Arkkipiispa Tapio Luoma avasi maanantaina kirkolliskokouksen puheella, joka käsitteli uskontojen välistä vastakkainasettelua. Kuva on viime kevään kirkolliskokouksesta.
Arkkipiispa Tapio Luoma avasi kirkolliskokouksen: ”Mitään uskontoa ei pidä lähtökohtaisesti pelätä”
Arkkipiispa Tapio Luoma varoitti kirkolliskokouksen avajaispuheessa pelkojen ja uhkakuvien lietsovan vastakkainasettelua sekä politiikassa että uskontojen välillä.
Kirkolliskokous kokoontui maanantai-iltana kevään toimikauden ensimmäiseen täysistuntoon Turussa. Sen avasi arkkipiispa Tapio Luoma, joka käsitteli avajaispuheessaan sitä, kuinka pelot ja uhkakuvat johtavat helposti yhteiskunnalliseen vastakkainasetteluun.
Luoma puhui siitä, kuinka nykymaailmassa pelkoa aiheuttavat ydinaseiden ja ilmastonmuutoksen lisäksi suurvaltojen johtajat, jotka tavoittelevat henkilökohtaista valtaa ja kunniaa.
– Viime vuosien ja kuukausien tapahtumat ovat osoittaneet, että mahtavuudestaan huolimatta kukaan johtaja ei pysty muokkaamaan maailmaa mieleisekseen. Mitä enemmän hän sitä yrittää, sitä sekavammaksi asiat käyvät.
Hän muistutti myös, että osa yhteiskunnallisista päättäjistä ja poliittisista puolueista saattaa rakentaa ohjelmansa pelkojen ja uhkakuvien varaan.
– Niiden vahva korostaminen voi lisäksi estää kysymästä, mitä oikeastaan pelätään ja onko mieleen piirrettyjen uhkakuvien toteutuminen todennäköistä.
Niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa osa uhkakuvista liitetään maahanmuuttoon ja islaminuskon leviämiseen, joiden väitetään heikentävän länsimaista arvomaailmaa ja aatteellista perustaa. Luoman mukaan monien länsimaisten mielissä ääri-islamistiset terroriteot edustavat islamia. Samalla hän huomautti, että myös äärikristilliset ilmiöt ovat viime vuosina lisääntyneet maailmassa.
– Ainakin sanojen tasolla Yhdysvalloista kuultu Jumalan vihalla uhkailu ja venäläisten johtajien puheet pyhästä sodasta Ukrainassa vetävät täysin vertoja islamistiryhmien retoriikalle: molemmissa halutaan eliminoida vääräuskoiset.
Luoma muistutti, että islam ja kristinusko kykenevät elämään rauhanomaista rinnakkaiseloa. Hän havainnollisti puhettaan omilla kokemuksillaan ja oivalluksillaan Kazakstanin, Uzbekistanin ja Pakistanin vierailuilta.
– Viime syksyn matkojen tärkeimpiä anteja oli vakuuttuminen siitä, että uskontojen välistä dialogia tarvitaan. Tietämättömyys ja ymmärtämättömyys antaa tilaa mielikuville, joita on helppo ulkoa käsin ohjailla. Mitään uskontoa ei pidä lähtökohtaisesti pelätä, eikä minkään uskonnon pidä rakentua toisen uskonnon pelkäämiselle tai sillä pelottelemiselle.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Kirkolliskokouksen kevätistunto pidetään 4.–8.5.
Kirkon hallitusohjelmatavoitteet: Ihmisarvo, uskonnonvapaus ja yhteiskunnan kestävyys
Suomen evankelisluterilainen kirkko esittää tulevaan hallitusohjelmaan vuosille 2027–2031 seuraavaa kolmea tavoitetta:
1. Oikeus ihmisarvoiseen elämään
Oikeus ihmisarvoiseen elämään tulee turvata koko ihmisen elämänkaaren ajan.
Kirkko esittää sosiaaliturvan indeksikorotusten palauttamista, perustason mielenterveyspalvelujen vahvistamista, nuorten yksinäisyyden ehkäisyä, vammaisten lasten vanhempien osa-aikatyön helpottamista sekä väylän avaamista oleskelulupaan työn kautta myös paperittomille.
Ikääntyneille kirkko painottaa oikeutta ihmisarvoiseen elämään kotihoidossa tai lähellä omaa elinympäristöä sekä tasa-arvoista pääsyä saattohoitoon.
2. Uskonnonvapaus on perusoikeus
Kirkon mukaan uskonnonvapaus tulee turvata perusoikeutena ja uskonnolliset yhteisöt tulee tunnistaa osana kansalaisyhteiskuntaa. Kirkon tavoitteisiin kuuluu myös uskonnollisiin vähemmistöihin kohdistuvaan vihapuheeseen puuttuminen ja uskonnollisten yhteisöjen ja viranomaisten yhteistyö kriisitilanteissa.
Tavoitteisiin kuuluu myös, että peruskoulu antaa tarpeelliset valmiudet uskontojen tuntemukseen ja opetuksessa otetaan huomioon oppijan oma uskonto.
3. Kirkon hoitamat julkiset tehtävät ovat osa yhteiskunnan perusrakenteita
Hautaustoimi, kulttuuriperinnön ylläpito ja väestökirjanpito ovat lakiin perustuvia, kirkolle annettuja julkisia tehtäviä, jotka palvelevat kaikkia kansalaisia. Kirkko esittää kyseisten tehtävien rahoituspohjan turvaamista ja sääntelyn saattamista nykyhetkeen sopivaksi.
Kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi hallitusohjelmatavoitteet ylimääräisessä kokouksessaan 5.5.2026.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kolumni: Kun uskonto tulee naapuriin, asenne punnitaan
PuheenvuorotSuomalaisten asenne uskonnollisiin kokoontumistiloihin on muuttunut. Välinpitämättömyydessä on myös riskinsä, kirjoittaa Jussi Sohlberg.
