Matinkappelissa vietettiin kansainvälistä messua 1.10. Sylvester Okayn kantamaa ristiä seuraavat Hilkka Arminen ja Lahja Rainesalo sekä Jukka Kivimäki ja Hans Krause.
Monta kansaa, yksi perhe – Espoossa vietetään joka sunnuntai kansainvälistä messua
Pääkaupunkiseudun monikulttuurinen kristittyjen perhe muuttuu jatkuvasti maailmanpolitiikan mukana. Välillä joudutaan ratkomaan teologisia, kulttuurisia ja etnisiä ristiriitoja.
Nigerialainen Erezih Green istahtaa juomaan kupillisen kuumaa ennen Matinmessun alkua. Hän päätyi Suomeen pakolaisena 15 vuotta sitten.
– Se oli vaikea matka.
Espooseen muutettuaan hän käveli kappelin ovesta sisään ja kysyi, onko täällä jotain hänenkaltaisilleen. Hän on ollut mukana siitä asti ja tuonut yhteisöön Suomessa perustamansa perheenkin.
Erezih Green saapui Suomeen pakolaisena 15 vuotta sitten. Hän kahvittelee ennen messun alkua Tomi Ahosen kanssa.
Ristikulkue saapuu kirkkosaliin ristinkantaja Sylvester Okeyn johdolla. Messuvieraat nousevat ottamaan kulkueen vastaan. Kanttori Sanna Franssilan bändi täyttää tilan musiikilla.
Espoossa voi käydä lähes joka pyhä kansainvälisessä messussa. Niitä vietetään eri seurakunnissa vuoroviikoin. Lisäksi tarjolla on diakoniaa, ryhmiä, leirejä ja rippikouluja kaikenikäisille sekä sairaalasielunhoitoa ja perheneuvontaa. Englannin lisäksi yhteyttä ja palvelua on tarjolla venäjäksi, viroksi, kiinaksi ja arabiaksi.
Matinmessu vietetään englantia ja suomea yhdistellen. ”Herra armahda” tunkeutuu luihin ja ytimiin, kun Totti Mäenpää puhaltaa trumpettiin. Saarnan pitää raamatunkääntäjä Hilkka Arminen.
Hän käänsi Papua-Uudessa-Guineassa Uutta testamenttia kielelle, jossa on alle 3 000 sanaa. Jumalan valtakunnalle ei millään tahtonut löytyä ilmaisua. Sitten joku keksi: Se on Jumalalle erotettu alue, jonne Isännän kutsusta jokainen on tervetullut. Sellainen on myös Matinmessu.
Hilkka Arminen työskenteli Papua-Uudessa-Guineassa 24 vuotta, niistä viimeiset 20 vuotta uratin kielen parissa raamatunkääntäjänä.
Esirukouksen aikana on mahdollisuus öljyllä voiteluun. Pappi Oili Karinen piirtää Marja Ahoniuksen otsaan öljyllä ristin. Kansainvälisyyden ja nuorekkaan tunnelman lisäksi Ahoniukselle on täällä tärkeää, että etninen, kirkollinen ja poliittinen tausta eivät estä yhteyttä.
Viisi vuotta Suomessa asunut syyrialainen Hala Aldakar hakee kolehtihaavin ja alkaa kerätä. Tuotto menee tänään lähetysjärjestö Sley:n kautta Myanmarin orpojen hyväksi.
Messun jälkeen bändin naislaulajat, pakistanilainen Aneela Zarish ja hänen muusikkotyttärensä Ilona Gill, keräävät nuotit laukkuihinsa.
Zarish työskentelee Espoossa varhaiskasvattajana ja on ollut mukana Matinmessuissa siitä asti, kun hän muutti Suomeen 15 vuotta sitten. Hänen pappipuolisonsa tekee etäyhteyksien kautta seurakuntatyötä Pakistanissa. Vainon aalto on lisännyt siellä sielunhoidon tarvetta.
Aneela Zarish ja hänen muusikkotyttärensä Ilona Gill laulavat messun bändissä.
Iltateellä kiertää vapaaehtoisten värväyslista. Kansainvälisen työn sihteeri Markus Silvola näyttää tyytyväiseltä. Nimiä on paljon.
Oili Karinen riisuu sakastissa kiitollisena stolan ja alban.
– Kantasuomalaisetkin saavat täältä uutta perspektiiviä maailmaan ja omaan elämäänsä. Myös lasten kanssa voi tulla, heille on omaa ohjelmaa, Karinen sanoo.
Vaikka osallistujia on monista taustoista, yhteisö on luterilainen. Tunnustus rauhoittaa yhdessä olemista.
Espoossa kokoontuu neljä kansainvälistä messuperhettä. Yhdessä ne muodostavat yhteisön ”Espoo International Lutheran Worship”.
Joka viides espoolainen puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Seurakuntien monikulttuurisen työn tarve kasvaa kasvamistaan, kertoo työtä koordinoiva Matti Peiponen. Pääkaupunkiseudun monikulttuurinen kristittyjen perhe muuttuu jatkuvasti maailmanpolitiikan mukana. Välillä joudutaan ratkomaan teologisia, kulttuurisia ja etnisten ryhmien ristiriitoja.
Sota Ukrainassa on aiheuttanut venäjänkielisen yhteisön sisällä jännitteitä Venäjän hallitukselle myönteisten ja kielteisten välillä. Yhteisö sai kuitenkin sovittua, ettei sen kokoontumisissa puhuta politiikkaa.
– Koska monet ukrainalaiset osaavat venäjää, heitä on tullut venäjänkielisen työn yhteyteen. Tämä ei ole helppoa.
Pääkaupunkiseudun kiinankielisessä yhteisössä oli puolestaan teologisia linjariitoja. Ne saatiin ratkaistua, eikä yhteisö hajonnut, Peiponen iloitsee.
Urdunkielinen yhteisö sen sijaan hajosi. Osa meni helluntaiseurakuntiin, osa jäi luterilaiseen kirkkoon ja osa perusti uuden yhteisön. Arabiankielisessä työssä on haasteena saada Lähi-idän vanhojen kirkkojen kristityt ja islamista kääntyneet toimimaan yhdessä.
Teensä juotuaan Hilkka Arminen kävelee kappelilta kotiin hiljaista ja pimeää katua. Työvuodet trooppisella saarella olivat värikkäitä ja kansainvälisiä. Matinmessu on pilkahdus samaa.
Katso lisätietoa: Espoon International Lutheran Church – monikulttuurinen toiminta Espoon seurakunnissa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pieni pyhiinvaellus aloittaa jouluun laskeutumisen Espoossa
AjankohtaistaMatinkylässä ensimmäistä adventtia voi viettää vaeltamalla uimarannalta kappelille ja osallistumalla kansainväliseen messuun.
