Asiantuntija: "Miesten kohtaamaa kunniaväkivallan uhkaa ei oteta tosissaan"
Miesten kohtaama kunniaväkivallan uhka liittyy useimmiten sukupuoli- ja seksuaalimoraaliin.

Miesten kohtaama kunniaväkivallan uhka liittyy useimmiten sukupuoli- ja seksuaalimoraaliin.

Asiantuntija: "Miesten kohtaamaa kunniaväkivallan uhkaa ei oteta tosissaan"

Irakilaismiehen pakkopalauttaminen Irakiin on herättänyt keskustelua. Miehen mukaan häntä uhkaa kunniamurha. Asiantuntijan mukaan mieheen kohdistuvan kunniaväkivallan taustalla on usein homoseksuaalisuus.

Kirkko ja kaupunki kertoi eilen turvapaikanhakijasta "Mustafasta", jota hänen omien sanojensa mukaan uhkaa Irakissa kunniaväkivalta.

Poliisi otti miehen säilöön maanantaina 19. helmikuuta. Hänet oli tarkoitus palauttaa Irakiin 20. päivänä, mutta kirkkoherra Kari Kanalan mukaan tilanne on "vielä auki".

Ihmisoikeusliiton sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn päällikön Johanna Latvalan mukaan viranomaiset eivät riittävästi ota huomioon, että kunniaväkivallan uhka voi koskea myös miehiä.

– Useimmiten kunniaväkivallan uhrit ovat naisia tai tyttöjä. Silti kunniaväkivallan uhreiksi voivat aivan yhtä hyvin joutua pojat ja nuoret miehet, mikäli he rikkovat yhteisössä vallitsevia käsityksiä siitä, mitä on miehisyys, miesten seksuaalisuus tai mitkä ovat hyväksyttyjä sukupuolinormeja, Latvala sanoo.

Kunniaväkivalta on yhteisöllistä väkivaltaa, jolla perheet ja suvut suojaavat tai palauttavat menettämäänsä kunniaa. Kunniaväkivalta voi tarkoittaa erilaista sosiaalista rajoittamista, kontrollointia, eristämistä tai muita rangaistuskeinoja, ja äärimmillään se tarkoittaa murhaa.

– Jos mies on homoseksuaali, yhteisön jäsenet voivat sopia rangaistuksen, jonka avulla mies palautetaan sukupuoliodotuksiin, Latvala sanoo.

– Myös esiaviollinen seksi tai avioliiton ulkopuoliset suhteet voivat johtaa kunniaväkivaltaan. Tällaisissa tilanteissa voidaan ajatella, että myös mies on tuhonnut suvun kunniallisuuden. Uhka voi tulla esimerkiksi tytön suvun puolelta, Latvala kuvailee.

Kunniaväkivallan tausta heimokulttuurissa

Maahanmuuton vuoksi kunniaväkivalta on nykyään myös länsimainen ilmiö. Erityisesti sitä kuitenkin esiintyy Lähi-idässä ja Etelä-Aasiassa.

Kunniaväkivalta ei ole minkään uskonnon erityispiirre, mutta sitä ilmenee usein maissa, joiden väestö on muslimienemmistöinen. Itse ilmiö ei kuitenkaan johdu islamista vaan pikemminkin heimoperinteistä. Esimerkiksi konservatiivisen sheikin Jusuf al-Qaradawin perustaman IslamOnline-nettisivun "fatwapankin" kanta kunniamurhaan on ehdottoman kielteinen.

Verkosto voi olla erittäin laaja, eikä kunniaväkivallan uhri voi koskaan olla täysin varma, mistä suunnasta uhka voi tulla.

– Johanna Latvala

Asenteet kunniamurhaa kohtaan voivat kuitenkin olla varsin hyväksyviä. Cambridgen yliopiston tutkimuksessa vuonna 2013 kävi ilmi, että yli 46 prosenttia jordanialaisista 15 vuotta täyttäneistä pojista ja 20 prosenttia samanikäisistä jordanialaisista tytöistä hyväksyi maineen häpäisseen perheenjäsenen surmaamisen.

Samassa tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että kunniamurhan hyväksyminen ei liittynyt niinkään uskonnollisuuden asteeseen vaan yleisesti vanhoilliseen, heimoperinteitä kunnioittavaan maailmankatsomukseen.

Kunniamurhien määriä on vaikea tilastoida. Joidenkin arvioiden mukaan maailmassa tapahtuu vuosittain jopa 20 000 kunniamurhaa. Myös Kurdistanissa kunniamurha on edelleen hyvin yleinen, mutta kaikki tapaukset eivät päädy viranomaisten tietoon.

Todistusaineiston pitäminen mukana hengenvaarallista

Johanna Latvalan mukaan kunniamurhan uhka voi säilyä myös myönteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen, sillä tieto suvun maineen häpäisseen henkilön olinpaikasta voi päätyä suvun jäsenten keskuuteen.

– Kunniaväkivallan erityispiirre on yhteisöllisyydessä. Verkosto voi olla erittäin laaja, eikä kunniaväkivallan uhri voi koskaan olla täysin varma, mistä suunnasta uhka voi tulla, Latvala sanoo.

Hänen mukaansa turvapaikanhakijat eivät myöskään aina tiedä, että kunniaväkivallan uhka on turvapaikkaperuste.

– Usein turvapaikkaa hakeva henkilö ei tuo ensimmäisenä esiin kunniaväkivaltaa, koska se on tabu, josta ei puhuta. Sehän voi olla myös turvapaikanhakijan omasta näkökulmasta hänelle itselleen häpeää tuova asia, Latvala sanoo.

Joissain tilanteissa turvapaikanhakijoiden on ollut vaikea todistaa kunniaväkivallan uhan aitous, koska se aineisto, joka vastaanottavassa maassa todistaisi turvapaikan tarpeellisuudesta, on lähtömaassa todistanut syyllisyydestä.

– Tästä syystä jotkut turvapaikanhakijat ovat hengenvaarallisen pakomatkansa aikana hävittäneet todistusaineiston, jota ilman vastaanottavan maan viranomaisten on vaikea varmistaa kertomuksen todenpitävyys.

Jaa tämä artikkeli:

Samasta aiheesta:

Kommentoi