Juutalainen mies poistuu Buchenwaldin keskitysleirissä Saksassa holokaustin muistopäivänä pidetystä seremoniasta. Vaikka natsien kansanmurha on jo historiaa, juutalaiset joutuvat yhä hyökkäysten kohteeksi Saksassa. Kuva: Jens Meyer / AP-Lehtikuva
Aggressiivinen antisemitismi huolestuttaa Saksassa – vain harva uskaltaa näyttää olevansa juutalainen
Antisemitismin lisääntyminen herättää epävarmuutta saksalaisten juutalaisten keskuudessa. Juutalaisiin kohdistuvista hyökkäyksistä on tullut arkipäivää.
Toisen maailmansodan päättymisestä on kulunut yli seitsemän vuosikymmentä, mutta antisemitismistä Saksa ei ole päässyt eroon vieläkään. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan joka viidennellä saksalaisella on ennakkoluuloja juutalaisia kohtaan.
Saksassa asuu nykyään arviolta 200 000 juutalaista, jos mukaan luetaan sekä seurakuntaan kuuluvat että ei-kuuluvat. Määrä on häviävän pieni 82 miljoonan asukkaan maassa. Silti juutalaisväestöä joudutaan suojelemaan antisemiittisiltä hyökkäyksiltä.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikki Saksassa toimivat juutalaiset koulut, lastentarhat, museot ja synagogat ovat ympärivuorokautisessa poliisivalvonnassa. Esimerkiksi Berliinissä, jossa on Saksan suurin juutalainen seurakunta, vartioidaan lähes 60 kohdetta arviolta 350 poliisin voimin. Normaaliudesta tämä on kaukana.
Saksan juutalaisten keskusneuvoston entinen puheenjohtaja Charlotte Knobloch kuvasi vastikään juutalaista arkea nyky-Saksassa kovin sanoin toteamalla: ”Juutalainen elämä on mahdollista vain poliisivalvonnan ja tiukkojen turvatoimien alla.”
Kadulla ei kuljeta kipa päässä, eikä metrossa näytetä Daavidin tähti -ketjua.
Yli 1000 antisemiittistä rikosta vuodessa
Mitten kaupunginosassa sijaitseva Uusi synagoga on yksi Berliinin arviolta 60 juutalaisesta instituutiosta, jotka ovat ympärivuorokautisessa poliisivalvonnassa. Kuva: Maarit Lukkarinen
Ensimmäisen kerran länsisaksalaisessa Kölnissä häpäistiin synagoga vuoden 1959 jouluaattona, eli vain neljätoista vuotta toisen maailmansodan päättymisen jälkeen. Siitä käynnistyi kokonainen antisemiittisten tekojen sarja. Vuoden 1960 tammikuun loppuun mennessä eri puolilla Saksaa tehtiin lähes 700 antisemiittistä iskua.
Juutalainen kulttuuri ja elämä joudutaan yhä edelleen turvaamaan korkeilla turva-aidoilla, valvontakameroilla ja poliisivalvonnalla. Tilastojen mukaan Saksassa tehdään vuosittain reilusti yli 1000 antisemiittistä rikosta.
Normaaliuden tunnetta yritetään silti pitää yllä mahdollisuuksien mukaan. Esimerkiksi Münchenissä juutalainen lastentarha rakennettiin katolle, jotta lapset eivät ulkona leikkiessään joutuisi näkemään lastentarhan edustalla vartioivia poliiseja.
Berliinin juutalaisen seurakunnan antisemitismivaltuutettu Sigmount A. Königsberg kuvaa tämänhetkistä tunnelmaa seurakuntalaisten keskuudessa epävarmaksi.
– Tuskin kukaan näyttää avoimesti olevansa juutalainen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kadulla ei kuljeta kipa päässä, eikä metrossa näytetä Daavidin tähti -ketjua. Ulkoiset tunnusmerkit peitetään, jotta voidaan välttää uhkaavia tilanteita, kertoo Königsberg.
Juutalaisvastaisuudella on pitkä historia. Juutalaisia vainottiin Keski-Euroopassa jo keskiajalla ja heidän yhteiskunnallinen asemansa oli pitkään epävakaa. Esimerkiksi Saksassa juutalaisille myönnettiin tasavertaiset kansalaisoikeudet vasta valtakunnankansleri Otto von Bismarckin valtakaudella vuonna 1871.
Tavalliset kansalaiset, jotka ovat muutoin rasismia ja homoseksuaalisiin kohdistuvaa syrjintää vastaan, vaikenivat.
Tavalliset kansalaiset vaikenivat
Saksalaisessa mediassa puhutaan aggressiivisen ja avoimen antisemitismin kasvusta. Hyvällä syyllä, sillä juutalaisiin kohdistuvat verbaaliset ja fyysiset hyökkäykset ovat lisääntyneet.
Berliinin teknillisen yliopiston antisemitismin tutkimuslaitoksen historioitsijan Juliane Wetzelin mukaan Saksassa parhaillaan jylläävä antisemitismiaalto tulee useasta eri suunnasta.
– Vaara ei tule ainoastaan muslimien suunnalta, kuten viime aikoina on useissa yhteyksissä kirjoitettu. Suurimman ongelman muodostaa edelleen saksalainen äärioikeisto. Mutta on muistettava, että antisemitismiä esiintyy kaikissa yhteiskuntaluokissa, Wetzel painottaa.
Königsbergille käänteentekeviin kokemuksiin kuuluvat vuoden 2014 Gazan sodan yhteydessä pidetyt mielenosoitukset, joissa nuoret arabimiehet huusivat Berliinin kaduilla juutalaisvastaisia iskulauseitaan.
– Huolestuttavaa tässä oli se, että tavalliset kansalaiset, jotka ovat muutoin rasismia vastaan sekä homoseksuaalisiin kohdistuvaa syrjintää vastaan, vaikenivat. Juutalaisena tuli se tunne, että tämän maan kansalaiset eivät seiso juutalaisväestön takana, Königsberg kritisoi.
Mutta mistä antisemitismi oikeastaan alkaa? Sigmount A. Königsbergille raja on selvä.
– Antisemitismiä on se, että minua ei kunnioiteta juutalaisuuteni takia samalla tavoin kuin muita ihmisiä. Antisemitismi on yksi syrjinnän muoto, Königsberg kiteyttää.
Euroopan murhattujen juutalaisten muistomerkki on omistettu niille 6 miljoonalle juutalaiselle, jotka murhattiin Hitlerin diktatuurin aikana. Kuva: Maarit Lukkarinen
Antisemitismi piilotetaan Israel-vastaisuuteen
Antisemitismi kuuluu ehdottomiin tabuihin toisen maailmansodan jälkeisessä Saksassa. Asioihin, jotka saksalainen yhteiskunta tuomitsee. Tästä syystä antisemitismi näyttäytyy yhä useammin Israel-vastaisena lietsontana.
– Antisemiitit joutuvat etsimään uusia väyliä juutalaisvastaisille kommenteilleen kiertääkseen antisemitismisyytökset. Israelin vastaiset kommentit ovat tästä hyvä esimerkki. Lietsomalla Israelia vastaan vakuutellaan, että kyse ei ole antisemitismistä. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, toteaa Juliane Wetzel.
Juutalaisiin kohdistuvat kliseet ovat pysyneet periaatteessa samoina, niitä on vain mukautettu aikaamme sopiviksi.
– Perinteinen klisee ”juutalaiset ovat rahanahneita” ilmaistaan nyt sanomalla, että ”juutalaiset hallitsevat Wall Streetiä”. Molempien stereotyyppien takana on kuitenkin sama ajatus, painottaa Wetzel.
Juutalaisuuteen liitetään raha, mutta vain harva tietää, mistä se juontaa juurensa.
– Juutalaiset saivat keskiajalla harjoittaa vain ammatteja, jotka olivat kristityille kiellettyjä. Rahanlainaus oli yksi näistä ammateista. Juutalaiset ajautuivat tähän ammattiin pakon sanelemana, eivätkä suinkaan rahanahneudesta, korostaa Juliane Wetzel.
Huolestusta Saksassa on viime aikoina herättänyt se, että antisemitismi on löytänyt tiensä myös kouluihin. Berliiniläinen lukiolaispoika joutui vaihtamaan koulua kärsittyään useiden kuukausien ajan antisemiittisistä loukkauksista. Eikä tapaus ole ainoa.
Valtiosihteeri Sawsan Chebli ehdotti vastikään, että käynti keskitysleirillä tulisi tehdä pakolliseksi sekä saksalaisille että maahanmuuttajille. Mutta myös hallituspoliitikot pitävät antisemitismin lisääntymistä huolestuttavana. Sekä sisäministeri Thomas de Maizière että oikeusministeri Heiko Maas ovat peräänkuuluttaneet erityisen antisemitismivaltuutetun nimittämistä tehostaakseen kamppailua rönsyilevää antisemitismiä vastaan.
Saksassa asui ennen Hitlerin diktatuuria noin puoli miljoonaa juutalaista. Juutalaisvainojen alettua heistä noin 250 000 onnistui paeta maasta, Saksaan jääneistä suurin osa surmattiin. Sigmount A. Königsbergin mielestä elävän juutalaisen kulttuurin vakiintuminen ei ole onnistunut sodanjälkeisessä Saksassa.
– Berliinin seurakuntaan, joka on Saksan suurin, kuuluu tällä hetkellä noin 10 000 jäsentä. Juutalaisväestön määrä on liian vähäinen erottuakseen 3,5 miljoonan kaupungissa. Berliinissä on muutamia juutalaisia ravintoloita sekä kirjakauppa. Mutta se on aivan liian vähän, jotta voisimme puhua elinvoimaisesta juutalaisesta kulttuurista.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Veikö julma vaihtokauppa Anne Frankin perheineen keskitysleirille? – Vastikään julkaistu tutkimus saattaa paljastaa, kuka kavaltaja oli
Ajankohtaista Hyvä elämäAnne Frankin päiväkirja on kertonut miljoonille ihmisille juutalaisvainoista. Hänet ja hänen perheensä ilmiannettiin ja Anne kuoli 15-vuotiaana Bergen-Belsenin keskitysleirillä.
