null Epävarmassa ajassa ihmiset kaipaavat varmuutta, mutta arkkipiispa Tapio Luoman mukaan se on väärä lääke: ”Varmuus vaatii muureja, luottamus kantaa yli rajojen”

Arkkipiispa Tapio Luoman mukaan arvaamattomuus on vienyt tilaa ennakoitavuudelta, toden ja valheen raja on himmentynyt ja karkea retoriikka on peittänyt alleen pyrkimykset yhteisymmärrykseen.

Arkkipiispa Tapio Luoman mukaan arvaamattomuus on vienyt tilaa ennakoitavuudelta, toden ja valheen raja on himmentynyt ja karkea retoriikka on peittänyt alleen pyrkimykset yhteisymmärrykseen.

Epävarmassa ajassa ihmiset kaipaavat varmuutta, mutta arkkipiispa Tapio Luoman mukaan se on väärä lääke: ”Varmuus vaatii muureja, luottamus kantaa yli rajojen”

Arkkipiispa Tapio Luoman mukaan epävarmuuden tunne maailmassa on syventynyt, arvaamattomuus kasvanut ja toden ja valheen raja himmentynyt.

Kirkolliskokouksen marraskuun istuntoviikon alku osui Yhdysvaltojen presidentinvaalipäivään. Arkkipiispa Tapio Luoma tarttui aiheeseen Turussa pitämässään kokouksen avajaispuheessa. Hän käsitteli puheessaan epävarmuuden tunnetta ja luottamuksen voimaa arvaamattomalta näyttävässä maailmassa.

– Yhdysvaltain presidentinvaalit, niitä edeltänyt keskustelu sekä istuvan presidentin edesottamukset ja tapa toimia kuvastavat maailmaa, jossa elämme. Epävarmuuden tunne on vahvistunut, syventynyt ja yleistynyt. Arvaamattomuus on vienyt tilaa ennakoitavuudelta, toden ja valheen raja on himmentynyt, kovaääninen ja karkea retoriikka on peittänyt alleen pyrkimykset vuoropuheluun ja yhteisymmärrykseen, Luoma sanoi.

Hänen mukaansa epävarmuuden aika on synnyttänyt levottomuutta ja pelkoa ihmisissä. Sen syynä eivät tietenkään ole vain suurvaltojen johtajat.

– Heidän asemansa ja toimensa ovat yhtä lailla epävarmuuden tuote kuin sen syy. Epätietoisuus tulevasta saa kaipaamaan vahvoja johtajia, Luoma huomautti.

Epävarmuus, jota karkottamaan monet ihmiset kaipaavat vahvoja johtajia, kumpuaa Luoman mukaan monesta lähteestä.

– Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset planeettamme elinkelpoisuuteen herättävät levottomuutta. Turvapaikanhakijoiden saapuminen rikkaiden länsimaiden rajoille paljastaa yhteiskuntaan pesiytyneen pelon kaikkea vierasta ja outoa kohtaan. Brexit heijastelee muissakin maissa tuttua populististen liikkeiden viestiä, että epävarmuudesta selvitään parhaiten yksin. Vaikka kokemus koronapandemiasta yhdistää yli rajojen, se myös estää normaalia kanssakäymistä ja saa tulevaisuuden näyttämään entistä epävarmemmalta.

Arkkpiispa Tapio Luoma puhumassa Triplan Fokuksessa maaliskuussa. Kuva: Esko Jämsä

Arkkpiispa Tapio Luoma puhumassa Triplan Fokuksessa maaliskuussa. Kuva: Esko Jämsä

Epävarmuuden kanssa on eletty ennenkin

Kokemus ennenkuulumattomasta epävarmuudesta on Tapio Luoman mukaan ymmärrettävä. Samalla on hyödyllistä asettaa nykyinen epävarmuuden aikamme historialliseen perspektiiviin. Jo silmäys Suomen historiaan paljastaa, millaisessa epävarmuudessa meitä edeltävät sukupolvet ovat joutuneet tulemaan toimeen.

Epävarmuuden kanssa on arkkipiispan mukaan eletty ennenkin, ja viime vuosikymmenet ovat olleet jopa poikkeuksellisen vakaita.

– Ehkä juuri siksi nykyinen epävarmuus tuntuu oudolta. Ehdimme tottua siihen, että maailma oli hetken vakaa ja ennakoitava, Luoma sanoi.

Epätietoisuus tulevasta saa kaipaamaan vahvoja johtajia.

Usein lääkkeeksi epävarmuuteen tarjotaan täydellistä varmuutta. Omaan suljettuun maailmaan poteroituminen vahvistaa epävarmuutta, ei poista sitä. Kun karkea retoriikka ja vihapuhe on keskustelussa yleistynyt, herää Luoman mukaan kysymys, minne on katoamassa kyky käydä tiukkaa vuoropuhelua niin, että etsitään aitoa ymmärrystä.

– Horjumattoman itsevarmuuden vallassa nämä vaihtoehtoiset totuudet törmäävät toisiinsa sosiaalisessa mediassa, eduskunnan istuntosalissa, huoltoasemabaarien kahvipöydissä ja hengellisissä keskusteluissa, myös kirkossa. Pahimmillaan toisinajattelijat halutaan nujertaa kertakaikkisesti ja lopullisesti.

Salaliittoteoriat selittävät maailmaa valheellisesti

Varmuudesta ei ole lääkkeeksi, sillä kaikkiin kysymyksiin ei ole yksinkertaisia, saati varmoja matemaattisia vastauksia. Varmuus ei sitä paitsi ole sama asia kuin totuus.

–  Salaliittoteoriat rakentavat selkeitä ja helposti omaksuttavia selityksiä monimutkaisiin ja vaikeasti hahmotettaviin ilmiöihin. Ne esittävät juonenkulkuja vakuuttavasti ja varman tuntuisesti mutta valheellisesti. Varmuuden pitäisi aina perustua totuuteen, mutta totuutta ei voi johtaa ja kehitellä varmuudesta, arkkipiispa Tapio Luoma muistutti.

Pahimmillaan toisinajattelijat halutaan nujertaa kertakaikkisesti ja lopullisesti.

Vastaukseksi epävarmuuden haasteeseen arkkipiispa tarjosi luottamusta oppimisen, harkintakyvyn ja yhteistyön voimaan. Sen turvin on mahdollista kohdata tuntematon tulevaisuus menettämättä toivoaan. Vaikkei voikaan olla varma siitä, mitä tuleman pitää, sen on valmis kohtaamaan, kun tietää, että vaikeuksista voi selvitä.

Kirkkaimmin luottamuksen voima tulee näkyviin ihmisten välisissä suhteissa. Jos tuntemattomasta ihmisestä on pakko olla täysin varma, hän näyttäytyy helposti uhkana, jonka kanssa on syytä olla varuillaan. Luottamus sen sijaan pitää yllä avoimuutta keskinäiseen yhteyteen. Siinä, missä varmuus vaatii muureja, luottamus kantaa yli rajojen tuntemattomammillekin tienoille, Luoma sanoi.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi