null Dekkarikirjailijaksi ryhtynyt entinen huumepoliisi Kale Puonti: Huumebisnes on muuttunut karummaksi

Kale Puontia surettaa se, että nuorten huumeidenkäyttö on selvästi lisääntynyt viime vuosina.

Kale Puontia surettaa se, että nuorten huumeidenkäyttö on selvästi lisääntynyt viime vuosina.

Dekkarikirjailijaksi ryhtynyt entinen huumepoliisi Kale Puonti: Huumebisnes on muuttunut karummaksi

Ei kukaan ole paha syntyessään, sanoo Pasilan Myrkky -rikosromaanisarjaa kirjoittava, vuosikymmeniä rikoksia selvittänyt konkaripoliisi.

Siitä on kymmenen vuotta, kun ­Kale Puonti kirjoitti yhden luvun tulevaan rikosromaaniinsa. Kirjoittaminen jäi silloin hektisen poliisintyön jalkoihin. Nyt kyseinen luku löytyy lähes sellaisenaan hänen viime kesänä julkaistusta Manni-teoksestaan (Bazar 2020). Se aloitti Pasilan Myrkky -romaanisarjan, jonka nimi viittaa poliisin huumeryhmään.

Ensimmäisen osan päähenkilö on yliopistossa fysiikkaa ja matematiikkaa opiskeleva Manni. Hän saa sattumalta haltuunsa ison amfetamiinierän ja lähtee niukkaan elämäänsä kyllästyneenä kokeilemaan huumebisnestä.

Romaanissa seurataan Mannin edesottamusten lisäksi huumepoliisin työtä ja rikollisen alamaailman touhuja. Puonti kuvaa kaikkea tuota realistisesti, yli 30-vuotisella poliisikokemuksella.

Puontin mukaan kirjan henkilöhahmoilla ja tapahtumilla on jonkin verran vastaavuutta todellisuudessa.

– Henkilöt ovat fiktiivisiä, mutta on niissä joitakin tuttuja piirteitä. Esimerkiksi huumeryhmän Pesosessa voi nähdä minua itseäni. Hän on itsepäinen ja hieman kyynistynyt mutta silti yhä kiinnostunut työstään ja ihmisistä.

Kolme poliisikaveria kirjojen esilukijana

Uuden kimmokkeen kirjoittamiseen Kale Puonti sai pidettyään muutaman vuoden netissä Kaupungin varjoja -nimistä blogia. Kyseessä oli eräänlainen kunnianpalautus, sillä Puonti oli huume- ja virkarikoksista epäillyn Helsingin poliisin huumeryhmän päällikön Jari Aarnion alainen.

– Aarnion tapauksen tultua julki huumeryhmän työntekijöistä tuntui, ettei työhön saatu tarpeeksi tukea ja että vähän jokaista epäiltiin laittomuuksista. Aloin sen vuoksi kertoa huumepoliisin arjesta blogissa.

– Uskoimme ryhmässä aluksi Aarnion joutuneen salaliiton kohteeksi. Lopulta oli tunnustettava, että syytöksissä saattaa olla perää. Tapaus harmittaa, sillä hyvän poliisin työuralle olisi toivonut toisenlaista loppua.

Jupakan vuoksi Puonti halusi vaihtaa toiselle osastolle: hän tutki pari vuotta nettiromanssi­huijauksia. Vuodenvaihteessa hän jäi eläkkeelle ja vapaaksi kirjailijaksi.

Dekkarikirjailija pyrkii siihen, että hänen kirjoissaan esimerkiksi poliisin työmenetelmät ja poliisien ja rikollisten käyttämä kieli tuntuisivat mahdollisimman ­oikealta.

Dekkarikirjailija pyrkii siihen, että hänen kirjoissaan esimerkiksi poliisin työmenetelmät ja poliisien ja rikollisten käyttämä kieli tuntuisivat mahdollisimman ­oikealta.

Kirjoitustyötä riittää, kun työn alla on kokonainen rikosromaanisarja. Sen toinen osa, Milo, ilmestyi äskettäin.

Milossa poliisin huumeryhmä jatkaa huumekaupan tutkimista. Pyrin tässäkin kirjassa menemään myös rosvojen nahkoihin, ettei tarinasta tulisi liian mustavalkoinen.

Kirjojen esilukijana Puontilla on ollut kolme poliisikaveria. Hän haluaa, että esimerkiksi poliisin työmenetelmät ja poliisien ja rikollisten käyttämä kieli tuntuisivat mahdollisimman ­oikealta.

Pasilan Myrkystä on jo suunnitteilla tv-sarja. Sen takana on suomalainen elokuva- ja televisiotuotantoyhtiö Yellow, joka on tuottanut muun muassa tv-sarjat MS Romantic ja Keisari Aarnio.

Huumeet usein portti rikollisuuteen

Huumepoliisin työ on Kale Puontin mukaan muuttunut 30 vuodessa todella paljon. Huumerikollisuudesta on ensinnäkin tullut kansainvälisempää. Siinä huseeraa muun muassa venäläisiä, virolaisia, latvialaisia, liettualaisia, albanialaisia ja romanialaisia.

Muutoksessa on isona tekijänä ollut netissä toimiva Tor-verkko, jossa rikolliset voivat toimia anonyymisti ja jonka käyttäjiä on vaikea jäljittää.

Puonti toteaa meiningin muuttuneen myös karummaksi. Jos aiemmin huumeiden ostaja huomasi, että aine on huonoa, hän saattoi valittaa siitä tutulle myyjälle. Nyt valittaja voi tulla ryöstetyksi tai pahoinpidellyksi, ja myyjän tarkoitus on ehkä ollutkin vain ryöstää ostaja.

Meidän pitäisi ottaa oppia Ruotsin tekemistä virheistä.

Viime vuosina myös nuorten jengiytyminen ja huumeidenkäyttö ovat selvästi lisääntyneet. Huumeet ovat Puontin mukaan usein portti väkivalta- ja omaisuusrikoksiin.

– En halua leimata, mutta tässä joukossa on paljon myös maahanmuuttajien lapsia. Taustalla ovat yleensä juurettomuus ja turvaverkkojen puuttuminen. Maahanmuuttajien kotouttamiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, etteivät he syrjäytyisi yhteiskunnassa.

– Toisaalta myös kantasuomalaisissa perheissä voi olla isoja sosiaalisia ongelmia. Tiedän perheitä, joissa ei ole moneen sukupolveen käyty vakituisesti töissä. Näin lapsi tottuu siihen, että elintasoa nostetaan rikollisuudella.

Mukana voi olla niin sanottujen hyvien perheidenkin nuoria, jotka on vienyt huumeiden ja rikoksen polulle jännityksen halu ja väärä kaveriporukka.

Entiset rikolliset parhaita valistajia

Konkaripoliisi on sitä mieltä, että Suomi on kuitenkin vielä kaukana Ruotsista, jonka isoimmissa kaupungeissa nuorten huumeidenkäyttö ja väkivalta ovat ryöstäytyneet käsistä.

– Meidän pitäisi ottaa oppia Ruotsin tekemistä virheistä. Olisi myös päästävä eroon hyssyttelykulttuurista ja pureuduttava paremmin ongelmien syihin, Kale Puonti sanoo.

Poliisinuransa aikana hän on pohtinut monesti ihmisen pahuutta. Hänestä kukaan ei synny pahana, mutta toisilla on syystä tai toisesta matalampi kynnys siirtyä lain väärälle puolelle.

Tuntee Puonti sellaisiakin, jotka ovat lopettaneet huumeidenkäytön ja rikollisen toiminnan. Moni heistä on hakeutunut sen jälkeen päihde- ja vankityöhön. Puontin mielestä nämä ihmiset tekevät rikollisten parissa parasta valistustyötä.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi