Presidentin arvot -keskustelusarja, jossa piispa Teemu Laajasalo haastattelee presidenttiehdokkaita, alkoi 13. marraskuuta. Ensimmäisenä oli vuorossa Pekka Haavisto, toisena Olli Rehn ja kolmantena Alexander Stubb.
Dialogia korostava Haavisto, filosofinen Rehn ja elämältä paljon saanut Stubb – Teemu Laajasalon arvokeskustelut presidenttiehdokkaiden kanssa käynnistyivät
Kolmessa ensimmäisessä piispan ja presidenttiehdokkaan keskustelussa käsiteltiin muun muassa sananvapautta, arvovalintoja ja muutamia elämän käännekohtia.
– Mikä olisi sellainen anekdootti, joka kuvaisi Pekka Haaviston arvoja ja joka pitäisi Pekka Haaviston muistotilaisuudessa kertoa, piispa Teemu Laajasalo kysyy.
Laajasalon isännöimä Presidentin arvot -keskustelusarja käynnistyi maanantaina 13. marraskuuta Martti Ahtisaaren hautajaisten jälkeisissä tunnelmissa.
Piispan ensimmäisenä vieraana ollut Haavisto vastasi kertomalla siitä, kuinka hän työmatkalta Sudanista palattuaan luki lehdestä, että Sudanissa oli otettu panttivankeja. Hän soitti islamistijohtaja Kalim Ibrahimille ja kysyi, kuka tuollaista on tehnyt. Ibrahim myönsi, että kyse on hänen miehistään. Haavisto ihmetteli, eikö tuollainen ole vastoin tämän uskontoa. Islamistijohtaja lupasi pohtia asiaa muiden kanssa ja palata asiaan. Myöhemmin hän soitti, totesi, että kyllä näin on ja lupasi, että vangit vapautetaan. Haaviston tehtäväksi jäi selvittää, kuka heidät voisi ottaa vastaan.
Tärkeiksi arvoikseen Haavisto listasi kaikkien yhtäläisen ihmisarvon, rauhan ja luonnon. Kun Laajasalo kysyi, milloin Haavisto on toiminut arvojensa vastaisesti, hän mainitsi saavansa vihreänä kuittailua kiinnostuksestaan polttomoottoriautoihin, vanhoihin kuplavolkkareihin.
Hän kertoi myös, että silloin kun ollut paljon hankalia asioita yhtä aikaa kuten koronakriisi, Afganistanin tilanne ja lasten ja naisten tuominen al-Holista Suomeen, hän ei ole aina nähnyt läheisten ja kollegojen tilannetta, vaan joutunut hoitamaan asioita ”laput silmillä”.
Teemu Laajasalo ja Pekka Haavisto puhuivat muun muassa siitä, pitääkö kaikkien kanssa keskustella ja milloin Haavisto on toiminut arvojaan vastaan.
Piispan ja Haaviston keskustelussa käsiteltiin myös muun muassa sitä, pitääkö kaikenlaisten ihmisten kanssa keskustella ja pyhittääkö tarkoitus koskaan keinoja. Haavisto korosti kaikkien kanssa keskustelemisen tärkeyttä.
– Kommunikaatio ja dialogi ovat osa ihmisyyttä ja osa ihmisarvoa, Haavisto sanoi.
Haavisto kertoi, kuinka hän on tutustunut esimerkiksi Perussuomalaisten Teuvo Hakkaraiseen vaikka tämä julisti, että kaikkien homojen pitäisi muuttaa Ahvenanmaalle. Yhteydenpito alkoi siitä, kun Hakkarainen soitti Haavistolle, ettei hän tarkoittanut Haavistoa ja he sopivat, että Haavisto vierailee Hakkaraisen perheen perustamassa sahayrityksessä. Haavisto kertoi myös vierailleensa ystävänsä kutsusta Suviseuroilla pari kertaa.
– On ollut aika hieno huomata, että olet siellä yhtä arvostettu vieras kuin muutkin. Kanssasi keskustellaan ja voit mennä juttelemaan ihmisille, vaikka maailmat aika erilaisia ovatkin.
Olen arvostanut kirkon kansainvälistä työtä ja diakoniatyötä.
Teemu Laajasaloa kiinnosti Setlementtiliitossa ja Kirkon Ulkomaanavun hallituksessa olleen Haaviston suhde kirkkoon. Haavisto kertoi käyneensä vielä rippikoulun, mutta eronneensa nuorena kirkosta, koska ei pitänyt uskonnonopetuksesta. Myöhemmin hän on liittynyt takaisin.
– Olen arvostanut kirkon kansainvälistä työtä ja diakoniatyötä. Elämä on oppimisprosessi ja nämä ovat olleet minulle tärkeitä yhteisöjä.
Haaviston ja Laajasalon keskustelu on katsottavissa kokonaisuudessaan täällä.
Teemu Laajasalo kysyi Olli Rehniltä muun muassa elämän tarkoituksesta ja sananvapauden rajoista.
Rehn puolusti uskonrauhapykälää
Piispan ja Olli Rehnin keskustelu alkoi tiistaina 14. marraskuuta kysymyksellä elämän tarkoituksesta.
– Ajattelen, että yksilön näkökulmasta se on elää merkityksellinen elämä, Rehn aloitti.
Hän jatkoi kertomalla, että J.V. Snellmanin ja Santeri Alkion hengessä elämän tarkoitukseen kuuluu myös sivistyminen täyteen mittaansa.
– Lisään vielä sen, että hyvään elämään kuuluu myös se, että pyrkii vaikuttamaan ympäristöönsä ja yhteiskuntaansa.
Keskeisiksi arvoikseen Rehn mainitsi jakamattoman ihmisarvon ja vapauden.
– Ajattelen John Rawlsin oikeudenmukaisuusteorian hengessä, että ihmisellä on oikeus suurimpaan mahdolliseen vapauteen, joka ei loukkaa muitten vapautta, Rehn sanoi yhdysvaltalaiseen filosofiin viitaten.
Ei muita uskonryhmiä tarvitse tarpeettomasti loukata sananvapauden nojalla.
Vapaudesta päästiin pian puhumaan sananvapaudesta ja sen rajoista. Piispa kysyi, mikä on Rehnin näkemys sananvapauden tilasta ja toisaalta sen rajoista.
– Sananvapauden tila on pääosin hyvä. Toivoisin, että pystyisimme käyttämään sitä tavalla, joka luo rakentavaa keskusteluilmapiiriä ja sivistynyttäkin kansalaiskeskustelua, ilman että loukattaisiin mitään väestöryhmää tai yksittäisiä henkilöitä.
Suomessa voimassa olevaa uskonrauhapykälää Rehn pitää tarpeellisena.
– Kun vertaa Ruotsin ja Tanskan lainsäädäntöä, ei minulla ole ongelmaa puolustaa lainsäädäntöämme. Ei muita uskonryhmiä tarvitse tarpeettomasti loukata sananvapauden nojalla. Siitä Ruotsissa käydyssä keskustelussa on kyse.
Keskustelun loppupuolella Laajasalo kysyi Rehniltä, saiko tämän sisaren kuolema nuorena aikuisena hänet pohtimaan elämän oikeudenmukaisuutta.
– Kyllä se vaikutti ja oli käännekohta elämässä. Keskustelin paljon siskon haudalla Nasaretilaisen kanssa ja koin, että siskoni on läsnä. Kyselin, miksi tässä näin piti käydä ja miksi minä elän, mutta hän ei, Rehn kertoi liikuttuneena.
Laajasalon ja Rehnin keskustelu on kokonaisuudessaan katsottavissa täällä.
Piispa Teemu Laajasaloa kiinnosti esimerkiksi se, miten presidentti voisi Alexander Stubbin mielestä yhdistää kansaa.
Stubb joutui ulkoministerinä tekemään arvovalintoja
Teemu Laajasalon ja Alexander Stubbin keskustelu alkoi piispan tekemällä paljastuksella: Stubb oppi kuulemma rippikoulussa polttamaan tupakkaa.
– Pitää paikkansa. Yksi instituutio opetti eli kirkko ja toinen instituutio lopetti. Samana päivänä kun astuin armeijan leipiin, niin lopetin, Helsingin ruotsinkielisten seurakuntien Lekholmenissa eli ”Lekiksessä” rippileirillä ollut Stubb kertoi.
Piispaa kiinnosti myös, mitä akateemisesti sivistyneen, kovakuntoisen, kielitaitoisen, hyvän perheen saaneen ja istuvia pukuja pitävän Stubbin elämästä puuttuu. Kysymys oli Stubbille selvästi vaikea.
– Jokainen käy läpi vastoinkäymisiä elämänsä aikana ja jokainen käy läpi vaiheita, joissa tuntee epäonnistuneensa. Mutta aina yritän olla paras oma itseni, Stubb vastasi.
Keskeisiksi arvoikseen Stubb nimesi vapauden, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden.
– Niissä tulee yhteen pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, jossa ihminen on vapaa toimimaan ja toteuttamaan itseään.
Sukupuolten välisestä tasa-arvosta Suomessa ja sen historiasta Stubb kertoi puhuvansa mielellään aina ulkomailla ollessaan.
– Oikeudenmukaisuus taas on keskeinen osa hyvinvointiyhteiskuntaa. Markkinatalous on ihan hyvä tuottamaan sitä lisää, mutta hyvinvointivaltion on kyettävä jakamaan yhteistä kasvua oikeudenmukaisella tavalla.
Olemme kärkkäitä käyttämään ja esittämään mielipiteitä, mutta huonoja asettumaan toisen asemaan.
Omia arvojaan vastaan joutuu Stubbin mukaan joskus toimimaan politiikassa, joka on ”kompromissien taidetta”. Arvovalintoja tehdään erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
– Kun olin ulkoministeri, olimme valmiita viemään aseita sellaiseen maahan, joka on autoritäärinen, mutta taistelee terrorismia vastaan. Tiedät, että teet jotain, joka voi tappaa toisen ihmisen. Maailma on aika monimutkainen.
Laajasalo puhui Stubbin kanssa myös demokratian hyvistä puolista ja heikkouksista, siitä, pitääkö kaikkien kanssa keskustella, anteeksiannosta ja yhteiskunnallisesta jakautumisesta. Miten presidentti voisi olla yhdistävä tekijä, piispa kysyi.
– Presidentin tulee olla henkilö, joka nostaa esiin enemmän niitä asioita, jotka yhdistävät eikä niitä, jotka jakavat. Elämme todella polarisoituneessa maailmassa, jossa haetaan eroja oikeiston ja vasemmiston, konservatiivin ja liberaalin, miehen ja naisen, nuoren ja vanhan, kaupungin ja maaseudun välillä. Olemme kärkkäitä käyttämään ja esittämään mielipiteitä, mutta huonoja asettumaan toisen asemaan ja osoittamaan empatiaa, Stubb sanoi.
Piispa nosti keskusteluissa presidenttiehdokkaiden kanssa myös presidentin viran ”kuninkaalliset jäänteet” kuten armahdusoikeuden. Tähän Stubb sanoi ottavansa konservatiivisen varovaisen lähestymistavan, kuten nykyinen presidentti Sauli Niinistökin on tehnyt.
Laajasalon ja Stubbin keskustelu on kokonaisuudessaan katsottavissa täällä.
Piispa Teemu Laajasalon arvokeskustelu jatkuvat
Helsingin piispa Teemu Laajasalo haastattelee marras–joulukuussa presidentinvaaliehdokkaita Helsingin tuomiokirkon kryptassa heidän arvoistaan. Presidentin arvot -keskustelusarjassa jokaista ehdokasta haastatellaan tunnin ajan. Paikalle tuomiokirkon kryptaan pääsee noin 100 henkilöä kerrallaan. Keskusteluja voi seurata myös verkossa Ilta-Sanomien ISTV:n kautta. Myös Kirkko ja kaupunki seuraa keskusteluita ja julkaisee kolme niihin liittyvää juttua.
Jäljellä olevat keskustelut:
Maanantai 20.11. klo 13 Jussi Halla-aho
Maanantai 27.11. klo 13 Mika Aaltola
Maanantai 4.12. klo 13 Sari Essayah
Perjantai 8.12. klo 13 Jutta Urpilainen
Maanantai 11.12. klo 13 Harry Harkimo
Perjantai 15.12. klo 13 Li Andersson
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pääkirjoitus: Alexander Stubb lupasi olla yhdistävä tekijä – sellaista nyt todella tarvitaan
PuheenvuorotPerimmäinen ja suurin tavoite presidentille on, että rauha säilyy.
Kolumni: Toivon presidentiltä lämmintä ironiaa
Puheenvuorot
