Turkulainen kirkkoherra: Kirkkoturvan aikana kolmannes turvapaikkapäätöksistä saadaan muutettua
– Sanotaan, että Suomessa viranomaiset ovat niin luotettavia, että kirkon on turha lähteä tällaiseen toimintaan. Se ei pidä paikkaansa, sanoo Turun Mikaelinseurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen.

– Sanotaan, että Suomessa viranomaiset ovat niin luotettavia, että kirkon on turha lähteä tällaiseen toimintaan. Se ei pidä paikkaansa, sanoo Turun Mikaelinseurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen.

Turkulainen kirkkoherra: Kirkkoturvan aikana kolmannes turvapaikkapäätöksistä saadaan muutettua

Kirkkoturva on paikoitellen hiertänyt seurakuntien ja viranomaisten välejä. Pääasiassa yhteistyö sujuu hyvin.

Kirkko ja kaupunki kertoi 19. helmikuuta Helsingissä Paavalin seurakunnassa käynnissä olevasta tapauksesta, jossa poliisi on kaksi kertaa ottanut kiinni kirkkoturvan piirissä olevan turvapaikanhakijan.

Paavalin seurakunnan tapaus ei ole ensimmäinen, jossa poliisi puuttui kirkon työhön kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kanssa. Vuosi sitten maaliskuussa Porin Teljän seurakunnan kirkkoherran Kaisa Huhtalan puhelin soi. Hänelle kerrottiin, että poliisit ovat tulleet sisälle Väinölän kirkkoon. Seurakunta ja Suomen Punainen Risti järjestivät kirkolla majoitusta paperittomille.

Huhtala ajoi paikalle, ja kirkon aidatulla sisäpihalla oli poliisin ja rajavartiolaitoksen autot. Kävi ilmi, että rajavartiolaitoksen työntekijät olivat tulleet sisälle kirkkoon.

– He olivat tekemässä ihan perusratsiaa paperittomista paikallaolijoista, Huhtala kertoo.

Poliisi sakotti kolmea kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta kirkon pihalla olevassa autossa.

– Se oli kirkon tiloissa siinä mielessä, että se oli kirkon piha-alueella eikä julkisella kadulla. Poliisi on sittemmin todennut, että se ei ollut sopivaa. Että olisi pitänyt pysyä neutraaleilla alueilla.

Kesäkuussa majoitus siirtyi kirkolta Porin kaupungin ja SPR:n vastuulle, eikä Väinölän kirkossa ole sen jälkeen majoitettu paperittomia.

– Meillä ei enää ole virallista kirkkoturvaa siinä muodossa kuin aikaisemmin, eli että ilmoitetaan viranomaisille kirkkoturvan piiriin otettavista henkilöistä, Huhtala kertoo.

– Meidän nykyinen kirkkoturvamme on diakonis-sielunhoidollista toimintaa turvapaikanhakijoiden parissa. Se pitää sisällään myös neuvomista laki- ja viranomaisasioissa. Tämä työ meillä on päivittäistä.

Turussa kymmeniä kirkkoturvatapauksia – joka kolmas turvapaikkapäätös käännetään

Turun Mikaelinseurakunnan työntekijöille turvapaikkahakemusten tekeminen on tuttua. Seurakunta on tehnyt kirkkoturvatyötä kymmenen vuotta.

– Sanotaan, että Suomessa viranomaiset ovat niin luotettavia, että kirkon on turha lähteä tällaiseen toimintaan. Se ei pidä paikkaansa, kirkkoherra Jouni Lehikoinen sanoo.

– Meidän onnistumisprosenttimme turvapaikkapäätösten muuttamisessa on 30–40.

Maahanmuuttovirastossa ihmisten vakaumusta arvioivat sellaiset tyypit, joilla kristillinen vakaumus ei ole millään tavalla hanskassa.

– Kirkkoherra Jouni Lehikoinen

Mikaelinseurakunta ottaa kirkkoturvan piiriin vuosittain noin 30 turvapaikanhakijaa. Tulijoita olisi enemmänkin, mutta jokainen tapaus punnitaan erikseen. Yksi kriteeri on, että jos turvapaikanhakija on syyllistynyt Suomessa rikoksiin, häntä ei oteta kirkkoturvan piiriin.

– Muuten me juttelemme ja kartoitamme, pystymmekö auttamaan. Tutkimme tarkasti, mitä maahanmuuttovirasto on heidän tapauksistaan sanonut ja katsomme, onko kaikki otettu huomioon. Teemme yhteistyötä myös asianajajien kanssa.

Viime aikoina Mikaelinseurakunnassa on tehty töitä etenkin sellaisten turvapaikanhakijoiden kanssa, jotka ovat kääntyneet kristinuskoon. Kirkkoherra Lehikoisen mukaan kyse on usein "taistelusta maahanmuuttoviraston mielivaltaa vastaan".

– Välillä paistaa läpi, että maahanmuuttovirastossa ihmisten vakaumusta arvioivat sellaiset tyypit, joilla kristillinen vakaumus ei ole millään tavalla hanskassa.

Poliisin kanssa Mikaelinseurakunnalla sen sijaan ei ole ollut ongelmia. Seurakunnan työntekijät istuvat kerran tai pari vuodessa ulkomaalaispoliisin kanssa alas ja kertovat kuulumisiaan.

– Poliisi ymmärtää, että kirkko ei pyri hankaloittamaan poliisin työtä. Pyydämme poliisilta joustoa ja ymmärrystä, ja sitä on riittänyt.

Hädässä olevien auttaminen kuuluu kirkon tehtävään

Kirkkoturva on herättänyt kritiikkiä. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa opettava oikeustieteen tohtori Heikki Kallio totesi marraskuussa 2016 Aamulehdelle, että jos kirkon työntekijät auttavat kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta piileskelemään, he voivat syyllistyä avunantoon ulkomaalaisrikkomuksessa.

Arkkipiispa Kari Mäkinen on painottanut, että kirkkoturva ei tarkoita ihmisten piilottelua. Helsingin kirkkoherrojen kokouksen puheenjohtaja Martti Häkkänen totesi vuonna 2016 Kirkko ja kaupungille, että kirkko hyväksyy viranomaisten lopulliset päätökset eikä asetu lain yläpuolelle.

Kirkkoherra Jouni Lehikoisen mukaan hädässä olevien auttaminen kuuluu oleellisesti kirkon työsarkaan.

– Se on alusta alkaen ollut osa kristillisen uskon todellisuutta. Turvapaikanhakijat ovat ryhmä, jolla on hyvin vähän puolestapuhujia meidän yhteiskunnassamme.

Korjaus 20.2. kello 10.25: Martti Häkkäsen nimi on korjattu.

Jaa tämä artikkeli:

Samasta aiheesta:

Kommentoi