Arkkipiispa Tapio Luoma linjasi kirkolliskokouksen avajaispuheessaan kirkon suhdetta politiikkaan.
Arkkipiispa Tapio Luoma kirkolliskokouksessa: ”Tavoitteeksi on asetettava syrjimätön, ihmisarvoa kunnioittava ja heikoimmista huolehtiva yhteiskunta”
Arkkipiispa Tapio Luoma käsitteli kirkolliskokouksen avajaispuheessaan kirkon suhdetta politiikkaan ja sen osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Evankelis-luterilaisen kirkon ylin päättävä elin eli kirkolliskokous kokoontuu tällä viikolla kautensa viimeiseen istuntoviikkoon Turun Linnasmäen opistolle. Arkkipiispa Tapio Luoma käsitteli avajaispuheessaan maanantaina 6.11. kirkon yhteiskunnallista toimintaa ja sen suhdetta kirkon hengelliseen sanomaan.
Luoma siteerasi puheensa aluksi vuonna 1980 murhatun El Salvadorin katolisen arkkipiispan Oscar Romeron ajatuksia.
Romeron mukaan ”Jumalan valtakunta on jo salatusti läsnä tällä maapallolla. Kun Herra tulee takaisin, se kohoaa täyteen kukoistukseensa. Tämä on se toivo, joka inspiroi kristittyjä. Me tiedämme, että jokainen pyrkimys kohti parempaa yhteiskuntaa – erityisesti siellä missä epäoikeudenmukaisuus ja synti ovat niihin syöpyneet – on pyrkimys, jonka Jumala siunaa, jota Jumala tahtoo ja jota Jumala meiltä vaatii.”
Romero puolusti köyhiä ja vastusti ihmisoikeusrikkomuksia, kuten oikeiston perustamia kuolemanpartioita, jollaisen uhriksi joutui myös hänen hyvä ystävänsä. Hänet ammuttiin kuoliaaksi kesken messun Salvadorin pitkän sisällissodan alussa. Sodassa kuoli arviolta 75 000 ihmistä. Paavi Franciscus julisti Romeron pyhimykseksi vuonna 2018.
Luoman mukaan Romeron toiminnassa yhdistyi kaksi ulottuvuutta: vakaa usko Jumalaan ja määrätietoinen yhteiskunnallinen toiminta.
– Hänen mukaansa uskolla Jeesukseen on seurauksia, joiden tulee näkyä kristittyjen elämässä yhteiskunnan keskellä. Romeron hengellinen viesti oli ehdottoman Kristus-keskeistä ja hänen toimintansa epäoikeudenmukaisuutta vastaan periksiantamatonta, Luoma kiteytti.
Kirkon ei tule ryhtyä puoluepoliittiseksi toimijaksi
Arkkipiispa Tapio Luoma viittasi puheessaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon viime aikoina saamaan kritiikkiin yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisesta.
– Toisinaan syvän hengellisyyden ja aktiivisen yhteiskunnallisen toiminnan yhdistäminen kirkkojen elämässä koetaan ongelmaksi. Varsinkin kirkkojen sisältä voi kuulla moitteita siitä, että huomion kiinnittäminen ajankohtaisiin asioihin ympäröivässä maailmassa himmentää kirkkojen hengellistä sanomaa Jeesuksesta, synnistä, armosta, pelastuksesta ja ikuisesta elämästä. Kirkon pitäisi keskittyä omaan tonttiinsa ja pitää esillä Jumala, Luoma mainitsi.
Hänen mukaansa samansuuntaista kritiikkiä tulee myös kirkkojen ulkopuolelta, kun vaaditaan, että kirkon ei pidä puuttua yhteiskunnallisiin kysymyksiin, joiden ajatellaan kuuluvan poliittisten puolueiden toiminta-alueelle.
– Samalla annetaan ymmärtää, että yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuessaan kirkot tulevat ottaneeksi puoluepoliittisia kantoja ja unohtavan oman roolinsa tuonpuoleisuuteen liittyvien uskomusten asiantuntijoina, Luoma sanoi.
Yhdenkään kristillisen kirkon ei sovi unohtaa omaa hengellistä perustaansa ja kutsumustaan Jumalan palveluksessa.
Hän korosti, että vaikka kirkko osallistuu keskusteluun aktiivisesti, sen ei tule ryhtyä puoluepoliittiseksi toimijaksi tai alkaa laskelmoida, millaisesta puolueohjelmaan mukautumisesta sille itselleen olisi eniten hyötyä.
– Yhdenkään kristillisen kirkon ei sovi unohtaa omaa hengellistä perustaansa ja kutsumustaan Jumalan palveluksessa. Jeesus Kristus kirkon kaiken elämän ja toiminnan perustana ei saa jäädä minkään muun asian varjoon. Kirkko ei ole poliittinen puolue, enkä toivo näkeväni kirkkoa sen kummemmin hallituksessa kuin oppositiossakaan, Luoma sanoi.
Keskitysleirivierailu jäi mieleen
Arkkipiispa Tapio Luoma pohti syyskuun alussa Puolan Krakovassa kokoontuneen Luterilaisen maailmanliiton yleiskokouksen antia. Hän viittasi yleiskokouksen yhteiseen viestiin, jossa otetaan kantaa ihmisiä ja yhteiskuntia koskeviin asioihin. Levottoman maailmantilanteen myötä kokouksessa keskityttiin Venäjän hyökkäyssodan ja monien muiden konfliktien aikaansaamaan tuhoon ja kärsimykseen, joiden vuoksi kokouksessa pidettiin esillä rauhan, oikeudenmukaisuuden ja sovinnon välttämättömyyttä.
Väkivallan kysymykset olivat kokouksessa esillä monesta eri näkökulmasta. Arkkipiispa kertoi vierailun Auschwitz-Birkenaun keskitys- ja tuhoamisleireille olleen yksi kokouksen puhuttelevimpia osioita. Keskitysleirillä kulkiessaan arkkipiispa pohti tapahtumakulkua, joka johti luopumiseen oikeusvaltioperiaatteista ja väkivallan perusteluun myös uskonnollisilla näkökohdilla.
Arkkipiispa totesi, että yhteiskuntarauha, vakaus ja väkivallan torjuminen edellyttävät toisiaan, sillä rauha ja vakaus vahvistuvat siellä, missä väkivalta ja sen uhka eivät nakerra ihmisten luottamusta toisiinsa ja yhteiskunnan instituutioihin.
– Tavoitteeksi on otettava syrjimätön, ihmisarvoa kunnioittava ja heikoimmassa asemassa olevista huolehtiva yhteiskunta. Työskentely tämän hyväksi on meidän kaikkien, myös kirkon, vastuulla. Se edellyttää monipuolista ja asiallista keskustelua, johon kirkonkin on tärkeä osallistua, Luoma painotti.
Turun istunto on nykyisen kirkolliskokouksen viimeinen. Seuraavan kirkolliskokouksen jäsenet valitaan vaaleilla ensi vuonna. Kirkolliskokousvaalit ja hiippakuntavaltuustojen vaalit järjestetään 13.2. Ehdokasasettelu päättyy 15.11. Pappien ja maallikoiden edustajat valitaan erikseen hiippakunnittain.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Arkkipiispa Tapio Luoma: Ihmisarvoa ei mitata sillä, millaista hyötyä ihminen yhteiskunnalle tuottaa
AjankohtaistaTapio Luoman mukaan kirkolla on velvollisuus nostaa yhteiseen keskusteluun omia, myös kriittisiä näkökantojaan.
