehdä, kun huolet ja uhkakuvat valtaavat mielen? Traumapsykoterapeutti Jaana Huldén ehdottaa ensiavuksi läsnäoloa ja huolitunteja

– Ihmisten, joilla on sosiaalisten tilanteiden pelkoa, on koronaeristyksen jälkeen ollut entistä vaikeampi lähteä kotoa. Se näkyy työyhteisöissäkin, kertoo traumapsyko­terapeutti Jaana Huldén.

– Ihmisten, joilla on sosiaalisten tilanteiden pelkoa, on koronaeristyksen jälkeen ollut entistä vaikeampi lähteä kotoa. Se näkyy työyhteisöissäkin, kertoo traumapsyko­terapeutti Jaana Huldén.

Hyvä elämä

Mitä tehdä, kun huolet ja uhkakuvat valtaavat mielen? Traumapsykoterapeutti Jaana Huldén ehdottaa ensiavuksi läsnäoloa ja huolitunteja

Se, että vain kieltää itseään ajattelemasta ikäviä asioita, ei yleensä toimi. Siksi kannattaa sopia itsensä kanssa sellainen ajankohta, jolloin murheita miettii.

Pää aloittaa taas pyörityksensä. Maailman ongelmat ja omat ja läheisten asiat punoutuvat sotkuiseksi vyyhdeksi, jota mikään vatvominen ei selvitä. Joskus terveydestä ja taloudesta tulee huolehdittua yötöinä – eikä valojen sytyttäminen auta, kun mieleen nousee eläinlajien katoaminen ja Itä-Afrikan nälänhätä, huoli lapsista ja omasta jaksamisesta. Henki ei kulje, kun mieli askartelee jo uusia uhkakuvia.

– Paina jalkapohjat kokonaan lattiaan ja maadoita itsesi, neuvoo traumapsykoterapeutti Jaana Huldén pikaisen ensiavun.

Kun mieli hyppelehtii ja karkailee, läsnäoloa voi harjoitella myös koskettamalla vaikka seinää tai tuolin käsinojaa ja keskittymällä tuntoaistimukseen.

– Voi myös tarkkailla omaa hengitystään. Miltä ja missä se tuntuu? Mitä kehossa tapahtuu? Entä jos hengitystä muuttaa vähän, mitä sitten tapahtuu?

Jos pelot ja huolet vievät yöunet, Huldén ehdottaa huolitunnin pitämistä. Menetelmä on paljon käytetty ja toimivaksi osoittautunut.

– Monestihan huolet valtaavat mielen nukkumaan mennessä, kun kaikki päivän virikkeet ja toiminnot ovat ohi. Huolet myös tuntuvat yöaikaan paljon suuremmilta. Se, että vain kieltää itseään ajattelemasta, ei yleensä toimi. Siksi kannattaa sopia itsensä kanssa sellainen ajankohta, jolloin miettii murheita. Se voi olla esimerkiksi matka töistä kotiin.

En varmasti ole ainoa, joka varsinkin stressaantuneena tutkailee omaa vointiaan ja etsii merkkejä mahdollisista sairauksista. Koronan jäljiltä entistä useampi luultavasti desinfioi pintoja ja pesee käsiään lähes pakonomaisesti. Jotkut taas tarkistavat moneen kertaan sähkölaitteet ja lukot ennen kuin lähtevät kotoa.

– Positiivisesti voi ajatella, että kyse on siitä, että olen kiinnostunut itsestäni ja omasta voinnistani ja pidän huolta itsestäni. Jos kuitenkin mennään pakkoajatusten ja -toimintojen puolelle, se ei enää ole itsestä huolenpitoa – päin vastoin, Jaana Huldén toteaa.

Hänen mukaansa normaalin käytöksen rajaa on vaikea tarkasti vetää. Sähkölaitteiden tarkistaminen on ihan normaalia, mutta kuinka monta kertaa? Silloin kun tarkistelu ja varmistelu alkaa haitata muuta elämää niin, ettei esimerkiksi ehdi aamulla töihin, kannattaa ehkä hakea apua.

– Yleensä ihmiset tulevat tera­piaan pikemminkin turhan myöhään kuin liian aikaisin. He ovat saattaneet elää vuosia oireidensa kanssa.

Mitä turvattomampi lapsuus, sitä vaikeampaa on selvitä järkytyksistä, vastoinkäymisistä ja menetyksistä myöhemmin elämässä.

Huldén muistuttaa, että ammattilaisen puheille voi hakeutua myös silloin, kun mieltä vaivaa epämääräinen ahdistus tai selittämätön paha olo.

– Ei tarvitse tietää, mistä outo olo johtuu. Se on asia, jota voi terapiassa tutkia. Ahdistusta voi lähteä tarkastelemaan vaikka niin, että millaisissa tilanteissa ja mihin aikaan päivästä se tulee ja miten se tuntuu kehossa.

Psykoterapiassa on eri koulukuntia ja suuntauksia. Jaana Huldén on traumapsykoterapeutti, joten hänen viitekehykseensä kuuluu se, että hän näkee erilaisten psyykkisten oireiden syiden monesti juontavan juurensa lapsuudesta. Esimerkiksi turvattomuuden tunteella on pitkä historia, eikä sitä voi nopeasti ja helposti korjata.

– Minun kokemukseni mukaan turvattomuuden tunne johtuu turvattomista kasvuolosuhteista. Mitä turvattomampi lapsuus, sitä vaikeampaa on selvitä järkytyksistä, vastoinkäymisistä ja menetyksistä myöhemmin elämässä.

Jaana Huldén on myös kirjallisuusterapeutti, ja kun nyt turvallisuudesta puhutaan, hän haluaa siteerata Kyllikki Villaa. Villa oli suomentaja ja kirjailija, joka reissasi pitkin maailmaa rahtilaivoilla yli neljänkymmenen vuoden ajan. Eräässä runossaan Villa kirjoittaa näin: Turvallisuutta ei ole / ei palkka ei vakuutus eikä eläke / ei toinen ihminen // on vain uimataito / luottamus siihen että vesi kantaa.

– Runolle ei tietysti ole yhtä oi­keaa tulkintaa. Minulle se kertoo siitä, että turvallisuus löytyy itsestä, että itsessä on se viisaus ja taito turvallisuuden rakentamiseen.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.