Afganistanin naiset ovat kovilla. Heiltä on evätty ihmisoikeudet.
Afganistanissa koulunkäynti on kielletty liki 4 miljoonalta tytöltä, ja rikoslaki sallii väkivallan naisia kohtaan – ainoa keino vaikuttaa tilanteeseen on lisätä poliittista painetta
UPI:n vanhemman tutkijan Katariina Mustasillan mukaan EU ja sen jäsenmaat haparoivat Afganistan-politiikan suhteen
Vuoden 2021 Talibanin valtaannousun jälkeen Afganistanista on vähitellen tullut maa, jossa naispuolisilta kansalaisilta on evätty lähes kaikki ihmisoikeudet.
Ulkopoliittisen instituutin (UPI) vanhempi tutkija Katariina Mustasilta työskentelee Euroopan unionin ja strategisen kilpailun ohjelmassa. Aiemmin hän johti UPI:n projektia “Suomi Afganistanissa 2001–2021”, joka tutki Suomen osallistumista Afganistanin vakauttamis- ja jälleenrakennustoimiin. Hänen mukaansa naisten tilanne Afganistanissa on kriittinen.
– Afganistanin naisten asema on todella hirvittävä. Tilanteesta puhutaan enenevissä määrin sukupuoleen perustuvana apartheidina. Afganistanilaisnaisiin kohdistuu absurdeja sääntöjä ja lakeja, joita ei voi perustella mitenkään uskonnolla tai kulttuurilla, hän sanoo.
YK:n turvallisuusneuvoston viimeisimmässä käsittelyssä tuotiin esille pysäyttävä luku, jonka mukaan Afganistanissa koulunkäynti on kielletty yli 3,8 miljoonalta tytöltä. Vuodenvaihteessa 2026 Taliban julkaisi uuden rikoslain, joka käytännössä sallii fyysisen, psyykkisen ja seksuaalisen väkivallan naisia kohtaan. Näin kerrottiin muun muassa Afganistanin riippumattoman ihmisoikeustoimikunnan Rawadarin tiedotteessa.
Naisilta on evätty myös ammatinharjoittaminen. Työnteon kieltämisen vaikutukset ulottuvat naisten saaman terveydenhuollon heikkenemiseen ja jopa loppumiseen. Kun naislääkärit eivät pääse töihin, naisia ei voida hoitaa.
– Naisten aseman heikentämisen yhtenä tarkoituksena on vankistaa Talibanin omaa vanhoillista, ideologista valta-asemaa. Vaikka sorto kohdistuu naisiin ja tyttöihin, taustalla on halu pitää kaikki miehet ja koko yhteiskunta kurissa ja sorrettuna, jottei vastarintaa pääse muodostumaan, Mustasilta sanoo.
Naiset yrittävät pitää yllä toimintamahdollisuuksiaan esimerkiksi perustamalla salakouluja ja -verkostoja.
EU on päättänyt aloittaa tekniset neuvottelut Talibanin kanssa
Tällä hetkellä Katariina Mustasilta on eniten huolissaan Afganistanin ihmisoikeustilanteen unohtamisesta muiden prioriteettien vallatessa huomiota poliittisella tasolla. Hän pitää kummallisena sitä, että EU on kutsunut Afganistanin hallinnon edustajia Brysseliin käymään teknisiä neuvotteluja koskien kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden takaisinottopolitiikkaa, vaikka maan ihmisoikeustilanne on täysin kestämätön.
– On riskialtista, että EU ja jäsenmaat ovat halukkaita käymään tällaisia teknisiä keskusteluja Taliban-hallinnon kanssa, sillä se voi pahimmillaan viestittää epäsuorasti Talibanille, että EU-jäsenmaat tarvitsevat siltä jotain.
Yle uutisoi tiistaina 23. kesäkuuta, että Taliban saapui Brysseliin neuvotteluja varten. Naisjärjestöjen keskusliitto tuomitsi Talibanin mukaanoton neuvotteluihin vedoten Afganistanin ihmisoikeustilanteeseen. Mustasilta sanoo, että tilanne voi antaa Afganistanin päässä vipuvarren kritiikin hiljentämiseen maan sisäisten asioiden, kuten ihmisoikeuksien, suhteen.
– Tutkijan näkökulmasta sanoisin, että näyttää aika merkitykselliseltä, että Taliban-hallinnon neuvottelijoita kutsutaan Brysseliin, mutta sanotaan, että tässä on kyse teknisistä neuvotteluista eikä tunnustamisesta.
Afganistanin naiset vastustavat sortoa, mutta itsemurhaluvut ovat kasvussa
Mitä sitten on tehtävissä? Vaikka Afganistanissa kaikenlainen vastarinta koventuneita asenteita ja sortoa vastaan on hengenvaarallista, naiset eivät ole antamassa periksi.
– On olemassa esimerkiksi salakouluja ja salaverkostoja, joita naiset käyttävät teknologiaa hyödyntäen niin paljon kuin mahdollista, jotta he pystyisivät opiskelemaan ja tekemään merkitystä tuottavia asioita, Katariina Mustasilta kertoo.
Lisäksi afganistanilaiset naiset ympäri maailmaa ovat muodostaneet yhteisön, joka pitää yllä keskustelua ja poliittista painetta sukupuoleen perustuvan apartheidin kriminalisoimiseksi kansainvälisen oikeuden silmissä.
– On selkeää, että sorto on YK:n peruskirjan vastaista, mutta olisi tärkeää vielä spesifisti kriminalisoida se systeemi.
Naisten vastarinnassa on kuitenkin paljon riskejä. Selviytyminen vaikeassa ihmisoikeustilanteessa näkyy muun muassa mielenterveysongelmina ja kohonneina itsemurhalukuina tyttöjen ja naisten keskuudessa.
Mustasillan mukaan vakavat mielenterveysvaikutukset näkyvät etenkin niillä tytöillä ja naisilla, jotka olivat ehtineet jo maan asteittaisen demokratisoitumiskehityksen aikana koulutuksen ja työnteon piiriin. Kun kaikki vietiin pois, monen tytön ja naisen elämältä katosi pohja.
– Ero aikaisempien elämän mahdollisuuksien ja nykyisen tilanteen välillä on henkisesti hyvin vaikeata kestää.
On riskialtista, että EU ja jäsenmaat ovat halukkaita käymään tällaisia teknisiä keskusteluja Taliban-hallinnon kanssa, sillä se voi pahimmillaan viestittää epäsuorasti Talibanille, että EU-jäsenmaat tarvitsevat siltä jotain.
Suomi voi osoittaa poliittisilla toimilla, ettei Afganistanin naisia ole unohdettu
Katariina Mustasilta muistuttaa, että monet kansalaisjärjestöt pyrkivät pitämään esillä naisten ja tyttöjen asemaa ja auttamaan tahoja, jotka voivat tehdä asialle jotain. Kansainvälisen yhteisön näkökulmasta olisi merkittävää, että paine Taliban-hallintoa kohtaan pysyisi yllä. Se viestittäisi, ettei maan sortotoimia hyväksytä missään tilassa.
Suomen ulkopolitiikan tasolla Afganistan on arka aihe senkin vuoksi, että Suomi oli mukana kansainvälisessä interventiossa 20 vuoden ajan.
– Ne virheet, mitä Afganistanissa intervention aikana tehtiin, osaltaan vaikuttivat siihen, miksi Taliban voimistui uudelleen. Emme voi moraalisella tasolla pestä käsiämme siitä, mitä siellä nyt on, ja todeta, ettei meillä olisi enää mitään vastuuta siitä, mitä siellä tapahtuu tänä päivänä.
Mustasilta penääkin vastuuta Suomelta ja EU:lta rahoituksen tasolla.
– Vaikka vaikutuskeinot ovat rajalliset, Suomesta voidaan kuitenkin tukea erilaisia toimijoita ja järjestöjä, fasilitoida keskusteluja ja tunnustaa naisten tekemää työtä siellä. Viimeaikaiset leikkaukset kehitysyhteistyöhön ja kansalaisjärjestöihin vaikeuttavat tätä, hän arvioi.
Suomen aloittaman uuden turvallisuusneuvostokampanjan lisäksi yksi tärkeimmistä vaikuttamisen keinoista on Suomen oma maahanmuuttopolitiikka.
– Se on alue, missä voidaan tehdä konkreettisesti afganistanilaisten hyväksi, Mustasilta sanoo.
Tällä hän tarkoittaa, että Afganistanista maan sortavaa hallintoa pakenevia voidaan auttaa tarjoamalla heille turvapaikkaa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Talibanin naisvihalla ei ole rajaa”, sanoo Afganistanin asiantuntija Aziza Hossaini
AjankohtaistaKahden vuoden vallassaolonsa aikana Taliban on vienyt naisilta kaikki ihmisoikeudet. Naiset elävät käytännössä kuin vankilassa, vailla mitään turvaa.
