Työttömyyden kriisikokous vaatii lisää palkkatöitä, palkkatukitöitä ja köyhyyden lievittämistä
Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski ja Kirkkohallituksen yhteiskuntatyön asiantuntija Kari Latvus juttelivat ennen Työttömyyden kriisikokouksen alkua Alppilan kirkolla.

Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski ja Kirkkohallituksen yhteiskuntatyön asiantuntija Kari Latvus juttelivat ennen Työttömyyden kriisikokouksen alkua Alppilan kirkolla.

Työttömyyden kriisikokous vaatii lisää palkkatöitä, palkkatukitöitä ja köyhyyden lievittämistä

Työttömyyttä pidetään helposti yksilön henkilökohtaisena ominaisuutena ja ongelmana, vaikka kymmeniä tuhansia työpaikkoja puuttuu.

Suomessa oli elokuussa 289 000 työtöntä työnhakijaa, joista pitkäaikaistyöttömiä yli 102 000. Avoimia työpaikkoja oli TE-toimistoissa noin 41 000.

Työttömien järjestöt ja kirkko järjestivät 18.10. Alppilan kirkolla Työttömyyden kriisikokouksen, jossa noin sadan hengen voimalla selvitettiin tämän hetken työttömyyden kuvaa ja mietittiin toimia työttömien tilanteen parantamiseksi. Päivään osallistui työttömiä ja työttömyyttä tuntevia asiantuntijoita.

Yksi iso teema päivän keskusteluissa oli se, mistä työttömyyden katsotaan johtuvan. Työttömän identiteetistä väitöskirjaa valmisteleva Sirpa Eklund sanoi, että Suomessa on väärä työttömyyden diagnoosi.

Miksi rangaistaan, jos ottaa lyhytaikaisen työn? Vaihtoehdot ovat vain työttömyys tai vakituinen työ.

– Pitkäaikaistyötön nainen

– Työttömyys on muuttunut yksilön henkilökohtaiseksi ominaisuudeksi ja vastuuksi, kun ennen katsottiin sen johtuvan työmarkkinoiden rakenteesta. Silti meillä on rakenteellista työttömyyttä, Eklund korosti.

– Ensin tarvitaan työpaikkoja. Suurin osa työttömistä haluaa töihin. Sitten on marginaalinen joukko, joka ei halua tai kykene töihin, ja se joukko, jolle pitää räätälöidä työ, sanoi Eklund, joka on toiminut pitkään työllisyyden hoidossa sosiaalisen yrityksen, PosiVire Oy:n, toimitusjohtajana.

Myös minityön – lyhytaikaisen työn – tekemisen vaikeus nousi keskusteluryhmissä esiin.

– Miksi rangaistaan, jos ottaa lyhytaikaisen työn? Vaihtoehdot ovat vain työttömyys tai vakituinen työ. Mutta ei ihminen halua olla tarpeettomana kotona, sanoi pitkäaikaistyötön nainen, joka on pudonnut köyhyysloukkuun.

Ongelmana pidettiin sitä, että työmarkkinatuki on katkolla vaikkapa muutaman kympin työkeikan takia. Tuen maksaminen voi odottaa kuukauden, että työtön saa toimitettua työnantajan palkkakuitin Kelaan. Pahimmillaan minityö aiheuttaa sen, että joutuu elämään kuukauden ilman rahaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön tilaston mukaan työttömiä työnhakijoita oli elokuussa noin 54 000 vähemmän kuin tammikuussa ja työttömyysaste laski 13:sta 11 prosenttiin. Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita oli 25 600 henkilöä vähemmän. Tarkkaa tietoa ei ole siitä, kuinka moni on oikeasti saanut töitä talouden piristyessä ja kuinka moni on poistunut tilastoista muuten, vaikkapa eläkkeelle.

Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Työttömien Keskusjärjestö ry, Suomen evankelisluterilainen kirkko, Kallion seurakunta/Alppilan kirkko, Helsingin Työkanava HeTy ry, Uudenmaan Työttömien Yhdistysten Aluejärjestö UUTTA ry, Somaliland Seura ry ja Arete-verkosto ry.

Toimenpide-ehdotuksia päättäjille

Kansanedustajille lähetetyn ehdotuslistan ykkösenä on se, että työttömille on tarjottava palkkatöitä, elämäntilanteet huomioiden.

Muut toimet liittyvät yhtäältä TE-palveluihin ja työllistämistoimiin, toisaalta köyhyyden lieventämiseen. Pitkäaikainen työttömyys johtaa köyhyyteen, ja siksi pahasti jälkeen jääneen työmarkkinatuen tasoa olisi nostettava. Esimerkiksi Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen on laskenut, että tuen reaaliarvo on noussut vain yhdellä eurolla 25 vuoden aikana (kaikkien työttömyyspäivärahojen keskiarvo päivää kohden 1991–2016).

Lisäksi ehdotetaan, että ulosoton suojaosaa on nostettava 900 euroon kuukaudessa.

TE-toimistoissa on palveltava työttömiä kumppaneina ja ihmisarvoa kunnioittaen, ei ainoastaan toimenpiteiden kohteina.

Palkkatukimäärärahoja on lisättävä ja kohdennettava pitkäaikaistyöttömyyden purkamiseen.

Kirkon on panostettava enemmän työllisyystoimiin.

Valtion budjettiin on korvamerkittävä rahaa yrityksille, joiden erityinen tehtävä on pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllistäminen (vrt. Ruotsin Samhällen-malli).

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi