Yhä useampi suomalainen tekee vapaaehtoistyötä – suurilla ikäluokilla riittää eläkkeellä aikaa, jos lastenlapset asuvat kaukana
Myös nuoria on vapaaehtoistyössä enemmän kuin ennen.
Noin 40 prosenttia yli 15-vuotiaista suomalaisista tekee vapaaehtoistyötä, kertoo tuore tutkimus, jonka Kansalaisareena, Opintokeskus Sivis ja Kirkkohallitus teettivät Taloustutkimuksella. Määrä kasvaa, sillä esimerkiksi vuonna 2015 vapaaehtoistyötä teki 33 prosenttia.
– Taustalla on ainakin suurten ikäluokkien eläköityminen ja esimerkiksi se, että lapsenlapsia ei ole tai he ovat kaukana, joten käytössä on paljon aikaa, arvioi Vapaaehtoistyo.fi -sivuston tuottaja Annmari Salmela.
Vapaaehtoistyo.fi -sivustolla voi ilmoittaa vapaaehtoistöistä ja etsiä itselleen sellaista. Sivustoa ylläpitää Kirkkopalvelut ry ja siellä vapaaehtoistyötä tarjoavat seurakunnat, kunnat ja järjestöt.
Toisaalta myös nuorten tekemä vapaaehtoistyö on lisääntynyt.
– Kouluissa on kerrottu vapaaehtoistyöstä, ja joissakin oppilaitoksissa vapaaehtoistyötä on voinut tehdä myös opintojen osana. Nuoria kiinnostavat ekologiset kysymykset, kestävä kehitys, kansainvälisyys ja myös ikäihmisten parissa toimiminen.
Vapaaehtoistyön tekemisestä kertovat tilastot eivät ole täysin kattavia, sillä moni tekee vapaaehtoistyötä myös ikään kuin huomaamattaan esimerkiksi urheiluseuroissa tai muissa yhteisöissä.
Ajatus siitä, että antaessaan saa, toistuu vahvana ihmisten kokemuksissa.
- Kaupunkiteologian yliopistonlehtori Henrietta Grönlund
Myös sosiaaliset ja uskonnolliset syyt motivoivat
Syitä tehdä vapaaehtoistyötä on lähes yhtä paljon kuin tekijöitäkin. Pohjalla on ennen kaikkea halu tehdä jotakin merkityksellistä toisten hyväksi.
– Jollakin vapaaehtoistyö liittyy harrastuksiin, joillakin vaikuttavat sosiaaliset syyt, koska vapaaehtoistyötä tehdään yhdessä tai siinä tapaa muita ihmisiä, kertoo vapaaehtoistyötä tutkinut kaupunkiteologian yliopistonlehtori Henrietta Grönlund Helsingin yliopistosta.
– Myös ajatus siitä, että antaessaan saa, toistuu vahvana ihmisten kokemuksissa.
Joillekin vapaaehtoistyö on tapa hyödyntää omaa osaamistaan tai oppia uutta, toiset tekevät mielellään jotakin sellaista, jolla ei ole mitään tekemistä oman työn kanssa.
Myös uskonnolliset motiivit voivat kannustaa vapaaehtoistyöhön, vaikka niitä ei edes tiedostaisi eikä toimisi vapaaehtoisena seurakunnassa.
– Joku voi tehdä vapaaehtoistyötä vaikka SPR:llä ja ajatella, että siinä pääsee toteuttamaan itselleen tärkeitä arvoja ja auttamaan lähimmäistä, Grönlund kertoo.
Kaupungeissa vapaaehtoistyö kanavoi sitä, mitä aikaisemmin erityisesti maaseutuympäristöissä kutsuttiin talkoohengeksi.
– Kaupungissa yhteisö ei muodostu samalla tavalla, mikä luo tarvetta järjestää organisoitua vapaaehtoistoimintaa aivan kuten harrastustoimintaakin.
Kirkko hassaa koko ajan mahdollisuuksia olla merkityksellinen ihmisten elämässä.
- Vapaaehtoistyo.fi -sivuston tuottaja Annmari Salmela
Suurin osa vapaaehtoistyöstä säännöllistä
Vapaaehtoistyössä näkyvät tietyt trendit ja se, mitä maailmassa tapahtuu. Annmari Salmelan mukaan nyt kiinnostaa esimerkiksi vertaistuen tarjoaminen.
– Jos on itse ollut vaikka köyhä ja asunnoton tai kärsinyt päihdeongelmasta, haluaa auttaa niitä, jotka ovat nyt siinä tilanteessa, ja luoda tunnetta, että olet arvokas.
Myös kertaluonteinen pop up -vapaaehtoistyö on yleistynyt, vaikka suurin osa vapaaehtoistyöstä onkin sellaista, johon sitoudutaan pidemmäksi aikaa.
Annmari Salmelan mukaan kirkko ei ole vielä täysin onnistunut hyödyntämään ihmisten halua tehdä hyvää. Paljon on vielä seurakuntia tai paikkakuntia, joissa vapaaehtoistyön organisointi ei oikein kuulu kenellekään tai ihmisten kykyihin ei luoteta tarpeeksi.
– Kirkko hassaa koko ajan mahdollisuuksia olla merkityksellinen ihmisten elämässä, Salmela sanoo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Uusia vapaaehtoisia etsitään nyt Oulunkylän seurakunnassa monenlaisiin tehtäviin: ulkoilukaveriksi, arkiystäväksi, musisoimaan, avuksi pannarikahvilaan
AjankohtaistaViiden viikon kampanja toteutetaan pitkälti vapaaehtoisvoimin.