Aluehallintovirasto vaatii Helsingin tuomiokirkkoseurakunnalta työaikakirjanpitoa uhkasakkojen nojalla
Ennakkotapaus uuden työaikalain soveltamisesta koskee kaikkia seurakuntia ja kirkon työajatonta työtä. Seurakuntaneuvosto päättää, viedäänkö asia hallinto-oikeuteen.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto uhkaa Helsingin tuomiokirkkoseurakuntaa 10 000 euron uhkasakolla, jos seurakunta ei ala pitää kirjaa hengellisen työn tekijöiden työajasta. Miten tähän tilanteeseen on tultu?
Prosessi alkoi jo toukokuussa 2022, jolloin Etelä-Suomen aluehallintovirasto (avi) teki Tuomiokirkkoseurakuntaan työsuojelutarkastuksen. Kyseessä oli rutiinitarkastus: aluehallintovirastot tekivät viime vuonna koko maassa yli 3 000 työsuojelutarkastusta, joissa tarkasteltiin psykososiaalista kuormitusta.
Työaikalaki koskee yleisesti työ- ja virkasuhteessa tehtävää työtä. Laissa on määritelty sallitut poikkeukset eli työajaton työ. Evankelis-luterilaisessa kirkossa noin 5 000 ihmistä eli kolmannes henkilöstöstä tekee työajatonta työtä, esimerkiksi moni pappi.
Muita työajattomia ryhmiä ovat esimerkiksi organisaatioiden ylin johto, tietyt oikeuslaitoksen virkamiehet sekä esimerkiksi kiinteistönvälittäjät, joiden työn luonteen vuoksi ei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa työaikaa.
– Lakiin tuli uutena työaika-autonomian käsite. Jotta työajattomaan ryhmään kuuluva työntekijä olisi työaikalain ulkopuolella, hänellä on oltava myös työaika-autonomia eli vapaus päättää työnsä aikatauluista, selvittää avin yksikön päällikkö Päivi Laakso.
Työaika-autonomia tuli lakiin
Tähän asti hengellinen työ kirkossa on ollut työajatonta. Tuomiokirkkoseurakunnassa se on koskenut pappeja, kanttoreita, diakoniatyöntekijöitä, nuorisotyönohjaajia, perhetyöntekijää ja kansainvälisen työn koordinaattoria.
– Tarkastuksella työnantaja vetosi Kirkon työmarkkinalaitoksen ohjeeseen, jonka mukaan uusi työaikalaki ei tuonut muutoksia lain soveltamisalaan, Päivi Laakso sanoo.
Avi ei ole saanut mielestään riittävää selvitystä.
Tarkastuskertomuksessa avi antoi seurakunnalle kaksi velvoitetta: on arvioitava tehtävä tehtävältä, kuka kuuluu työaikalain piiriin, ja pidettävä lakisääteistä työaikakirjanpitoa niiden osalta, jotka kuuluvat.
Seurakunta selvitti eri työntekijäryhmien työajattomuuden perusteita aville lokakuussa 2022 ja uudelleen tammikuussa 2023. Kirkkoherra Marja Heltelä laati seikkaperäisen vastauksen yhdessä kirkkotyönantajan eli Kirkon työmarkkinalaitoksen kanssa, koska työaikalain tulkinta koskee kaikkia seurakuntia.
Vastauksen mukaan hengellisen työn tekijöiden työhön kuuluu kyllä avin esiin nostamia annettuja ajankohtia, esimerkiksi diakoniatyöntekijöiden päivystysaika ja rippileirien ja perhekerhojen ajankohdat. Mutta: ”Vaikka ainakin osa työtehtävistä on aikataulusidonnaisia, työaika-autonomia toteutuu silti.”
– En voi mitenkään nähdä, että seurakuntapapilla ei olisi työaika-autonomiaa, sanoo kirkkoherra Marja Heltelä. Kuva: Esko Jämsä
Paljonko työssä voi olla aikataulusidonnaisuutta?
Kiistan ytimessä näyttää olevan se, voiko työajattomaan työhön sisältyä minkäänlaisia ulkopuolelta annettuja aikatauluja. Kirkkotyönantajan mielestä ”avin perustelu on vieras työaikalaille sekä yleiselle elämänkokemukselle työelämästä. Työajattomuus ei poista työnantajan oikeutta edellyttää työntekijältä keskeisten työtehtävien tekemistä ja niihin voi ja saa sisältyä myös aikataulusidonnaisuutta, kunhan se ei muuta työn työajatonta kokonaisluonnetta.”
Avi ei ole saanut mielestään riittävää selvitystä eri työntekijöiden työajattomuuden perusteista.
– Me katsomme, että kaikki eivät kategorisesti kuulu työajattomuuden piiriin. Arviointi pitää tehdä jokaisessa työsuhteessa erikseen. Siksi tarvittaisiin tiedot siitä, kuinka paljon työntekijä pystyy vaikuttamaan oman työnsä järjestämiseen. Jos työaikakirjanpitoa ei toimiteta, vaadimme sitä uhkasakon nojalla, sanoo yksikön päällikkö Päivi Laakso.
– Monessa asiantuntijatyössä on nykyään hyvin vapaat mahdollisuudet päättää oman työajan sijoittelusta, mutta pelkästään tämä ei muodosta laissa tarkoitettua työaika-autonomiaa.
Seurakunnassa on karsittu toimintaa
Kirkkoherra Marja Heltelän mukaan jokainen työsuhde arvioitiin nimenomaan erikseen.
– Avin mukaan ”joidenkin” työntekijöiden kohdalla työaika-autonomia ei toteudu, mutta tarkempaa erittelyä emme saaneet. Siksi kaikkien työntekijöiden ”lisä-, yli-, hätä- ja sunnuntaitunnit” korvauksineen pitäisi kirjata avia varten. Siihen meillä ei ole suuren seurakuntayhtymän yhtenä seurakuntana järjestelmää tällä aikataululla.
Työntekijöiltä kysyttiin heti aluksi, vähentäisikö työajallinen työ kuormitusta.
Työsuojelutarkastukseen liittyi myös psykososiaalista kuormitusta mittaava kysely. Kuormitusta oli yli keskiarvon. Seurakunnassa onkin viime kesästä alkaen karsittu toimintaa, esimerkiksi pappien päivystyksiä, messuja ja kirkkojen aukioloja. Työterveyshuollon kanssa tehtiin työpaikkaselvitys ja työntekijöiltä kysyttiin heti aluksi, vähentäisikö työajallinen työ kuormitusta. Sellaista ei Heltelän mukaan tullut eteen.
Siitä kaikki tahot ovat yhtä mieltä, että kyseessä ei ole vain Tuomiokirkkoseurakunnan asia, vaan koko kirkkoa koskeva ennakkotapaus.
– Seurailemme, saammeko lisäselvityksiä, vai viekö kirkkotyönantaja asian hallinto-oikeuteen. Voi olla hyväkin saada asiasta oikeuskäytäntöä, sanoo Päivi Laakso.
Jos uhkasakko langetetaan, Tuomiokirkkoseurakunta ja Kirkon työmarkkinalaitos vievät todennäköisesti kiistan hallinto-oikeuteen. Asiasta päättää seurakuntaneuvosto 2. toukokuuta.
Ammattiliitot kannattavat työaikalain soveltamista kaikessa kirkon työssä
Akava sekä pappien ja kanttori-urkureiden ammattiliitot ovat olleet jo työaikalain valmisteluvaiheesta asti sitä mieltä, että lakia tulisi soveltaa myös kaikkiin kirkon työntekijöihin.
– Avin päätös ei yllättänyt meitä. Suomen työaikalaki perustuu EU:n työaikadirektiiviin, jota sovelletaan yleisesti koko Euroopassa. Kantava periaate on, että työaikaa on seurattava, ettei enimmäistyöaikaa ylitetä, sanoo pappeja ja kanttoreita edustavan AKI-liitot ry:n toiminnanjohtaja Jussi Junni.
Toiminnanjohtaja Jussi Junnin mielestä pappien ja kanttorien työ ei ole nykyisin luonteeltaan työajatonta, ja siksi työhön pitäisi soveltaa työaikalakia. Kuva: AKI-liitot
– Ainoastaan riittävän itsenäiset työt voivat jäädä työaikalain ulkopuolelle. Työajan piiriin kuuluminen riippuu siitä, voiko työntekijä määrittää työaikansa kokonaan itse.
Yrittäjä voi päättää itse aikataulustaan. Pappi ei ole yhtä itsenäinen, vaan yhä useammin työt jaetaan siten, että työnantaja direktio-oikeudellaan jakaa esimerkiksi toimitukset pappien sähköisiin kalentereihin. Messut, työkokoukset ja rippikoulut pidetään määrättyyn aikaan. Siksi työaikalain soveltaminen olisi Junnin mukaan perusteltua.
Junni mainitsee, että nykyisellä tietotekniikalla työajan seuraaminen eli työaikakirjanpito olisi helppoa, kun työpuhelimen sovelluksella voisi ”leimata” itsensä työhön ja vapaalle.
Monissa seurakunnissa on kokeiltu työaikamalleja. Töölön seurakunnassa on jo pitkään ollut käytössä niin sanottu moduulityöaika, samoin Jyväskylän ja Joensuun seurakunnissa. Moduuliaika tarkoittaa sitä, että työtehtävät kirjataan ylös kahden tunnin moduuleina. Avi teki työsuojelutarkastuksen viime vuonna myös Töölössä, mutta ei löytänyt huomautettavaa, koska moduulityöajan ansiosta työaikakirjanpito oli kunnossa.
Marja Heltelän mukaan Tuomiokirkkoseurakunnassa tutustuttiin moduulityöaikaan muutama vuosi sitten ja harkittiin sen käyttöönottoa, mutta työyhteisö piti työajattomuutta sopivampana mallina.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan ja aluehallintoviraston työaikaan liittyvä tulkintaero etenee hallinto-oikeuteen
AjankohtaistaHelsingin tuomiokirkkoseurakunnasta tulee ennakkotapaus siinä, miten työaika-autonomiaa kirkossa tulkitaan.
