Ruth Zhang (vas.) ja Dagmar Õunap ovat kollegoita ja työskentelevät Alppilan kirkolla, jossa tapahtuu joka päivä jotakin kiinaksi, viroksi tai suomeksi. Liikuntasalissa tanssitaan toisinaan kansantansseja.
Kiitos Suomelle – itsenäisyyspäivänä Alppilan kirkossa vietetään Kansojen messua, jossa puhutaan suomea, kiinaa, viroa, englantia, venäjää ja arabiaa
Seurakuntien kattojen alla toimii monenkielisiä seurakuntayhteisöjä. Erityisesti Alppilan kirkko on monien kohtaamispaikka.
Alppilan kirkolla kaikuvat etenkin kiinan ja viron kielet – sunnuntaisin pidetään välillä jumalanpalvelukset molemmilla kielellä peräkkäin. Toisissa Helsingin kirkoissa puhutaan myös englantia, venäjää ja arabiaa.
Itsenäisyyspäivänä nämä kieliryhmät yhdistävät voimansa ja viettävät yhdessä Kansojen messua Alppilan kirkossa, kaikille tutun luterilaisen kaavan mukaan. Pääkielinä käytetään suomea ja englantia.
– Laulamme messussa eri kielillä, myös arabiaksi. Kiinalainen lapsikuoro esiintyy. Englanninkieliset järjestävät lapsille omaa ohjelmaa, ja kiinankieliset valmistavat kirkkokahvit, kertoo vironkielisen seurakuntatyön koordinaattori Dagmar Õunap.
Hän on kanttori ja johtaa messun musiikin.
Toissa vuonna Suomen itsenäisyyttä juhlistettiin koko pääkaupunkiseudun yhteisellä Kansojen messulla Tuomiokirkossa, joka tunnetaan myös nimellä White Church.
Sielunhoitoryhmiä ja kielikurssi
Entä sitten arki Alppilan kirkolla? Kiinankielisen seurakuntatyön koordinaattori ja diakoni Ruth Zhang kertoo, että heillä tapahtuu melkein joka päivä jotakin.
– Sunnuntaisin vietämme messua. Sitä ennen on kuoroharjoitukset ja syömme yhdessä lounasta. Myös perjantai-iltaisin syömme yhdessä. Moni tulee silloin kirkolle suoraan töistä tai opiskelemasta. Varsinkin nuoret tykkäävät siitä, että joku odottaa heitä kirkolla lämpimän ruuan kanssa. Olemme vähän kuin perhe, Zhang kuvailee.
Maanantaisin opiskellaan suomea kiinalaisen opettajan kanssa. Mukana on esimerkiksi kiinalaisten ravintoloiden kokkeja ja heidän perheenjäseniään, jotka eivät osaa englantia. Siksi TE-toimiston kielikurssit ovat heille vaikeita.
Vain pieni osa jäsenistämme oli kristittyjä ennen tuloaan Suomeen.
- Ruth Zhang
Koronan vuoksi kielikurssi piti siirtää Skypeen, mutta etäopetus on toiminut hyvin. On myös raamattupiiri ja sielunhoitoryhmiä. Espoossa ja Vantaalla pidetään perheryhmiä.
Tänä syksynä kirkolle on saapunut uusia ihmisiä melkein joka viikko.
– Ihmiset kutsuvat ystäviään mukaan, ja jotkut jotkut saavat tiedon nettisivuilta (www.christian.fi, alppilagroup.com). Monille kristinusko on uusi asia. Vain pieni osa jäsenistämme oli kristittyjä ennen tuloaan Suomeen, Ruth Zhang huomauttaa.
Itse hän tuli Suomeen alun perin opiskelemaan teologiaa ja on nyt ollut yli seitsemän vuotta töissä Helsingin seurakunnissa.
Dagmar Õunap soittaa, Ruth Zhang fiilistelee. Kirkon sallittu enimmäisväkimäärä on 450 henkeä.
Aikuisrippikoulua ja kansantanssia
Kiinankielisillä on oma pitkäaikainen pappi, Paulos Huang. Virolaisilla ei ole tällä hetkellä pappia, mutta toisaalta Virosta ei ole pitkä matka tulla Helsinkiin pitämään jumalanpalvelusta. Myös Oulunkylän ja Espoon seurakunnat lainaavat välillä omaa virolaissyntyistä pappiaan Alppilaan.
– Meillä on panostettu paljon lasten parissa tehtävään työhön ja matalan kynnyksen kulttuuritoimintaan. Tänne voi tulla harrastamaan laulua, kansantanssia ja liikuntaa, onhan meillä liikuntasali kirkolla. Muusikkona minun on helppo järjestää konsertteja, sanoo Dagmar Õunap.
– Kun ihmiset tulevat konsertteihin, he tulevat tietoisiksi myös siitä, mitä kaikkea muuta täällä tehdään. Pidämme jatkuvasti aikuisrippikouluja kirkkoon liittyville. Nykyisin se tapahtuu Zoomin kautta.
Õunapin mielestä virolaisten on helpompi sulautua Suomessa yhteiskuntaan kuin kiinan-, arabian- tai venäjänkielisten.
– Meidän kotimaamme on lähellä ja kielet ovat samankaltaisia. 1990-luvulla kirkko oli tärkeä kokoontumispaikka, jossa tavattiin muita virolaisia. Nyt virolaisia on pääkaupunkiseudulla paljon, ja matkustaminen on helppoa. Silti kokoonnutaan vaalimaan kieltä ja kulttuuria.
Monet vironkieliset lapset käyvät suomenkielisiä kouluja, kuten Dagmar Õunapin omat pojat, ja heillä on suomenkielisiä ystäviä. Siksi lapsille on tärkeää esimerkiksi leikkiä virolaisia leikkejä ja tavata toisia vironkielisiä lapsia.
Siihen on mahdollisuus joka toisena lauantaina, kun Alppilan kirkolla kokoontuu perhekerho virolaiseen tapaan: mukana voi olla jopa 60 henkeä – lapset, vanhemmat, mummot ja papatkin. Yhdessä askarrellaan, lauletaan, tanssitaan ja liikutaan voimistelusalissa, ja lopuksi syödään yhdessä lounasta.
Suomen itsenäisyyspäivänä kirkkokahveilla on tarjolla kiinalaisen kondiittorin valmistama kakku. Valkoisella kuorrutetun kakun päällä on mustikoista tehty sininen ristikuvio, rauhallisen ja kauniin maan kunniaksi.
Kansojen messu Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, 6.12. klo 14. Juontaja-liturgit kirkkoherra Riikka Reina ja pastori Hans Krause. Musiikin johto Dagmar Õunap. Kaikille avoimessa messussa halutaan osoittaa kiitollisuutta uudelle kotimaalle ja suomalaisille.
Katso lisätietoa Alppilan kirkon monikielisestä toiminnasta täältä.
Katso lisätietoa muusta Helsingin seurakuntien vieraskielisestä työstä täältä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kallion seurakunta joutuu karsimaan tilojaan – mitä tapahtuu Alppilan kirkolle ja Nuorten Talolle?
AjankohtaistaToiminta tiloissa on vilkasta, mutta seurakunnan rahat eivät riitä.
Aikuisrippikoulu avasi oven kirkkoon – ”Käyn sunnuntaisin messussa, vaikka en ymmärrä suomen kieltä”
Ajankohtaista Hengellisyys
Itsenäisyyspäivän Kansojen messussa annetaan kiitos Suomelle, monella kielellä
Ajankohtaista Ajankohtaista
