John Kiviranta oli kolmen kuukauden työkokeilussa Kierrätyskeskuksessa. Hän työskenteli myymälässä sekä tavaran lajittelussa ja vastaanotossa.
47 400 ihmistä ”kokeili työtä” viime vuonna
Kirkko aikoo helpottaa työttömien töihinpääsyä tarjoamalla 1001 työmahdollisuutta työkokeilun ja palkkatukityön kautta. Kaksi työkokeilijaa kertoo kokemuksistaan.
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus on suuri työpaikka, jossa on jatkuvasti kymmeniä ihmisiä työkokeilussa tai palkkatukitöissä. John Kiviranta, 56, oli yksi heistä viime vuonna. Hänen kolmen kuukauden yökokeilunsa tähtäsi alanvaihtoon.
– Olin töissä Hekalla eli Helsingin kaupungin asunnot Oy:llä huoltomiehenä kymmenisen vuotta, ja sitä ennen työskentelin satamissa ja laivoilla. Jouduin jäämään pois terveysongelmien vuoksi.
Lääkärin B-lausunto eli selvitys sairaudesta ja kuntoutustarpeesta lähti Kuntien eläkevakuutus Kevaan, joka myönsi Kivirannalle kuntoutusrahan työkokeilua varten. Se on 60 prosenttia palkasta eli parempi kuin työkokeilijoiden parjattu peruskorvaus, yhdeksän euroa päivässä työttömyysetuuden päälle.
– Tykkäsin Kierrätyskeskuksen työstä. Se oli kaksivuorotyötä, työaika kuusi ja puoli tuntia sekä puolen tunnin ruokatauko. Pitkät matkat vähän haittasivat, kun aamuvuoro alkoi jo seitsemältä.
Moni vanhempi pitkäaikaistyötön suhtautui suopeammin yhdeksään euroon. Nuorille se ei ole kannustava.
– John Kiviranta
Työkokeilu avasi silmiä
Kiviranta suoritti työkokeilussa muiden työntekijöiden tapaan ekopassin, mikä tarkoitti ympäristökoulutusta ja kierrätystietoa. Plussaa oli myös uudenlainen työyhteisö, joka oli "sosiaalinen sillisalaatti".
– Olin aikaisemmin töissä "perusmiesten" aloilla. Kierrätyskeskuksessa oli kaikenlaisia ihmisiä siivoojasta maisteriin, suomalaisia ja ulkomaalaisia, naisia ja miehiä. Se avasi silmiä.
Useimmat työkokeilijat olisivat halunneet päästä palkkatukitöihin. Niihin ei kuitenkaan pääse ilman palkatonta työkokeiluvaihetta. Kivirannan mukaan erityisesti nuoria harmittivat yhdeksän euron hommat, joita moni piti "orjatyönä". Palkkatuetut työntekijät saivat palkan lisäksi vuorolisät. Tosin he hoitivat myös sunnuntaityöt, niihin ei työkokeilijoita velvoitettu.
– Moni vanhempi pitkäaikaistyötön on ollut jo pari kolme vuotta työttömänä, ja he suhtautuivat suopeammin yhdeksään euroon. Nuorille se ei ole kannustava. Pitäisi olla 11–15 euroa päivässä, Kiviranta miettii.
Nuorille Kierrätyskeskus tarjosi työvoimaneuvojan apua.
John Kivirannalle selvisi työkokeilussa, että hän pystyy selkänsä puolesta tekemään vain kevyitä varastotöitä. Kierrätyskeskusta hän pitää paikkana, joka potkaisee työhaluiset liikkeelle. Kaikki tietävät, että vakituista paikkaa sieltä ei saa.
Kiviranta on edelleen työtön. Hän on hakenut aktiivisesti töitä. Taskussa on myös vuokraveneen kapteenin lupakirja, joka mahdollistaisi kesän keikkatyöt.
Mahdollisuus näyttöihin uudella alalla
Ekonomi Meri Mononen-Matias, 49, oli viime vuonna kuusi kuukautta työkokeilussa seurakuntayhtymässä.
– Työskentelin pankissa 11 vuotta. Jäin työttömäksi, kun koko tiimi lopetettiin. Samaan aikaan opiskelin toista tutkintoa Latinalaisen Amerikan tutkimuksesta.
Puolentoista vuoden työttömyyden jälkeen Mononen-Matias pyysi päästä työkokeiluun seurakuntayhtymän Yhteiskunta ja kulttuuri -tiimiin, jonka esimiehen Raija Korhosen hän on tuntenut kauan. Hän teki ihmisoikeusselvitystä, joka liittyi Finnfundin rahoittamien projektien toimintaan Hondurasissa. Kyseessä oli vesivoimalahanke alkuperäisväestön asuma-alueella. Työhön liittyi myös ihmisoikeuskoulutusta omassa tiimissä.
Vaikka Mononen-Matias ei ole vielä saanut töitä, hän on tyytyväinen kokeilujaksoonsa.
– Uskon, että siitä on paljon apua. Sain mahdollisuuden näyttää, mitä pystyn tekemään uudella alalla, osoittamaan asiantuntijuuteni. Sain kuulua tiimiin, ja kirkon työhön ja asemaan tuli uutta perspektiiviä.
Työkokeilun pitäisikin lähteä työnhakijan tarpeista. Ei niin päin, että jokin taho tarvitsee ilmaista työvoimaa ja etsii tehtävään työkokeilijan. Tällaiseenkin Mononen-Matias on törmännyt.
Kaikkiaan Suomessa osallistui viime vuonna työkokeiluihin yli 47 000 ihmistä, joista lähes puolet alle 25-vuotiaita. Työnantajat olivat yrityksiä, yhdistyksiä ja kuntia.
Mikä on työkokeilu?
Kenelle? Työttömälle työnhakijalle ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selvittämiseksi tai työmarkkinoille paluun tukemiseksi. Jälkimmäisessä tapauksessa työnantaja ja työ- ja elinkeinotoimisto voivat arvioida, ovatko henkilön osaaminen ja yleiset työelämävalmiudet ajan tasalla.
Missä? Yrityksissä aloitettiin vuonna 2016 noin 28 400 työkokeilujaksoa, yhdistyksissä vajaat 18 000 ja kuntasektorilla runsaat 16 000 jaksoa.
Paljonko ihmisiä on työkokeilussa? Työkokeiluun osallistui vuonna 2016 noin 47 400 henkilöä. Työkokeilujaksoja alkoi vajaat 63 000; mukaan on laskettu jatkojaksot. Työkokeilujaksoista noin 23 000 oli alle 25-vuotiaiden aloittamia ja 8 400 yli 50-vuotiaiden.
Mitä siitä maksetaan? Työkokeilu ei ole työsuhde. Henkilö saa työttömyysetuutta (ansiopäiväraha, peruspäiväraha tai työmarkkinatuki) sekä pientä kulukorvausta. Poikkeuksiakin on.
Kauanko työkokeilu kestää? Sopimuksen mukaan 1–6 kuukautta samassa tehtävässä.
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Työttömyyden kriisikokous vaatii lisää palkkatöitä, palkkatukitöitä ja köyhyyden lievittämistä
AjankohtaistaTyöttömyyttä pidetään helposti yksilön henkilökohtaisena ominaisuutena ja ongelmana, vaikka kymmeniä tuhansia työpaikkoja puuttuu.
