”Politiikan molemmilla puolilla viha vastapuolta kohtaan tuntuu olevan vahvin motiivi”, David Huisjen arvioi Yhdysvaltojen nykytilaa. Kuva: Jukka Granstrom
David Huisjen pelkää, että vihapuhe tuhoaa USA:n demokratian – ”Tärkeimmäksi päämääräksi on noussut toisella puolella olevien syntisten ihmisten toiminnan estäminen”
Muutto Suomeen saattoi pelastaa USA:ssa kasvaneen David Huisjenin hengen. Nyt hän haastaa amerikkalaisia ystäviään etsimään yhteisiä tavoitteita.
Kun Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin oli tasan kolme kuukautta, Espoon kansainvälisen koulun uskonnonopettaja David Huisjen, 54, ilmoitti Facebook-sivullaan, että kannanotot supervallan politiikkaan jäävät vaalitauolle.
Huisjen on intohimoinen keskustelija ja filosofi. Hän tuskastui kuitenkin presidentinvaalien ympärille syntyneeseen nettikeskusteluun, jossa nopeiden solvausten ja herjojen jakaminen ei ainakaan auta ihmisten ajattelua.
Samalla katoaa mahdollisuus etsiä yhteisiä päämääriä, joihin kaikki amerikkalaiset voisivat sitoutua.
– En elättele toivoa, että pystyisin estämään vihapuheen ja avoimen typeryyden, joka luonnehtii prosessia tänä vuonna, enkä halua osallistua siihen, Huisjen perusteli.
Poliittisten leirien välissä
Syntyjään yhdysvaltalainen David Huisjen muutti Suomeen vuonna 1986. Hän kasvoi evankelikaaleihin lukeutuvassa vapaakirkossa Massachusettsissa. Syntymäkaupunki Gran Rapids Michiganin osavaltiossa oli tunnettu kristillisistä kustantajista, jotka julkaisevat melkein joka toisen maassa ilmestyvän teologisen kirjan.
Jokin on vialla, kun niin moni kokee, että oikeus kantaa ampuma-asetta on tärkeämpi asia kuin perusterveydenhuolto.
Äiti ja äidin suku olivat vankkumattomia republikaanien kannattajia, mutta kalvinistikirkkoon kuuluva isä ja tämän suku äänestivät demokraatteja.
– Isä ei antanut minun seurata sinisilmäisesti äidin näkökulmia, eikä äiti antanut minun mukautua isän ajatusmaailmaan. Ei ihme, että minusta tuli uskonnonfilosofi, Huisjen sanoo.
Huisjen tekee parhaillaan uskonnonfilosofian väitöstutkimusta siitä, miten Yhdysvaltojen kristillisen oikeiston saarnamiehet ohjailevat kuulijoidensa äänestämistä.
Ihanteena pienempi paha
Republikaanien Donald Trumpin presidenttiehdokkuus on David Huisjenin mukaan oire, joka kertoo amerikkalaisten tietämättömyydestä. Varsinkin ihmisoikeusajattelu on Huisjenin mukaan tavalliselle kansalle tuntematonta.
– Jokin on vialla, kun niin moni kokee, että oikeus kantaa ampuma-asetta on tärkeämpi asia kuin perusterveydenhuolto, hän hymähtää.
Erityisen huolestuttavana Huisjen pitää poliittista vihapuhetta, johon myös monet kristityt ovat lähteneet mukaan. Kristillisen oikeiston retoriikassa Hillary Clintonia nimitellään surutta ”saatanaksi”, koska tämä puolustaa laillista abortioikeutta.
– Politiikan tärkeimmäksi motiiviksi on noussut viha, ja tärkein päämäärä on toisella puolella olevien syntisten ihmisten toiminnan estäminen, Huisjen sanoo.
Pyyhkeitä saa myös demokraattien kampanjointi, jossa Trumpin presidenttikauden torjuminen on tärkeämpää kuin se, onko Clinton mieleinen ehdokas.
– Minusta on sääli, että yli 300 miljoonan ihmisen joukosta ei löydy ehdokasta, joka olisi aidosti hyvä, eikä vain pienempi paha, Huisjen sanoo.
Tarvitsemme toisenlaisia vihollisia
Kun David Huisjen väittelee amerikkalaisten ystäviensä kanssa politiikasta, hän yrittää saada heidät miettimään, ovatko abortin vastustaminen ja erilaiset avioliittokäsitykset todella tärkeimpiä poliittisia kysymyksiä.
Jos erimielisys abortista riittää siihen, että toinen ihminen leimataan saatanaksi, koko poliittinen järjestelmä ajautuu umpikujaan, Huisjen varoittaa.
– Näistä asioista voidaan keskustella, mutta samaan aikaan meillä on erittäin paljon asioita, joissa voisimme löytää yhteisen intressin ja tehdä yhteistyötä.
Yhdysvalloissa taloudellinen selvitys siitä, kuka maksaa leikkauksen, olisi ollut yhtä tärkeä kuin lääketieteellinen tutkimus.
Huisjen nostaisikin politiikan keskiöön toisenlaisia ”vihollisia” kuin maahanmuuttajilla ja seksuaalivähemmistöillä pelottelevat populistit: ilmastonmuutoksen hillitsemisen, köyhyyden vähentämisen ja sairaiden kärsimyksen lievittämisen.
Huisjen väittelee republikaaneja kannattavien amerikkalaisten kanssa myös julkisista terveyspalveluista. Kun presidentti Ronald Reagan julisti, että julkinen sektori on maan suurin ongelma, taustalla oli Huisjenin mukaan kaksi uskomusta.
– Moni uskoo, että lähes kaiken, mitä julkinen sektori tekee, yksityiset firmat tekisivät paremmin. Toinen yleinen uskomus on se, että liian turvallinen elämä laiskistaa ihmisen, Huisjen sanoo.
Sydän kiittää suomalaisuudesta
Reilu vuosi sitten tapahtui jotakin, joka antoi David Huisjenille uuden perustelun julkisten terveydenhuollon puolesta. Huisjenin sydämen aorttaläppä pysähtyi perinnöllisen vian vuoksi.
Kun Jorvin sairaalan kardiologi löysi pysähtyneen läpän, edessä oli ambulanssikyyti Meilahteen ja heti seuraavana päivänä hätäleikkaus, jossa sydämeen asennettiin Yhdysvalloissa valmistettu mekaaninen aorttaläppä.
Tänään sydän toimii hyvin, mutta hurjasta tilanteesta muistuttaa hiljaisessa huoneessa erottuva mekaanisen läpän tikitys.
Prosessin aikana Huisjen kiitti onneaan siitä, että oli muuttanut Suomeen. Nyt hänen ei tarvinnut pelätä, että sairaalalaskut ajavat hänet loppuiäksi taloudelliseen konkurssiin.
– Se olisi ollut itsestään selvä asia, mikäli olisin ylipäätään päässyt leikkaukseen. Yhdysvalloissa taloudellinen selvitys siitä, kuka maksaa hoidon, olisi ollut yhtä tärkeä kuin lääketieteellinen tutkimus. Siksi olen kiitollinen siitä, että olen suomalainen.
Jutun ulkoasu ja otsikko on päivitetty 30.9.2024.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Päätoimittajalta: ”Jumala pelasti minut, jotta Amerikasta tulisi jälleen suuri” – Donald Trumpin missio ulottuu Amerikanlahdelta Marsiin
PuheenvuorotYhdysvalloissa valtio ja uskonto on virallisesti erotettu toisistaan. Todellisuus näkyi eilisissä presidentin virkaanastujaisissa, joissa Jumalalla ja uskonnolla oli vahva rooli.
