”Ylilyöntejä, syrjintää ja loukkaavia sanoja puolin ja toisin” – helluntailiike ja kirkko hakevat yhdessä sovintoa menneestä
Helluntaiherätyksen juhannuskonferenssi pidetään vuosittain Keuruulla. Kuva tapahtumasta on tältä kesältä 2018.

Helluntaiherätyksen juhannuskonferenssi pidetään vuosittain Keuruulla. Kuva tapahtumasta on tältä kesältä 2018.

”Ylilyöntejä, syrjintää ja loukkaavia sanoja puolin ja toisin” – helluntailiike ja kirkko hakevat yhdessä sovintoa menneestä

Helluntailiikkeen ja kirkon välit ovat vuosien saatossa parantuneet. Kuin sinetiksi tälle helluntailiikkeen syyspäivillä järjestetään tilaisuus, jossa pyydetään puolin ja toisin mennyttä anteeksi ja rukoillaan yhdessä.

Saalem-seurakunnassa Helsingissä alkavat 4. lokakuuta helluntailiikkeen syyspäivät. Siinä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, sillä kyse on vuotuisesta pastorien ja muiden liikkeen vastuunkantajien kokoontumisesta.

Poikkeuksellista on, että liikkeen omien puhujien lisäksi paikalla ovat arkkipiispa Tapio Luoma, Helsingin piispa Teemu Laajasalo ja Tampereen piispa Matti Repo. Piispat ja Suomen Helluntaikirkon johtaja Mika Yrjölä osallistuvat helluntailiikkeen ja evankelis-luterilaisen kirkon yhteiseen tilaisuuteen, jonka teemana on sovinto.

Luterilaisen kirkon ja helluntailiikkeen suhteet ovat nyt hyvät, ja virallisia keskustelujakin on käyty jo niin pitkään, että on aika katsoa yhdessä silmiin myös mennyttä historiaa. Siinä on molempien kirkkokuntien mielestä sanoja, jotka olisi pitänyt jättää sanomatta ja tilanteita, joissa olisi kannattanut menetellä toisin.

– Menneisyyttä ei tietenkään saa muuksi muutettua, mutta siitä voidaan ottaa opiksi ja toimia vastaisuudessa toisin, sanoo teologian ja ekumenian johtava asiantuntija Tomi Karttunen luterilaisen kirkon Kirkkohallituksesta.

Karttunen on ollut mukana luterilaisen kirkon ja helluntailiikkeen välisissä oppikeskusteluissa vuodesta 2008. Hän on ollut myös tätä sovintotapahtumaa valmistelemassa. Hänen mukaansa tilaisuuden tarkoitus on historian haavojen paranemisen edistäminen samalla kun iloitaan nykyisestä yhteyden hengestä.

– Syyspäivillä on tuona avauspäivänä paikalla ehkä noin viisisataa helluntailiikkeen vastuunkantajaa. Se on näkyvin foorumi, minkä voi tällaiselle tapahtumalle antaa, kertoo Suomen Helluntaikirkon toiminnanjohtaja Esko Matikainen, joka on edustanut helluntailiikettä järjestelyissä.

Kummatkin ovat käyttäytyneet epäasiallisesti

Luterilaisella kirkolla ja helluntailiikkeellä on pari kertaa vuodessa kokoontuva yhteinen neuvottelukunta. Neuvottelukunnassa mukana ollut Saalem-seurakunnan silloinen johtaja Klaus Korhonen esitti siellä ajatuksen molemminpuolisesta anteeksipyynnöstä. Tähän tarttui neuvottelukunnan puheenjohtajana silloin toiminut piispa Irja Askola ja nyt tästä tapahtumasta tulee todellisuutta.

Kummatkin osapuolet ovat käyttäytyneet epäasiallisesti ja haluavat nyt ilmaista katumusta.

– Tomi Karttunen ja Esko Matikainen

Sovintoa etsitään sekä kaukana historiassa että lähempänä nykyhetkeä olleista tapahtumista. Vapaakirkollinen toiminta ja karismaattinen, niin sanottuja armolahjoja korostava kristillisyys, tulivat 1800- ja 1900-lukujen taitteessa Suomeen eikä niille ollut tilaa kirkon sisällä. Kirkko suhtautui torjuvasti näihin liikkeisiin, ja viimeistään uskonnonvapauslain tultua ne erkaantuivat omiksi yhteisöikseen.

Asiaan vaikutti myös sisällissota, sillä monet helluntailiikkeeseen mukaan lähteneistä olivat työläistaustaisia ja kirkon koettiin olleen valkoisten puolella.

Helluntailiikkeeseen kuuluvat kokivat syrjintää periluterilaisessa Suomessa. Helluntailaiseksi tunnustautuminen saattoi vaikuttaa esimerkiksi työpaikan saantiin. Hautajaisissa on rajoitettu siunauskappelin tai kirkon käyttöä tai kielletty ne kokonaan, vaikka paikkakunnalla ei olisi helluntailaisilla ollut omia tiloja. Kirkossa on nimitetty helluntailaisia lahkolaisiksi.

Helluntailaiset puolestaan ovat käyttäneet kirkosta halventavia nimityksiä, puhuneet leipäpapeista, arvostelleet lapsikastetta ja epäilleet, löytyykö enemmistökirkkoon kuuluvista juurikaan oikeita uskovaisia.

– Kummatkin osapuolet ovat käyttäytyneet epäasiallisesti ja haluavat nyt ilmaista katumusta siitä, mikä menneinä vuosina on haavoja aiheuttanut, sanovat Karttunen ja Matikainen.

Tällä hetkellä kirkkokuntien välit ovat paremmassa kunnossa kuin koskaan aiemmin ja kestävät myös sen, että niiden välillä on opillisia näkemyseroja.

Esimerkiksi kasteesta on käyty opillisia keskusteluja ja löydetty myös yhdistäviä asioita, kuten se, että kaste liittää ihmisen seurakunnan yhteyteen ja että kaste on osa kristittynä elämisen kokonaisuutta.

Helluntailaiset eivät kuitenkaan edelleenkään pidä sylilapsen kastetta oikeana kasteena, eivätkä luterilaiset hyväksy lapsena kastetun uudelleen kastamista. Sitä kumpikaan kirkko ei epäile, etteikö oikeita kristittyjä löytyisi molemmista.

– Oleellista on, että näistäkin asioista voidaan puhua ja yhdessä todeta asiat, joista olemme yhtä mieltä ja ne, joista mielipiteet eroavat. Tämä voidaan tehdä toisia tuomitsematta, sanoo Karttunen.

Karttusen mukaan luterilaiset kirkot voivat oppia monia asioita helluntailaisilta sisariltaan ja veljiltään. Niihin kuuluvat lähetyshenkisyys ja ulospäin suuntautuminen sekä vapaaehtoisten iso rooli. Matikaisen mukaan luterilainen kansankirkko on pitänyt vakaasti yllä yhteiskunnan kristillisiä arvoja ja sitä, että kristinusko näkyy yhteiskunnassa ja on läsnä kouluissa, sairaaloissa, vankiloissa ja puolustusvoimissa.

Helluntailiikkeellä on Suomessa noin 42 000 jäsentä

Helluntailiike ja sitä lähellä olevat karismaattiset ja uuskarismaattiset ryhmät ovat maailmalla nopeimmin kasvava kristinuskon suuntaus. Helluntailaisia on yli 600 miljoonaa.

Suomessa liike on kuitenkin vähemmistökirkko, jonka seurakuntiin kuuluu noin 42 000 kastettua jäsentä ja lisäksi 20 000 – 30 000 lasta ja nuorta. Liikkeeseen kuuluu 242 seurakuntaa, joista 72 on tähän mennessä liittynyt vuonna 2003 toimintansa aloittaneeseen Suomen Helluntaikirkkoon.

– Helluntailiikkeessä on karsastettu rekisteröitymistä uskonnolliseksi yhdyskunnaksi. Tässä asiassa on ollut ennakkoluuloja, riitoja ja jännitteitä, mutta viime vuosina helluntaikirkkoon liittyneiden määrä on kasvanut. Kirkolla on nyt 10 118 jäsentä, selvittää Matikainen.

Saalem-seurakunta on Suomen suurin helluntaiseurakunta. Sillä on 3600 aikuista, kastettua jäsentä. Yrjölä on Helluntaikirkon lisäksi myös Saalemin johtaja.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi