Tiukille joutuminen saa pinnan kiristymään arjessa, politikassa ja nettikeskusteluissa – professori Jaana Hallamaalla on ehdotus jakolinjojen purkamiseksi
Professori Jaana Hallamaan mukaan suoraviivaiset reaktiot näkyvät politiikassa.

Professori Jaana Hallamaan mukaan suoraviivaiset reaktiot näkyvät politiikassa.

Tiukille joutuminen saa pinnan kiristymään arjessa, politikassa ja nettikeskusteluissa – professori Jaana Hallamaalla on ehdotus jakolinjojen purkamiseksi

Kirkko ja kaupungin verkkokolumnistina aloittava Jaana Hallamaa suosittelee joukkoliikennettä. Siellä on hyvä aloittaa henkinen siedätyshoito.

Kahtia jakautuminen. Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa vastaa epäröimättä kysymykseen isosta ja ajankohtaisesta eettisestä kysymyksestä.

Alussa on ihminen, jonka ympärillä kaikki muuttuu vauhdilla. Elämää aikaisemmin kannatelleet rakenteet hajoavat.

Kokemus uhattuna olemisesta saa etsimään turvaa omalta tuntuvasta ryhmästä. Se herättää halun pystyttää tiukkoja rajalinjoja, joita vartioidaan vihapuheella. Uteliaan suhtautumisen tilalle tulee vetäytyminen ympäröivästä maailmasta.

Vuonna 2017 ilmestyneessä kirjassaan Yhdessä toimimisen etiikka (Gaudeamus) Hallamaa tarkasteli sitä, mitkä asiat ovat edellytyksenä hyvälle yhteistoiminnalle. Nyt hän piirtää muutamalla vedolla negatiivisen kehän, jossa hyvän yhdessä toimimisen edellytykset voidaan menettää.

– Tunnemme tämän ilmiön omasta elämästämme. Kun töissä ja kotona on tiukkaa, joustavuutemme vähenee ja pinna lyhenee. Reaktiomallimme tulevat suoraviivaisemmiksi. Sama ilmiö näkyy nyt nettikeskusteluissa ja politiikassa, Hallamaa sanoo.

Vihan ja surun politiikkaa

Uusien jakolinjojen syntymiseen johti Hallamaan mukaan perinteisesti etuoikeutetussa asemassa olleiden ammattiryhmien kokema putoaminen. Ihmiset, joita odotti hyvä ja selkeä tulevaisuus, joutuvatkin huomaamaan, että se on poissa.

Viime kuukausina Hallamaa on opiskellut ymmärtääkseen, mitä sen jälkeen tapahtuu. Yksi tärkeä löytö on ollut yhdysvaltalaisen sosiologin Arlie Hochschildin tutkimus Strangers In Their Own Land.

Hochschild kartoitti amerikkalaisen teekutsuliikkeen syntyä taantuvalla ja pahoin saastuneella Louisianan alueella. Poliittinen liike oli osaltaan mukana nostamassa Donald Trumpia Yhdysvaltojen presidentiksi.

Miksi tiukille ajautuneet ihmiset kannattivat poliitikkoja, jotka ajoivat rikkaiden verovähennyksiä ja vastustivat sairasvakuutusta ja ympäristönsuojelua? Hochchildin mukaan siksi, että he olivat vihaisia ja surullisia.

Tavallinen amerikkalainen tunsi olevansa vieras omassa maassaan ja koki, että häntä ei enää kuunnella. Kilpailu oli koventunut tavoilla, joihin hän ei voinut vaikuttaa. Samaan aikaan toiset – maahanmuuttajat, feministit ja sukupuolivähemmistöt – tulivat ja vaativat osaansa hänelle kuuluneesta tilasta.

– Kansalliskonservatiivisten liikkeiden ratkaisu on rajojen sulkeminen, jotta voimme olla tekemisissä vain itse valitsemiemme kumppaneiden kanssa, Hallamaa sanoo.

Etiikka on sitä, että yritämme toimia luontaisia reaktiomallejamme vastaan.

- Jaana Hallamaa

Etiikkaa vastalääkkeeksi

Ihmisten karsinoimisen ja erottelemisen kierrettä on Hallamaan mukaan vaikea katkaista, koska monet luontaiset toimintamallimme ruokkivat sitä. Hallamaa palaa politiikan tasolta tuttuihin arkisiin tilanteisiin.

Kun jokin menee pieleen, etsimme syytä toisista ihmisistä ja olosuhteista. Jos asiat eivät ole vielä pahasti pielessä, peittelemme virheitämme ja yritämme ummistaa niiltä silmämme – sen sijaan, että yrittäisimme korjata ongelman, kun se on vielä mahdollista.

Kun joku on eri mieltä kanssamme, emme yritä ymmärtää häntä vaan päivittelemme sitä, miten tyhmä hän on.

Hallamaa hahmottelee parhaillaan eettisiä välineitä, joiden avulla voimme yhdessä katkaista jakolinjoja ruokkivan kierteen. Hankkeen työnimenä on ”Virheiden ja epäonnistumisen etiikka”.

– Etiikka on sitä, että yritämme toimia luontaisia reaktiomallejamme vastaan. On paljon helpompi ajatella olevansa oikeassa kuin harkita asiaa vielä kerran ja yrittää nähdä se toisen näkökulmasta, hän sanoo.

Yhdeksi vastalääkkeeksi Hallamaa suosittelee ”henkistä altistamishoitoa”, joka muistuttaa allergiapotilaiden hoitoa. Älä hakeudu vain itsesi kaltaisten seuraan, vaan altista mielesi ihmisten erilaisuudelle.

– Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne on täynnä mitä erilaisimpia ihmisiä. Katso, minkälaisia he ovat ja pohdi, mihin he ovat matkalla. Pian huomaat, että teillä on paljon enemmän yhdistäviä kuin erottavia piirteitä, Hallamaa sanoo.

Ensimmäisessä Kirkko ja kaupungin verkkokolumnissaan Jaana Hallamaa kertoo, miten natsitervehdykseen voi vastata.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi