Presidentin arvot -keskustelusarja, jossa piispa Teemu Laajasalo haastattelee presidenttiehdokkaita, jatkui Jussi Halla-ahon, Mika Aaltolan ja Sari Essayahin kanssa käydyillä keskusteluilla.
Yltiörehellinen Halla-aho, kansaa rauhoitteleva Aaltola ja sosiaalieettisesti piilokatolilainen Essayah – piispan ja presidenttiehdokkaiden keskustelut jatkuivat
Helsingin piispa Teemu Laajasalon ja presidenttiehdokkaiden arvokeskusteluissa puhuttiin muun muassa arvojen alkuperästä ja niiden äkillisestä muuttumisesta nykyisessä maailmantilanteessa.
– Minut on canceloitu vain kerran ja Jussi Halla-aho, se on sinun syysi. Nyt ei tullut yhtään yhteydenottoa, onko maailma muuttunut vai sinä, piispa Teemu Laajasalo kysyi Halla-aholta, kun oli tämän vuoro osallistua piispan vetämään Presidentin arvot -keskustelusarjaan.
Kysymyksellään Laajasalo viittasi vuoteen 2019, jolloin hän kutsui Halla-ahon ja näyttelijä Joonas Nordmanin keskustelemaan kanssaan sananvapausteemasta Kirkkopäiville. Puhujavalinta synnytti runsaasti kritiikkiä ja muutama muu puhuja jäi Halla-ahon vuoksi tapahtumasta pois.
– Siinä on tiettyä ironiaa, että tämän takana oli Tulkaa kaikki -liike, jonka voisi nimetä Tulkaa kaikki paitsi Halla-aho -liikkeeksi. En tiedä, miksi tällä kertaa ei tullut vastaavia protesteja. Ehkä se johtuu siitä, että näille vaatimusten esittäjille ei tuolloin annettu periksi, Halla-aho vastasi.
Halla-aho arveli myös, että ehkä hänenkin kulmansa ovat hioutuneet ja ihmiset ovat tottuneet siihen, että hän on mukana politiikassa.
Minusta tuntuu, että ihmisillä on halu etsiä autettavat mahdollisimman kaukaa.
Laajasalo halusi tietää, miten kirkko näkyy Halla-ahon elämässä. Hän vastasi, että kirjaimellisesti, Mikael Agricolan kirkko näkyy hänen kotinsa ikkunasta. Muutoin kirkko näkyy hyvin vähän, paitsi että ainakin jouluna Halla-aho käy kirkossa.
– En ole uskonnollinen ihminen enkä yritä edes presidentinvaalien alla sellaiseksi tekeytyä. Samaan aikaan tiedostan ja tunnistan sen, että luterilainen kristinusko on kiinteä osa suomalaista kulttuuria ja se, jolle jaetut arvomme rakentuvat.
Helsingin Sanomien vaalikoneessa Halla-aho on maininnut tärkeiksi arvoikseen rehellisyyden, kohtuullisuuden ja armollisuuden. Laajasalo piti valintoja yllättävinä – esimerkiksi vapautta ei mainittu. Tästä seurasi keskustelu siitä, ovatko nämä edes arvoja vai hyveitä ja mistä arvot tulevat.
– Kohtuullisuus on arvo tai hyve, jota yritän itse noudattaa henkilökohtaisesti, alkaen syömisestä. En pidä ehdottomista linjoista, vaan kohtuudella kaikkea. Myös ihmisiin on syytä suhtautua kohtuudella. Ei tule asettaa muille sellaisia vaatimuksia, joita ei itse voi täyttää, Halla-aho sanoi.
Teemu Laajasalo kysyi Jussi Halla-aholta, eikö meillä ole velvollisuus auttaa maailman kärsiviä. Halla-aho pohti, mistä sellainen velvollisuus kumpuaa.
Laajasalo haastoi Halla-ahoa puhumaan ihmisten auttamisesta. Eikö meillä ole velvollisuus auttaa maailman kärsiviä, hän kysyi.
– Mistä sellainen velvollisuus sitten kumpuaa? Tuleeko se uskonnollisesta ajattelusta, tuleeko se jostain yleisistä moraalisista pohdinnoista? Minusta tuntuu, että ihmisillä on halu etsiä autettavat mahdollisimman kaukaa. Usein ollaan hyvin sokeita sille kärsimykselle, mitä on omassa kotimaassa.
Tästä tulee Halla-aholle mieleen se, että ihminen pyrkii enemmänkin tekemään hyvetekoja.
– Tämä näkyy mielestäni humanitäärisessä maahanmuutossakin. Maailmassa on tällä hetkellä tiettävästi 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa syystä tai toisesta. Suurin osa heistä elää erittäin surkeissa oloissa maailman pakolaisleireillä, mutta meillä auttamishaluisten ihmisten sympatia kohdistuu niihin muutamaan sataan onnelliseen, jotka ovat onnistuneet pääsemään Suomeen.
Muutamaan kertaan piispa yritti kaivella Halla-ahosta esiin tunnereaktioita, kysymällä esimerkiksi siitä, mikä presidentti-instituutioon liittyvä asia herättää hänessä tunteita.
– Tällaisissa kysymyksissä on vähän sellainen ongelma, että ehdokkaat pyrkivät antamaan sellaisen vastauksen, jonka olettavat miellyttävän mahdollisimman suurta osaa kuulijakunnasta. Vastaukset eivät sitten ole välttämättä aivan rehellisiä, Halla-aho totesi.
Halla-ahon ja Laajasalon 20.11. käymän keskustelun voit katsoa kokonaisuudessaan Ilta-Sanomien sivuilta.
Teemu Laajasalo kysyi Mika Aaltolalta, kokeeko hän, että hänen ja Ukrainan kohtalot kietoutuvat toisiinsa. Aaltola on tullut tunnetuksi erityisesti Ukrainan sodan selittäjänä.
Aaltola: Rauhantyö on sitä, että satsataan puolustukseen
Piispa Laajasalon tiedetään toimineen Mika Aaltolan vihkipappina ja kastaneen tämän lapsen. Helsingin Sanomien jutussa Aaltola nimesi Laajasalon jopa kuuden luotettunsa joukkoon. 27. marraskuuta käydyssä arvokeskustelussa tämä ei kuitenkaan noussut esiin, eikä Laajasalo kysynyt Aaltolan hengellisyydestä tai kirkkosuhteesta.
Tärkeiksi arvoikseen Aaltola mainitsi rohkeuden, kohtuullisuuden ja oikeuden.
– Suomalaisilla, kun ollaan pieni kansa, se on korostunut, että meilläkin pitää olla oikeutemme. Meillä ei ole varaa ketään jättää ja olemme aina vaatineet, että meidätkin huomioidaan, Aaltola sanoi.
Seuraavaksi keskustelu eteni suuriin sfääreihin kun Laajasalo ja Aaltola puhuivat esimerkiksi niin sanotuista kardinaalihyveistä ja siitä, ovatko arvot universaaleja.
Laajasalo halusi myös tietää, kokeeko Aaltola, että hänen ja Ukrainan kohtalot liittyvät jotenkin toisiinsa. Aaltola tuli monille tutuksi juuri Ukrainan sodan selittäjänä uutisissa. Tämän tunnettuuden siivittämänä hän päätyi presidenttiehdokkaaksikin.
– Kyllä maailma muuttaa ihmistä, sitä elämänlentoa, miten ihmiset näyttäytyvät uudessa valossa. Kai ihmiset kokivat, että sitä läsnäoloa ja sanoittamista tarvittiin. Ihmiset kokivat tavan, jolla sen tein, lohduttavaksi ja sellaiseksi, jota oli hyvä kuunnella.
Nykyään Trump olisi aika normaali eurooppalainen, koska monin paikoin rajat ovat palaamassa.
Laajasalo kysyi Aaltolalta myös siitä, mitä pitäisi ajatella äkillisestä arvojen kovenemisesta ja siitä, että kaikki tuntuvat vaativan nyt rajojen sulkemista.
Aaltolan mielestä tämä on järkevää suomalaista varautumista siihen, mitä edessä voi olla. Rajojen merkitys ihmisten turvana on noussut ja suomalaiset ymmärtävät paremmin jopa Donald Trumpia, joka halusi rakennuttaa Yhdysvaltain ja Meksikon välille muurin.
– Nykyään Trump olisi aika normaali eurooppalainen, koska monin paikoin rajat ovat palaamassa.
Lopussa Laajasalo kysyi Aaltolalta, pitääkö hän itseään voimapolitiikan miehenä ja mitä rauhantyö on tässä tilanteessa.
– Jos miettii suurvalta Venäjää ja sen lähtemistä laajentumishakuisen, aggressiivisen politiikan tielle, niin rauhantyö on sen patoamista. Siihen tarvitaan myös voimaa ja päättäväisyyttä.
– Rauhantyö on sitä, että satsataan puolustukseen niin, ettei sotaa tule. Se on perusrauhantyötä tässä ajassa, Aaltola kiteytti.
Keskustelua seuraamassa ollut ryhmä Tikkurilan lukiosta halusi kysyä Aaltolalta mitä sellaista hän pystyy tuomaan Suomelle, mitä muut ehdokkaat eivät.
– Ehkä se kiteytyy siihen, että osaa olla läsnä. Enkä tarkoita sitä, että muut eivät osaisi. Ehkä se viisauden kaipuu on tuonut jonkinlaisen näkemyksen Suomen suunnasta. Ehkä se on ratkaisevaa, Aaltola sanoi.
Laajasalon ja Aaltolan keskustelut voit katsoa kokonaisuudessaan täältä.
Teemu Laajasalo halusi tietää, miten Sari Essayah yhdistäisi presidenttinä kansaa, jos sitä ei yhdistä ulkoinen uhka. Essayah vastasi, että presidentin pitää asemansa vuoksi miettiä, miten sanoo asiansa niin, ettei sano liian painavasti.
Essayah: Kristillinen ihmiskäsitys suojelee ihmisiä
Teemu Laajasalo palasi Sari Essayhin kanssa 4.12. käymässään keskustelussa Stuttgartin vuoden 1993 MM-kisoihin. Essayah voitti niissä kävelyssä kultaa.
– Urheilu on hieno juttu, mutta sittenkin näissä elämän isoissa asioissa sijoittuu sinne toisarvoisempien asioiden joukkoon, jos vaikka vertaa sitä läheisiin ja perheeseen.
Essayhille tärkeitä arvoja ovat oikeudenmukaisuus, rehellisyys ja lähimmäisyys. Laajasalo ihmetteli sitä, miksei Essayah maininnut vapautta. Essayah vastasi, että vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä ja molemmat sisältyvät lähimmäisyyteen.
– Meillä on toki vapaus olla ja elää, mutta siihen sisältyy vastuu omasta itsestä ja lähimmäisistä lähellä ja kaukana ja ympäristöstä, Essayah sanoi.
Lähimmäisiä ovat Essayahin mukaan kaikki ihmiset, eivät vain samanmieliset, samanväriset tai samaan uskontokuntaan kuuluvat. Lähimmäisyys ylittää rajoja.
Laajasalo kysyi Essayhilta, oliko kansanedustaja Päivi Räsäsen hovioikeudesta saama vapauttava päätös kiihottamisesta kansanryhmää vastaan oikea päätös. Essayhin mukaan oli. Ratkaisu liittyi sekä sanan- että uskonnonvapauteen.
– Tuntuu kummalliselta, että lähtisimme maallisen oikeuslaitoksen kautta käymään keskustelua siitä, mitä kirkon sisällä saa tai ei saa opettaa, Essayh sanoi.
Uskonnoista ja niiden opeista tulee Essayahin mukaan voida keskustella kriittisesti. Samalla on hyvä, että Suomessa on uskonnanvapauden vastinparina uskonrauha. Sillä ei suojella uskontoja tai jumalia, vaan ihmisiä uskonnollisten provokaatioiden seurauksilta.
Joissakin kulttuureissa käsitys naisista, lapsista tai vammaisista voi olla kovin erilainen. Piispa Laajasalo kysyi, onko meillä oikeus ja onko tehtävämme viedä arvojamme muualle. Essayhin mukaan monenkeskinen kansainvälinen järjestelmä perustuu siihen, että arvoja, kuten ihmisoikeudet ja naisten oikeus osallistua politiikkaan, halutaan edistää.
– Kyse on ihmiskuvasta, jonka mukaan jokaisella ihmisellä on yhtäläinen ihmisarvo. Siihen kuuluu oikeus olla täysiarvoinen yhteiskunnan jäsen ja saada äänensä kuuluviin.
Tikkurilan lukion abien uskonnon kertauskurssilaiset halusivat tietää, mitkä arvot korostuisivat yhteiskunnallisessa keskustelussa, jos Essayhista tulisi presidentti.
– Lähimmäisyyden arvo on sellainen. Se merkitsee minulle yhteiskunta-ajattelua, jossa ihmisen lähiyhteisö ja perhe on hyvin keskeisessä roolissa. Haluaisin korostaa sen ja kolmannen sektorin vapaaehtoistoimijoiden roolia. Suurinta osaa asioista ei hoideta julkisen sektorin kautta, vaan tarvitsemme ihmisten omaehtoista aktiivisuutta.
Laajasalon mukaan vastaus kuulosti katolisen kirkon subsidiariteetti- eli läheisyysperiaatteelta, jonka mukaan asiat pitäisi hoitaa mahdollisimman lähellä. Hän heitti Essayahille väitteen, että tämä taitaa olla sosiaalieettisesti piilokatolilainen.
– Et ole kaukana totuudesta. Kristillisdemokratiassa, jonka juuret ovat osittain katolilaisessa, osin protestanttisessa ajattelussa, läheisyysperiaate on hyvin tärkeä.
Olemme Suomessa ja Euroopassa unohtaneet sen, miten kristillinen usko ja etiikka on muovannut yhteiskuntaamme.
Toinen lukiolaisten kysymys oli, miten kristillisen arvomaailman painottaminen sopii maallistuvaan ja moniuskontoiseen yhteiskuntaan.
– Olen ollut enemmän huolissani siitä, että olemme Suomessa ja Euroopassa unohtaneet sen, miten kristillinen usko ja etiikka on muovannut yhteiskuntaamme, antanut sille perustaa. Vaikka ihmiset eivät jakaisi uskon ydintä, se ihmiskäsitys, mikä tulee kristillisestä ihmiskuvasta, suojelee ihmisiä ja yhteiskuntaa.
Yksi presidentin tehtävä on kansallisen eheyden vaalimisen tehtävä. Piispa kysyi, miten sitä vaalitaan, kun porukka on jakautunut? Miten yhdistät kansan?
– Pitää olla yhteisiä pyöreitä pöytiä, joihin tullaan keskustelemaan ja opitaan tuntemaan toisen ajattelua ja argumentteja. Se, että tuodaan eri tavoin ajattelevia ihmisiä yhteen, on tärkeää yhteiskunnan eheyden kannalta.
– Presidentin pitää miettiä, ettei tule sanoneeksi liian painavasti. Asemaan liittyy niin paljon arvolatausta, että sieltä pienetkin signaalit voivat olla hyvin merkittäviä. Olen luottavainen, että jatkossakin pystymme olemaan riittävän yhtenäisiä.
Minkälaiset ihmiset sinua erityisesti ärsyttävät?
– Olen monesti miettinyt, kun olen somekeskustelua seurannut, että mitä ihmisten päässä oikeasti liikkuu. Itse olen ohjeena sanonut, että kirjoittakaa sinne sellaisia asioita, joita voisitte painattaa paikallislehteen tai näyttää omalle äidille tai mummille.
Laajasalon ja Essayahin keskustelun voit katsoa Ilta-Sanomien sivuilta.
Vielä kolme keskustelua jäljellä
Helsingin piispa Teemu Laajasalo haastattelee marras–joulukuussa presidentinvaaliehdokkaita Helsingin tuomiokirkon kryptassa heidän arvoistaan. Presidentin arvot -keskustelusarjassa jokaista ehdokasta haastatellaan tunnin ajan. Paikalle tuomiokirkon kryptaan pääsee noin 100 henkilöä kerrallaan. Keskusteluja voi seurata myös verkossa Ilta-Sanomien ISTV:n kautta. Myös Kirkko ja kaupunki seuraa keskusteluita ja julkaisee niihin liittyviä juttuja.
Jäljellä olevat keskustelut:
Perjantai 8.12. klo 13 Jutta Urpilainen
Maanantai 11.12. klo 13 Harry Harkimo
Perjantai 15.12. klo 13 Li Andersson
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Mitä presidenttiehdokkaat toivovat Jumalan sanovan heille taivaan portilla? Kokeile, tunnistatko ehdokkaiden toiveet
HengellisyysJos Jumala on olemassa, mitä toivot hänen sanovan sinulle taivaan portilla? Presidenttiehdokkaat vastasivat kysymykseen piispa Teemu Laajasalon kanssa käydyissä arvokeskusteluissa.
