Turun juutalaisen seurakunnan synagogaa oli sotkettu punaisella maalilla holakaustin uhrien muistopäivänä 27. tammikuuta. Turun synagoga valmistui vuonna 1912, ja se on toinen Suomen kahdesta synagogasta. Toinen sijaitsee Helsingissä.
”Kuvottava ja alhainen teko” – piispat tuomitsivat Turun synagogan töhrimisen
Luterilaisen kirkon piispat nostivat tiistaina sosiaalisessa mediassa esiin Auschwitzin muistopäivän ja tuomitsivat jyrkästi Turun synagogan tuhrimisen.
Evankelis-luterilaisen kirkon piispat muistivat tiistaina sosiaalisessa mediassa holokaustin muistopäivän, kuten myös kirkko virallisilla Facebook-sivuillaan ja Twitterissä.
Osa piispoista palasi aiheeseen, kun päivän mittaan ilmeni, että Turun juutalaisen seurakunnan synagogan seinät oli yöllä tuhrittu punaisella maalilla. Lisäksi uusnatsit polttivat Israelin lipun Tampereella. Piispat tuomitsivat nämä teot jyrkin sanakääntein.
Espoon piispa Kaisamari Hintikka totesi aiemmassa viestissään Twitterissä, että Auschwitzin keskitysleirin vapauttamisesta on kulunut 75 vuotta ja että meidän tehtävämme on muistaa, ei vähätellä tai kyseenalaistaa.
Aamulla twiitatessani asettelin sanani kovin hillitysti. Illalla, lukiessani uutisia Turun synagogan tuhrimisesta, tunnen suurta raivoa. Tällainen kuvottava ja alhainen teko ei ole millään tavalla perusteltua. Ei tänään. Ei koskaan. Ei koskaan enää. #vainojenuhrienmuistopäivä https://t.co/wQOOa1eMVj
— Kaisamari Hintikka (@kaesah) January 27, 2020
Turun tapahtumista kuultuaan Hintikka totesi asetelleensa aamulla sanansa kovin hillitysti. Hän jatkoi ”Illalla, lukiessani uutisia Turun synagogan tuhrimisesta, tunnen suurta raivoa. Tällainen kuvottava ja alhainen teko ei ole millään tavalla perusteltua. Ei tänään. Ei koskaan. Ei koskaan enää.”
Kuopion piispa Jari Jolkkonen twiittasi aamulla, että on monia viitteitä, että antisemitistiset asenteet ovat Euroopassa kasvussa. Hän jakoi linkkinä ohjeensa siitä, miten holokaustin uhreja pitäisi päivän aikana muistaa seurakunnissa.
Jo tuossa twiitissä Jolkkonen tuomitsi antisemitismin rikoksena ihmisyyttä ja syntinä Jumalaa vastaan. Päivän tapahtumien jälkeen Jolkkonen twiittasi, että tätä typeryyden muotoa hän ei kykene ymmärtämään eikä löydä mitään uskottavaa vastausta kysymykseen, miksi joku tekee näin.
Tällaisissa uutisissa kirkasotsainen ja naiivi haluni asettua tekijän asemaan ja yrittää ymmärtää häntä törmää rajoihin. Tätä typeryyden muotoa en kykene ymmärtämään. En löydä mitään uskottavaa vastausta kysymykseen, miksi. #antisemitismi #Auschwitz75 https://t.co/vI2dvlVWnD
— Jari Jolkkonen (@PiispaJari) January 27, 2020
Turun piispa Kalliala arvioi Facebookissa, että synagogan tuhriminen punaisella maalilla tehtiin tarkoituksellisesti juuri holokaustin uhrien muistopäivänä. Hänen mukaansa minkä tahansa uskonnon pyhien paikkojen loukkaaminen on aina tuomittavaa ja erityisen loukkaavaa silloin, kun se liittyy uskonnollisiin juhliin.
”Sitäkin alhaisempaa ja sydämettömämpää loukkaaminen on sellaisina aikoina ja päivinä, joina muistetaan yhteisön kohtaamaa vainoa ja kärsimystä. On vaikeaa löytää sanoja ilmaisemaan sitä inhoa ja vastenmielisyyttä, jonka kaikin puolin halveksittava teko herättää”, Kalliala kirjoitti.
Hänen mukaansa Turun juutalainen seurakunta tarvitsee nyt ”kaikkien hyvän tahdon ihmisten tuen, edustivat he sitten mitä uskontoa tai vakaumusta tahansa”.
Helsingin piispa Teemu Laajasalo nosti aamulla sekä Facebookissa että Twitterissä esille muistopäivän. Hän huomautti, että juutalaisviha voi näkyä paitsi alkeellisena väkivaltana myös oppineena puheena. Viha voi olla puettu myös jalouden kaapuun. Antisemitismi täytyy tunnistaa, tunnustaa ja torjua riippumatta siitä, saapuuko se oikealta, vasemmalta, kadulta tai akatemiasta. ”Myös kirkolla on tärkeä paikka muistaa omaa menneisyyttään, varoa virheitä ja tehdä parannusta”, lisäsi Laajasalo.
Juutalaisviha voi näkyä alkeellisena väkivaltana tai oppineena puheena. Viha voi olla puettu jalouden kaapuun.#antisemitismi täytyy tunnistaa, tunnustaa ja torjua. Riippumatta, saapuuko se oikealta, vasemmalta, kadulta tai akatemiasta. #vainojenuhrienmuistopäivä #kirkko
— Teemu Laajasalo (@teemulaajasalo) January 27, 2020
Arkkipiispa Tapio Luoma korosti sitä, että kansanmurhan viimeinen vaihe on, että kauheudet unohdetaan ja kiistetään. Hänen mukaansa kokonaisia yhteiskuntia voi vaivata kiusaus katkeruuteen, joka muuttuu vihaksi kokonaista ihmisryhmää kohtaan.
Presidentti Sauli Niinistö, joka osallistui Auschwitzin muistojuhlaan Puolassa, ilmaisi huolensa antisemitismin ja rasismin lisääntymisestä Suomessa.
Ylen haastattelussa Niinistö vastasi kysymykseen, miten pahuuden voi tunnistaa ja puuttua vainoihin ennen kuin ne pääsevät alkamaan.
”Olisi hyvä olla tietoinen siitä, mikä ihmisen ajaa yhtäkkiä kääntymään pahaksi, tavallisetkin ihmiset. Varmasti joitain propagandisteja aina on, mutta miten he saavat mukaansa muita, se on se mikä minua huolettaa erityisesti”, Niinistö kommentoi.
Viime vuonna 9.–10. marraskuuta Helsingin synagogan edustalle liimattiin juutalaisvastaisia tarroja. Samana yönä vuonna 1938 Natsi-Saksassa hyökättiin laajasti juutalaisia vastaan. Tapahtuma tunnetaan kristalliyönä.
Viikko tarrojen liimaamisen jälkeen kymmenet ihmiset kokoontuivat kukittamaan Helsingin synagogan aidan. Tempaus oli vastalause juutalaisen yhteisön kokemalle häirinnälle. Kukitustempaus syntyi Suomen ortodoksisen kirkon aloitteesta ja siihen osallistui ihmisiä eri uskontokunnista.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornik järkyttyi käräjäoikeuden ratkaisusta: ”Hakaristilipun esillä pitäminen on kansanmurhan vaatimista”
AjankohtaistaYaron Nadbornikin mielestä Suomessa on jotain pahasti pielessä, jos hakaristilipun kantamista mielenosoituksessa ei voida oikeudessa tuomita lainvastaisena.
