null Anna-Mari Kaskinen ottaa kirjoittaessaan todesta Jumalan suuruuden ja ihmiselämän vajavaisuuden – kirjailija sai kutsun virsien tekoon opiskeluaikoina, kun hän uskaltautui näyttämään runojaan

Kuva: Sirpa Päivinen

Kuva: Sirpa Päivinen

Hyvä elämä

Anna-Mari Kaskinen ottaa kirjoittaessaan todesta Jumalan suuruuden ja ihmiselämän vajavaisuuden – kirjailija sai kutsun virsien tekoon opiskeluaikoina, kun hän uskaltautui näyttämään runojaan

Nykyisestä virsikirjasta löytyy 34 virttä, joissa on Kaskisen tekemä teksti.

Kirjailija Anna-Mari Kaskinen on totutellut tietoon, että hän sai Kirkon kulttuuripalkinnon 2022. Palkinnon sanotaan olevan elämäntehtäväpalkinto, ja se sai Kaskisen mietteliääksi.

– Kukaan ei voi tehdä elämäntehtäväänsä yksin. Palkinto pysäyttää ajattelemaan kaikkia niitä ihmisiä, joiden kanssa olen saanut tehdä erilaisia töitä. Se on vaikuttanut siihen, millaiseksi elämäntyöni on muodostunut, Kaskinen pohtii.

Kaskisen kirjoittaminen alkoi lukioikäisenä, kun hän opiskeli kansainvälisessä koulussa Kanadassa. Koulussa oli oppilaita yli 40 maasta ja eri uskonnoista.

– Kaikki mullistui hetkessä ja piti löytää oma paikkansa. Se oli suuri myllerrys, joka avasi minut kirjoittamaan omia tuntemuksiani runomuotoisiksi teksteiksi.

Opinto-ohjelmaan kuului myös äidinkielen arvosanan suorittaminen. Siihen täytyi muun muassa lukea suomalaisten klassikkorunoilijoiden teoksia. Kaskinen arvelee siitä kenties tarttuneen hänen kiinnostuksensa riimilliseen runoon.

Kaskisen mukaan alkusysäys hänen luovuudelleen alun perin on ollut lastentarhanopettajaäiti.

– Kun olin pieni, äiti pani meidät lapset lattialle maton päälle makaamaan. Sitten hän pyysi meitä sulkemaan silmät ja sanoi, että nyt voitte matkustaa minne vain. Se avasi mielikuvitusmaailmani, Kaskinen kertoo.

Kirkon kulttuuripalkinnon 2022 saanut Anna-Mari Kaskinen on kiitollinen kaikista arvokkaista muistoista. Kuva: Sirpa Päivinen

Kirkon kulttuuripalkinnon 2022 saanut Anna-Mari Kaskinen on kiitollinen kaikista arvokkaista muistoista. Kuva: Sirpa Päivinen

Kutsu virsien tekoon

Lukion jälkeen Helsinkiin muuttanut opiskelija Anna-Mari pääsi asumaan Aaro Hellaakosken lesken kotiin Museokadulle. 86-vuotias Lempi Hellaakoski kertoili elämästään ja siitä, miten hänen runoilijapuolisonsa työskenteli. Suomalainen kulttuurihistoria avautui Kaskisen silmien ja korvien edessä.

– Se oli aivan uskomaton ympäristö. Hellaakoskilla oli paljon taiteilijaystäviä. Muistan, kun tapasin Eino Leinon tyttären, joka antoi minulle isänsä runokirjan. Aaro Hellaakosken lanko oli kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen. Olen tosi kiitollinen kaikista arvokkaista muistoista, Kaskinen sanoo.

Kun 18-vuotias Anna-Mari uskaltautui näyttämään omia runojaan Lempi Hellaakoskelle, tämä kannusti nuorta runoilijanalkua ottamaan yhteyttä kirjailija ja virsisanoittaja Anna-Maija Raittilaan.

Anna-Mari soitti puhelinkopista Raittilalle ja sopi lähettävänsä kirjoittamiaan runoja hänelle, mutta ei sitten kehdannutkaan. Mutta he tapasivat myöhemmin. Silloin Raittila kysyi Kaskiselta, että oletko sinä kirjoittanut Afrikkalaisen gospelmessun sanat.

– Vastasin myöntävästi, ja Raittila kutsui minut tekemään lasten ja nuorten virsien sanoituksia silloin teossa olleeseen vuoden 1986 virsikirjaan, kertoo Kaskinen.

Nykyisessä virsikirjassa ja sen lisävihkossa on 34 virttä, joissa on Kaskisen tekemä teksti. Hän on työskennellyt myös Ruotsin kirkon virsikirjan käännöstyöryhmässä.

Kaskisen mielestä hengellisten laulujen kirjoittajan pitää myöntää, että elämässä tulee kolhuja ja tuoda esiin se, miten usko tämän kaiken keskellä kulkee.

– Jos minä en ymmärrä jotain, se ei pienennä sitä, mitä Jumala on. Tekstiä tehdessä otan todesta Jumalan suuruuden ja ihmiselämän vajavaisuuden ja rikkinäisyyden. Kun ne kohtaavat, siinä syntyy armo ja toivo.

Anna-Mari Kaskisen lukuisten runokirjojen runoista on koottu unelmakortit. Kuva: Esko Jämsä

Anna-Mari Kaskisen lukuisten runokirjojen runoista on koottu unelmakortit. Kuva: Esko Jämsä

Lohduttavat runokortit

Anna-Mari Kaskinen on tehnyt kahta vuotta lukuunottamatta töitä freelancerina. Yksi kirjoitustehtävä on johtanut toiseen. Häneltä on ilmestynyt lukuisia kirjoja.

Nyt kustantajan aloitteesta Kaskisen runokirjoista on koottu 52 runokorttia Uskalla unelmoida (Kirjapaja 2023). Korttien tarkoitus on antaa lukijalle valoa, lohdutusta ja luottamusta elämään.

– Ihmiselle on tärkeää tulla nähdyksi kaikissa elämänvaiheissa. Some on muuttanut elämäämme paljon, ja se on tuonut mukanaan lisää vertailua ja kyydissä pysymisen painetta varsinkin nuorille. Mutta siellä näkyy myös se, kuinka tärkeää ihmisen on saada kannustusta ja rohkaisua, Kaskinen sanoo.​


Muokattu 15.3.23: Artikkelin kuvia ja otsikkoa muutettu

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.