null Veikö julma vaihtokauppa Anne Frankin perheineen keskitysleirille? – Vastikään julkaistu tutkimus saattaa paljastaa, kuka kavaltaja oli

Toimittajia ottamassa kuvia Anne Frankin kuvista hänestä kertovassa museossa Amsterdamissa.

Toimittajia ottamassa kuvia Anne Frankin kuvista hänestä kertovassa museossa Amsterdamissa.

Veikö julma vaihtokauppa Anne Frankin perheineen keskitysleirille? – Vastikään julkaistu tutkimus saattaa paljastaa, kuka kavaltaja oli

Anne Frankin päiväkirja on kertonut miljoonille ihmisille juutalaisvainoista. Hänet ja hänen perheensä ilmiannettiin ja Anne kuoli 15-vuotiaana Bergen-Belsenin keskitysleirillä.

Yli 60 kielelle käännetty Anne Frankin Päiväkirja on vaikuttava dokumentti nuoren juutalaistytön elämästä natsi-Saksan miehittämässä Hollannissa. Hänen nuori elämänsä päättyi keskitysleirille.

Kansainvälistä holokaustin muistopäivää vietetään joka vuosi 27. tammikuuta Suomessa nimellä vainojen uhrien muistopäivä. Päivämäärä on valittu sen vuoksi, että tuona päivänä Neuvostoliiton puna-armeija vapautti suuren Auschwitzin keskitysleirin.

Tammikuun puolivälissä julkaistiin tutkimus, joka saattaa olla vastaus arvoitukseksi jääneeseen kysymykseen, kuka ilmiantoi amsterdamilaisen toimistorakennuksen salaisessa siivessä vuosia piileskelleen perheen. Toisaalta tutkimuksen väitteet on jo ehditty kiistää.

Saksan miehitys pakotti perheen piiloon

Anne Frank syntyi Frankfurtissa Saksan juutalaisten Edith ja Otto Frankin toiseksi tyttäreksi vuonna 1929. Nouseva antisemitismi loi varjonsa hänen lapsuuteensa, etenkin Adolf Hitlerin tultua nimitetyksi valtakunnankansleriksi. Perheen sukulainen Edith Oppenheimer muistelee, että ”elämä oli onnellista vuoteen 1933 asti”.

Vähitellen uudet lait ajoivat juutalaiset pois liike- ja yhteiskuntaelämästä, eikä Otto Frankin mausteita ja pektiiniä markkinoiva yritys voinut enää jatkaa toimintaansa Saksassa.

Syksyllä vuonna 1933 Otto Frank matkusti Hollantiin. Muu perhe seurasi myöhemmin perässä.

Elämä Amsterdamissa asettui joksikin aikaa aloilleen: Otto Frank teki töitä yrityksessään, Edith Frank oli kotirouva, ja tyttäret Margot ja Anne kävivät koulua. Perhe saattoi elää normaalia perhe-elämää, joskaan tämä vaihe ei kestänyt pitkään.

Anne Frankin perhe piileskeli salaisessa lisäsiivessä, jonka ovi ole piilotettu kirjahyllyn taakse. Talo toimii nykyisin museona. Kuva: AP/Lehtikuva

Anne Frankin perhe piileskeli salaisessa lisäsiivessä, jonka ovi ole piilotettu kirjahyllyn taakse. Talo toimii nykyisin museona. Kuva: AP/Lehtikuva

Saksa miehitti Hollannin toukokuussa vuonna 1940. Vähitellen elämä muuttui ja juutalaisille asetettiin yhä tiukempia rajoituksia. Natsi-Saksassa säädetyt Nürnbergin lait astuivat voimaan myös miehitetyillä alueilla.

Laki eristi juutalaiset muista ja kuljetukset itään ”työleireille” alkoivat. Juutalaiset eivät voineet enää käydä töissä entiseen malliin, koulujen ovet sulkeutuivat juutalaislapsilta ja monet rajoitukset astuivat voimaan. Eläminen tuli vähitellen vaaralliseksi, jopa mahdottomaksi, joten Frankien perheessä syntyi ajatus piiloutumisesta.

Piilopaikaksi valittiin mausteyhtiön siipirakennuksen yläkerta. Sinne rakennettiin vähitellen salainen asunto, johon pääsi ainoastaan alemman kerroksen kaapin takaseinään tehdystä ovesta. Perheen piiloutumista vauhditti Margot Frankin saama kirjattu kirje, jossa hänet velvoitettiin tulemaan seuraavana päivänä Westerborgin leirin kokoamispaikalle. Perheen oli piilouduttava heti.

Salaisessa siivessä eli myös neljä muuta pakolaista

Seuraavana päivänä perhe siirtyi salaiseen, vajaan 50 neliön kokoiseen piilopaikkaan, jossa arveli joutuvansa viipymään muutaman viikon, korkeintaan muutaman kuukauden. Sinne oli vähitellen kerätty elämiseen tarvittavia tavaroita, kuten huonekaluja, vaatteita ja hyvin säilyvää ruokaa.

Myöhemmin pieniin huoneisiin tuli vielä neljä muuta pakolaista. Asunto oli kesällä tukahduttavan kuuma ja talvella kylmä, koska käytössä oli vain pieni hiiliuuni. Vessaa ja vesijohtoa sai käyttää vain toimistoajan ulkopuolella, koska muuten veden kohina olisi paljastanut heidät alakerrassa olevan toimiston työntekijöille.

Otto Frank laati piileskelijöille tarkan päiväsuunnitelman apatian estämiseksi. Päiväohjelmaan kuului muun muassa opiskelua ja keittiötöitä, etenkin perunankuorintaa. Anne Frank piti päiväkirjaa, jossa kertoi elämästään ja ajatuksistaan piilopaikassa.

Kahdeksan ihmisen ympärivuorokautinen asuminen pienissä huoneissa ilman ulkoilua koetteli hermoja.

Perheen luottoystävät toimittivat salaiseen siipeen ruokaa – jota oli säännöstelyaikana erittäin vaikeaa hankkia ilman laillisia säännöstelykuponkeja – ja yrittivät pitää heidän mielialaansa korkealla koko 25 kuukautta kestäneen piilottelun ajan. Otto Frank muistelee suurella kiitollisuudella näitä uhrautuvia auttajia, jotka ottivat valtavan riskin suojellessaan juutalaisia. Asian paljastuessa he olisivat joutuneet hengenvaaraan.

Kahdeksan ihmisen ympärivuorokautinen asuminen pienissä huoneissa ilman pientäkään ulkoilua koetteli hermoja. Toukokuussa vuonna 1944 Anne kirjoitti päiväkirjaansa: “Yhä uudestaan kysyn itseltäni, eikö meille kaikille olisi ollut parempi, jos emme olisi piiloutuneet, ja jos olisimme nyt kuolleita eikä meidän tarvitsisi kärsiä tätä kaikkea surkeutta, etenkin kun suojelijamme eivät olisi siinä tapauksessa enää vaaranalaisia.”

Museo kertoo perheen karusta kohtalosta

Elokuun 4. päivä vuonna 1944 muutti kaiken. Alakerrasta kuului maustemyllyjen ääntä ja salaisen siiven asukkaat eivät kuulleet, että rapuissa oli tulijoita. Otto Frank muistelee, että ”kun Gestapo tuli sisään aseet kädessä, se oli kaiken loppu”. Salainen piilo oli paljastunut.

Westerborkin kokoamisleiriltä perheen matka jatkui Puolaan Auschwitziin ja sieltä myöhemmin Bergen-Belseniin. Kammottavat keskitysleiriolosuhteet riuduttivat jokaisen vangin nopeasti.

Viimeisen viiden vuoden ajan asiaa on tutkinut tutkimusryhmä eläkkeellä olevan FBI-agentin Vince Pankoken johdolla.

Anne Frankin elämä päättyi Bergen-Belsenin keskitysleirillä maaliskuussa vuonna 1945. Vain vähän myöhemmin sota loppui ja keskitysleirivangit vapautettiin.

Frankin perheestä selvisi ainoastaan isä Otto Frank. Anne Frankin säätiö ja Anne Frank-museo Amsterdamissa ylläpitävät perheen muistoa ja kertovat jälkipolville, miten heille natsien käsissä kävi. Eräs holokaustista selvinnyt on sanonut: ”Jos tapahtuneet unohdetaan, ne voivat tapahtua uudelleen.”

Paljastiko FBI:n tutkija viimein ilmiantajan?

Tapahtuman jälkeen ilmiantajan henkilöllisyyttä on yritetty selvittää. Epäiltyjen nimiä on nostettu esiin, mutta todisteet ovat olleet riittämättömiä. Ilmiantajaksi on epäilty muun muassa erästä mausteyhtiössä työskennellyttä varastomiestä, erään Frankin perhettä auttaneen avustajan sukulaista ja taloon vihanneksia toimittanutta vihanneskauppiasta.

Vaihtoehtoisena oletuksena on esitetty, että poliisit löysivät piilon sattumalta tultuaan mausteyhtiöön tutkimaan muutaman työntekijän epäiltyjä elintarvikkeiden säännöstelykuponkien väärinkäytöksiä. Lisäksi tiedetään, että kaikkien yrityksen työntekijöiden työluvat eivät olleet kunnossa, ja myös tätä asiaa poliisi halusi selvittää.

Viimeisen viiden vuoden ajan asiaa on tutkinut tutkimusryhmä eläkkeellä olevan FBI-agentin Vince Pankoken johdolla. Ryhmään on kuulunut lähes 30 asiantuntijaa ja kymmeniä vapaaehtoisia. Ryhmä on tutkinut suuren määrän aiheeseen liittyviä arkistomateriaaleja ympäri maailmaa. Ratkaiseva vihje on Pankoken mukaan ollut ilmiantokirjeen kopio. Alkuperäistä kirjettä ei ole löydetty.

Otto Frank tyttäriensä Margot ja Annen kanssa.Kuva: ImagoImagesStock/Lehtikuva

Otto Frank tyttäriensä Margot ja Annen kanssa.Kuva: ImagoImagesStock/Lehtikuva

17.1.2022 julkaistu tutkimusraportti kertoo ”todennäköisimmän skenaarion”. Sen mukaan kavaltaja olisi ollut natsikoneistoon yhteyksiä omannut juutalaisnotaari Arnold van den Bergh. Hän kuului juutalaisneuvostoon, jolla oli piilopaikkojen osoitteita. Osoitteiden avulla keskitysleireiltä tullutta postia voitiin toimittaa lähettäjien piilossa olleille omaisille.

Van den Berghin arvellaan antaneen tiedon piilopaikasta natseille, jotka vastapalveluksena säästivät tämän oman perheen kuljetuksesta keskitysleirille.

Pankoken ja hänen tiiminsä tuloksista kerrotaan Rosemary Sullivanin tuoreessa kirjassa The Betrayal of Anne Frank: A Cold Case Investigation.

Monet tutkijat kiistävät kirjan tiedot 

Vaikka Anne Frank -museo tutkimuksen ilmestyttyä piti BBC:n mukaan sitä kiehtovana ja tärkeää tietoa sisältävänä hypoteesina, sen tulokset on jo ehditty kiistää.

Esimerkiksi Amsterdamin yliopiston holokaustin tutkimuksen professori Houwink ten Cate toteaa The Times of Israelin jutussa, että väitteelle kavaltajasta ei ole riittävästi todisteita. Hänen mukaansa Van der Bergh itse piileskeli suurimman osan vuotta 1944 natseja, sillä natsit olivat jo peruuttaneet hänen erityisasemansa.

Myös esimerkiksi Sveitsissä sijaitsevan Anne Frank -säätiön johtaja Ronald Leopold epäilee uuden kirjan väitettä ja katsoo, ettei riittäviä todisteita ole. Kritiikin kasvaessa kirjan hollantilainen kustantaja Ambo Anthos päätyi BBC:n mukaan siihen, että se odottaa vastauksia kysymyksiin ja viivästyttää toisen painoksen julkaisua. Kustantaja myös pyysi anteeksi niiltä, joita kirja on loukannut.

Yksi tutkijaryhmän jäsenistä, Pieter van Twisk, totesi Hollannin yleisradio NOS:lle, ettei ryhmä ole sanonut paljastaneensa totuutta varmasti, vaan 85 prosentin todennäköisyydellä ja että he toivovat lisätutkimuksia asiasta.

Yli 100 000 hollanninjuutalaista kuoli natsien miehityksen aikana.
 

Artikkelia on täydennetty tiedoilla siitä, että kirjan väitteet on kiistetty ja kustantaja on lykännyt toisen painoksen julkaisua.


Lähteet:
Melissa Müller, 1999: Anne Frank Päiväkirjan salaiset sivut Elämäkerta
Carol Ann Lee, 2010: Anne Frank 1929-1945
www.annefrank.org
www.volkskrant.nl

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: