Leena Ronkainen kertoi vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista Antti Koski-Laulajalle Oulunkylän leikkipuisto Mäkitorpassa. Mukana Koski-Laulajan lapset Vuokko (sylissä) ja Sylvi.
Uusia vapaaehtoisia etsitään nyt Oulunkylän seurakunnassa monenlaisiin tehtäviin: ulkoilukaveriksi, arkiystäväksi, musisoimaan, avuksi pannarikahvilaan
Viiden viikon kampanja toteutetaan pitkälti vapaaehtoisvoimin.
Jopa yli puolet suomalaisista tekisi mielellään vapaaehtoistyötä, jos sellaista joku tarjoaisi, kertoo Vapaaehtoistyön tekeminen Suomessa -tutkimus vuodelta 2018. Nyt tarjotaan. Elo–syyskuussa asiasta innostuneet Oulunkylän seurakuntalaiset jalkautuvat turuille ja toreille, kauppakeskusten edustalle ja lounaspaikkoihin.
Lisäksi kirkkoihin pystytetään vapaaehtoistori ennen ja jälkeen messun. Seurakunnalla on säännöllisesti messuja kolmessa kirkossa: Oulunkylän, Käpylän ja Maunulan kirkoissa.
Vapaaehtoiset pyörittivät yhteisöravintolaa
Kampanjaidean äidit ovat Riitta Holmlund, seurakunta-aktiivi, joka on ollut nyt jo lopettaneen Salaam-yhteisöravintolan kantavia voimia, ja pitkäaikainen luottamushenkilö Irja Eskola. ”Turbokaksikko”, kuten kirkkoherra Ulla Kosonen heitä lempeästi luonnehti kampanjan aloituskokouksessa.
– Meillä seurakunnassa toimii vapaaehtoisuuden ja osallisuuden Yhdessä-projekti, jota vetää diakoniatyöntekijä Maria Obafemi-Onuigbo. Kuulumme Irjan kanssa projektiryhmään. Viime talvena Irja totesi, että nyt pitäisi saada aikaiseksi jotain konkreettista. Sanoin ihan spontaanisti, että järjestetään kampanja. Tehdään tunnetuksi vapaaehtoistyötä ja etsitään uusia vapaaehtoisia, Holmlund kertoo.
Hänellä on pitkä kokemus vapaaehtoistyöstä Oulunkylän seurakunnassa, etenkin yhteisöravintola Salaamista, joka lähti liikkeelle melko spontaanisti vuoden 2015 poikkeuksellisen turvapaikanhakijatilanteen jälkimainingeissa.
– Maunulan kirkolla majoitettiin sata miestä syksyllä 2015. Ajauduin mukaan, kun minulla oli aikaa työuran jälkeen. Menin avustamaan lounasjärjestelyissä, sitten rupesin opettamaan heille suomea ja opastamaan käytännön asioissa viikkotapaamisissa. Marraskuussa 2016 Oulunkylän kirkolla alkoi toimia Lähi-idän ruokaa tarjoava yhteisöravintola Salaam, jossa toimi iso joukko turvapaikanhakijoita vapaaehtoisina, Holmlund kertoo.
Toinen vahva kokemus Riitta Holmlundilla on Oulunkylässä sijaitsevasta Kustaankartanon seniorikeskuksesta. Korona-ajan jälkeen hän kävi Kustaankartanossa tervehtimässä ja virkistämässä muistisairaita asukkaita.
– Jutustelimme asukkaiden kanssa, lauloimme yhdessä ja muistelimme vanhoja asioita. Hoitajat sanoivat, että käyntiemme piristävä vaikutus näkyi asukkaissa, Holmlund sanoo.
Palaute lämmittää vieläkin mieltä.
Anja Haltia jutteli Petra Erosen kanssa. Rattaissa istuva Erosen Velda-tytär on saanut oman esitteensä.
150 vapaaehtoista toimii eri tehtävissä
Millaisiin tehtäviin seurakunnassa nyt tarvittaisiin uusia vapaaehtoisia? Vapaaehtoistyön esitteen esimerkkilista on pitkä. Diakoniatyössä on paljon mahdollisuuksia: toimiminen ikäihmisten ulkoiluseurana tai kirkkokaverina, Yhteisvastuukeräys, ystävätoiminta, musisointi vanhusten palvelukeskuksissa. Maunulan kirkon torstaikahvilaan tarvitaan lisää väkeä. Kerhoissa ja leireillä voisi toimia varamummina tai -pappana. Ja ihmisten omat ideat ovat tervetulleita.
Maria Obafemi-Onuigbo kertoo, että seurakunnassa toimii nykyisin noin 150 vapaaehtoista, kuorot mukaan lukien. Arkiystäviä haluttaisiin löytää esimerkiksi vailla verkostoja oleville lapsiperheille.
Yksinäisyys on nykyisin iso ongelma.
Vapaaehtoisten etsimiskampanja liittyy isoihin asioihin. Kirkkoherra Ulla Kosonen muistuttaa, että seurakunta joutuu luopumaan Oulunkylän kirkosta. Toisaalta Oulunkylän, Koskelan ja Postipuiston uusiin taloihin muuttaa arviolta tuhansia ihmisiä.
– Siinäkin tarvitaan vapaaehtoisia, kun mietitään, miten heitä kutsutaan seurakunnan yhteyteen. Seurakuntaneuvostomme mukaan lähtökohta on se, että seurakuntalaiset ovat mukana suunnittelemassa, toteuttamassa ja arvioimassa seurakunnan toimintaa, Ulla Kosonen sanoo.
Hänen mukaansa yksinäisyys on nykyisin iso ongelma.
Moni vapaaehtoistoiminnan muoto tarjoaakin vastalääkkeeksi yhteisöllisyyttä, mielekästä yhdessä tekemistä ja juttuseuraa. Tästä hyvä esimerkki oli yhteisöravintola Salaam.
– Se lähti pitkälti vapaaehtoispohjalta ja näytti minulle vapaaehtoistoiminnan voiman, Kosonen sanoo.
Yhteisöruokailujen monivuotista perinnettä jatkavat maanantaipuuro Oulunkylän kirkolla, iltaruokailu Käpylän kirkolla keskiviikkoisin ja pannarikahvila Maunulan kirkolla torstaisin.
Moni ei halua tai voi sitoutua pitkäksi aikaa, mutta pop-up-tyyliset asiat kiinnostavat. Kososen mukaan palkattujen työntekijöiden ja vapaaehtoisten on löydettävä luontevat roolit, miten he voivat toimia hyvässä yhteistyössä rinnakkain. Oulunkylän seurakunnassa tässä on jo päästy pitkälle.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tuore kysely: Nuoret ovat erittäin kiinnostuneita tekemään vapaaehtoistyötä
AjankohtaistaKoronakriisi ei ole vähentänyt vapaaehtoistyön määrää.
