Kirjailija Antti Halmeen esikoisdekkari alkaa siitä, että espoolaisen tornitalon parvekkeelta roikkuu tunnetun somevaikuttajan ruumis.
Antti Halmeen esikoisdekkarissa murhia ratkotaan Espoossa – ”Olen miettinyt monta kertaa, että tänne olisi helppo kätkeä ruumis”
Kirjailija Antti Halme halusi uudistaa dekkarikirjallisuutta kirjoittamalla kirjaansa ei niin tyypillisiä hahmoja.
1. Kirjailija Antti Halme, ensimmäinen dekkarisi Lintukoto (WSOY) julkaistiin tammikuussa. Olet kertonut, että halusit kirjoittaa dekkarin, jonka jaksaisit itse lukea loppuun. Miten kirjasi poikkeaa lajityypin yleisestä tarjonnasta?
– Halusin uudistaa dekkarityylilajia kirjoittamalla Lintukoto-kirjaan ei niin tyypillisiä hahmoja. Kirjan päähenkilö Björn ”Nalle” Sten on Eagles-yhtyettä fanittava rikospoliisi, joka elää parisuhteessa poikaystävänsä Fernando Cortes’n kanssa. Heidän lisäkseen keskeisessä roolissa on Nallen työpari Krista ”Risu” Kataja, joka tasapainottelee poliisin ja yksinhuoltajaäidin roolien välillä ja etsii seuraa Tinderistä.
– Sattumalla on iso rooli elävässä elämässä, ja halusin tuoda sen mukaan myös kirjaan. On kiinnostavaa, miksi jostakusta tulee vahingossa sankari ja toisesta rikollinen. Ajattelen, että kukaan ei ole syntyjään läpeensä paha ja että kaikki haluavat toimia oikein omien uskomustensa puitteissa. Siksi halusin kirjassa ymmärtää myös rikollista.
2. Millaisia teemoja halusit tutkia kirjassasi?
– Kirjassani on monia yhteiskunnallisia teemoja, mutta erityisesti halusin käsitellä vanhemmuutta eri näkökulmista. Nalle on huolehtiva isä, jolla on teini-ikäinen tytär, Inka. Hän on tullut siihen ikään, että alkaa kyseenalaistaa isäänsä. Se aiheuttaa heidän välilleen ristiriitoja, mutta rakkaus on aina vahvasti läsnä. Murhaaja ei sen sijaan ole saanut elämässään sellaista rakkautta, jota hän olisi kaivannut. Nallen työkaveri Krista puolestaan käy töissä lepäämässä vanhemmuuden velvollisuuksista.
– Vanhemmuus-teeman lisäksi kirjassa käsitellään yhteiskuntaluokkien välistä eriarvoisuutta, sosiaalisen median aiheuttamia ulkonäköpaineita, maahanmuuttoa ja ääriliikkeitä.
Niittykumpu on yksi Antti Halmeen dekkarin tapahtumapaikoista.
3. Kirjassa liikutaan eri puolilla Espoota. Miksi halusit sijoittaa kirjan tapahtumat juuri sinne?
– Sijoitin kirjan tapahtumat Espooseen osittain siksi, että on helpompaa kirjoittaa siitä, minkä itse tuntee. Olen asunut Espoossa viimeiset 20 vuotta sekä jonkin aikaa teini-ikäisenä.
– Kirja alkaa siitä, että espoolaisen tornitalon parvekkeelta roikkuu tunnetun somevaikuttajan ruumis. Tapahtumapaikka on Niittykumpu, joka viehättää minua arkkitehtuurinsa takia. Nalle Stenin tavoin minäkin asun Olarissa, joka on 1970-luvulla rakennettu kotoisa kerrostalolähiö. Siellä on vielä myös vanhoja baareja ja ravintoloita. Olen vaeltanut ja pyöräillyt Nuuksiossa ja Matinkylän rantaraitilla ja miettinyt monta kertaa, että tänne olisi helppoa kätkeä ruumis.
– Lisäksi ajattelin, että monien mielestä on hauska päästä kirjan mukana kivoihin paikkoihin. Esimerkiksi Donna Leon on sijoittanut kaikki dekkarinsa Venetsiaan, ja James Bond -elokuvia katsotaan pelkkien maisemien vuoksi. Ihmiset ovat myös todella kotiseuturakkaita. Sain yli sata peukutusta, kun kerroin Lintukoto-dekkarista Facebookin Olari-ryhmässä.
4. Kirjassasi on uskontoon liittyviä elementtejä. Mihin ne perustuvat?
– Kirjassa poliisit löytävät murhapaikoilta piirrettyjä lintuja. Raamatussa lintu symboloi rauhaa tai viestinviejää. Jeesus käytti vertauskuvanaan lintua, kun hän opetti ihmisen suhteesta Jumalaan. Toisaalta lintu voi olla sellainen, joka kielii asioita.
– Kirjassa on myös Valonkantajat-uskonyhteisö, jonka inspiraationa toimi 1990-luvulla Espoossa vaikuttanut Maitobaari-yhteisö. Yhteisö sai alkunsa Olarin seurakunnassa toimineesta raamattupiiristä.
5. Mikä sinulle on pyhää?
– Minulle pyhää on elämä. Kirjanjulkistamistilaisuudessakin halusin nostaa maljan nimenomaan elämälle, kirjat ovat vain kirjoja.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Markus Nummi kirjoitti romaanin aborttioikeudenkäynnistä: ”Historia on koskettavaa – aina löytyy erilaisuutta, mutta myös samanlaisuutta”
Hyvä elämäHenkilöhahmot Käräjät-kirjaan löytyivät Markus Nummen lapsuuden kesien maisemista Etelä-Pohjanmaalta.
