Arkkipiispa: jako voittajiin ja häviäjiin uhkaa yhteiskunnan rauhaa, mutta toivoa on
Arkkipiispa Tapio Luoma toivoo uudelta hallitukselta toimia, joilla estetään yhteiskunnan polarisoituminen hyvä- ja huono-osaisiin.

Arkkipiispa Tapio Luoma toivoo uudelta hallitukselta toimia, joilla estetään yhteiskunnan polarisoituminen hyvä- ja huono-osaisiin.

Arkkipiispa: jako voittajiin ja häviäjiin uhkaa yhteiskunnan rauhaa, mutta toivoa on

Arkkipiispa Tapio Luoman mielestä nykyajan haasteet ovat kauna, kovuus ja kärsimättömyys.

Arkkipiispa Tapio Luoma pohti Suomen ja Euroopan tulevaisuutta ja demokratian haasteita puheenvuorossaan Naantali24-tapahtumassa. Hän sanoi, että maassamme ja Euroopassa eletään juuri näinä päivinä kiinnostavaa taitekohtaa, kun omat eduskuntavaalimme ja Europaan Unionin parlamenttivaalit ovat takana.

– Pitkin kulunutta talvea ja kevättä on esitetty huolestuneita kysymyksiä siitä, mihin suuntaan maamme ja maanosamme on menossa. Yleisesti on tunnustettu, että Euroopan, Euroopan Unionin ja myös Suomen sisäinen yhteiskunnallinen ilmapiiri on muuttunut, hän totesi.

Luoman mukaan polarisaatio, vastakkainasettelu, on länsimaisissa yhteiskunnissa vahvistunut. Identiteetit ohjaavat ajatuksia ja käyttäytymistä enemmän kuin ideologiat. Luoma totesi populismin saaneen kannattajia niistä, jotka ovat tyytymättömiä asemaansa yhteiskunnassa tai pettyneitä tähän asti harjoitettuun politiikkaan.

– Vihapuhe myrkyttää ilmapiiriä. Kysymys maahanmuutosta koettelee yhteiskuntarauhaa. Kulttuurien vuorovaikutuksen sijaan puhutaan kulttuurien yhteentörmäyksistä. Suurvaltapolitiikka heijastelee mahtimaiden uutta uhoa ja myös piittaamattomuutta kansainvälisiä sopimuksia kohtaan. Tietoisuus ilmastonmuutoksesta ei helpota oloa epävarmuuden keskellä.

Hyvinvointia pitää riittää kaikille

Luoman mukaan historiastamme johtuen kokemus joko voittajan tai häviäjän roolista elää syvällä sielunmaisemassamme. Yhteiskunnassa pitäisi hyvinvoinnin jakaantua tasaisesti kaikille ilman, että syntyy jakoa voittajiin ja häviäjiin. Tällainen jako ei nimittäin rakenna luottamusta ja hyvinvointiyhteiskunta voi perustua vain luottamukseen. Tämä on nyt aloittavan uuden hallituksen oleellisia kysymyksiä, totesi Luoma.

– Jaotteluita, joita ihmisten ja ihmisryhmien välille niin helposti muodostuu, on mahdollista lieventää. Hyvinvointiyhteiskunta on edelleen tärkeä tavoite. Polarisaatio, vihapuhe ja omiin kupliin juuttuminen on mahdollista muuttaa toisenlaiseksi, myönteisenä nähdyksi erilaisuudeksi, kriittiseksi mutta hyvää tarkoittavaksi vuoropuheluksi ja aitoon vuorovaikutukseen antautumiseksi.

Luoma totesi, että ajassamme on kolme isoa haastetta: kaunan, kärsimättömyyden ja kovuuden haasteet.

Tämä aika vaatii nopeita muutoksia, mutta kypsymistä se ei jaksa odottaa.

Kauna syntyy epäoikeudenmukaisuuden kokemuksesta, jonka alkuperä saattaa olla kaukana menneisyydessä. Euroopan sotien ja levottomuuksien taustalla on kaunaa. On tilanteita, joissa vallanpitäjät ovat toimineet kohtuuttomasti, hallinto ei ole kuunnellut kansaa ja eliitti ei ole piitannut vähäosaisista. Kauna vaatii korvausta, mikä puolestaan toteutuessaan saattaa aiheuttaa kaunaa jossain muualla.

Toinen luottamusta haastava seikka on arkkipiispan mukaan kärsimättömyys. Ajantajumme on muutamissa sukupolvissa muuttunut ja viestintäteknologia tuo ulottuvillemme käsittämättömän informaatiomassan.

– Tämä aika vaatii nopeita muutoksia, mutta kypsymistä se ei jaksa odottaa, sanoi Luoma.

Kolmas luottamusta haastava seikka on kovuus. Kovat sanat ja asenteet saavat aikaan kovia sanoja ja asenteita. Niiden taustalla on vakuuttuneisuus – tai luuloteltu vakuuttuneisuus – omasta oikeassa olemisesta. Kovuus rakentaa ihmisen ympärille panssarin.

Luottamus merkitsee riskin ottamista

Kaunan, kärsimättömyyden ja kovuuden haasteet on otettava vakavasti, jos haluamme rakentaa keskinäistä luottamusta. Kaunan käsittelemiseksi on etsittävä sovintoa, sovintoa menneisyyden ja siinä kärsittyjen vääryyksien kanssa. Menneisyyttä ei saa takaisin eikä paluuta siihen ole. Tämä ei merkitse epäoikeudenmukaisuuksien hyväksymistä vaan voimaantumista niiden korjaamiseksi.

– Kärsimättömyys kaipaa rinnalleen ilmavuutta, tilaa, jossa ei vaadita asioiden nopeaa ratkeamista vaan sallitaan niiden kypsyminen. Tämä ei tarkoita viivyttelyä tai tarkoituksellista kehityksen jarruttamista. Kyse on pikemminkin siitä, että harkinta saa mahdollisuuden vaikuttaa.

Suomi ja Eurooppa ovat nyt uuden edessä.

Luottamus merkitsee Luoman mukaan aina riskin ottamista, sen riskin, että luottamus vaihtuukin pettymykseksi, joka haavoittaa ihmistä.

– Jos haluamme rakentaa luottamusta, meidän on oltava valmiit siihen kipuun, jonka pettymyksen aiheuttama haavoittuminen tuo. Viimeistään tässä huomaamme, miten oleellista luottamuksen kannalta on, millaisena näemme itsemme ja toisemme, millaista ihmiskäsitystä edustamme.

Arkkipiispan mukaan Suomi ja Eurooppa ovat nyt uuden edessä.

– Miten hoidamme luottamusta, joka on demokraattisen järjestelmän yksi perustava tekijä? Demokratia ei saa typistyä ihmisen kovuuden äänekkääksi huutamiseksi. Sen sijaan demokratian pitää kukoistaa haavoittuvien ihmisten yrityksenä, joka haluaa rakentaa meille kaikille yhteistä todellisuutta. Me pystymme parempaan. Toivoa on, uskoo Luoma.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi