null Vantaalainen lastenkirkko oli aikanaan kokonaistaideteos – nyt sitä ei enää ole, mutta Laura Isoniemen suunnittelemat tekstiilit voi nähdä Helsingissä

Laura Isoniemi ja Pyhän Annan lastenkirkon messukasukoiden pienoismallit.

Laura Isoniemi ja Pyhän Annan lastenkirkon messukasukoiden pienoismallit.

Hyvä elämä

Vantaalainen lastenkirkko oli aikanaan kokonaistaideteos – nyt sitä ei enää ole, mutta Laura Isoniemen suunnittelemat tekstiilit voi nähdä Helsingissä

Tekstiilitaiteilija Laura Isoniemi suunnitteli aikoinaan Pyhän Annan lastenkirkkoon pappien liturgiset asut ja kirkkotekstiilit. Nyt hän kokosi ne näyttelyksi, jota kutsuu eräänlaiseksi saattohoidoksi.

5. joulukuuta vuonna 2004 Vantaalla vihittiin käyttöön Pyhän Annan lastenkirkko. Entinen Itä-Hakkilan kirkko oli peruskorjauksessa saanut aivan uudenlaisen ilmeen, ja siitä tuli koko Suomessa ainoa laatuaan: lasten, nuorten ja perheiden käyttöön tehty kirkko. Lapsia ja lasten kanssa työskenteleviä oli ollut mukana kirkon suunnittelutyössä. Sisustus, taideteokset ja tekstiilit muodostivat yhdessä värikkään ja elävän kokonaistaideteoksen, jossa oli monia kiinnostavia ja puhuttelevia yksityiskohtia.

Vihkimisen toimitti silloinen Helsingin piispa Eero Huovinen. Hän oli pukeutunut juhlassa upouuteen valkoiseen messukasukkaan.

Valkoisen antependiumin eli alttarivaatteen koristeena on kultainen ruusu. Taustalla valkoinen messukasukka.

Valkoisen antependiumin eli alttarivaatteen koristeena on kultainen ruusu. Taustalla valkoinen messukasukka.

Nyt tuo messukasukka ja kirkon muutkin tekstiilit ovat hetken esillä Helsingin tuomiokirkon kryptassa. Niiden suunnittelijalla, tekstiilitaiteilija Laura Isoniemellä, on meneillään juhlavuosi, sillä hän on saanut Vuoden tekstiilitaiteilijan arvonimen. Valmiiden tekstiilien lisäksi näyttelyssä on esillä myös luonnoksia suunnitteluprosessin eri vaiheista.

Pyhän Annan lastenkirkolle suunnitellut tekstiilit ovat olleet yksi Isoniemen pitkän uran suurimmista ja tärkeimmistä töistä. Kokonaisuuteen kuului 29 eri tekstiiliä. Pappien liturgisista vaatteista ja kirkkosalin tekstiileistä hän suunnitteli neljä eri väristä sarjaa, joista jokaisessa on oma symboliikkansa ja sisältönsä. Lasten kerhotila alakerrassa sai omat alttarivaatteensa, joiden kuva-aiheet Isoniemi toteutti lasten piirrosten pohjalta. Lisäksi hän suunnitteli myös kastemekon, rukousmattoja, konttausmattoja ja oppaiden asut.

Näyttely on sikäli ainutlaatuinen, että yleensä kirkkotekstiilisarjoja ei saada kokonaisina lainaan ja esille – osa niistä on aina käytössä. Nyt näyttelyn mahdollisti se, että Pyhän Annan lastenkirkkoa ei enää ole. Sisäilmaongelmien vuoksi kirkko suljettiin vuonna 2015. Varoja suuriin korjaustöihin ei Vantaan seurakunnilta löytynyt, ja kirkon purkamistakin väläyteltiin. Viime vuonna rakennus päätettiin myydä paikalliselle yrittäjälle.

– Eräänlaista saattohoitoahan tämän näyttelyn kokoaminen oli. Tein tämän työn silloin todella suurella antaumuksella. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että tekstiilit tulevat Hakunilan seurakunnan käyttöön, Laura Isoniemi kertoo.

Ennen Pyhän Annan lastenkirkkoa Isoniemi oli suunnitellut tekstiilit Aitolahden kirkkoon Tampereella ja Matinkappeliin Espoossa. Myöhemmin hän sai vielä suunniteltavakseen Heponiemen hiljaisuuden keskuksen kappelin tekstiilit.

Vihreiden tekstiilien kuviointi kertoo uskon ja elämän juurista ja poluista. 

Vihreiden tekstiilien kuviointi kertoo uskon ja elämän juurista ja poluista. 

Mystisten asioiden äärellä

Juhlavuonnaan Laura Isoniemi halusi tuoda esille nimenomaan kirkkotekstiilejä, koska suunnittelijoita on vähän, eikä niiden suunnittelua myöskään opeteta missään. Itse hän on hankkinut tietoa suunnittelun pohjaksi keskustelemalla seurakuntien työntekijöiden kanssa ja lukemalla.

– Kirkkotekstiilien suunnittelu on valtavan hieno ja vaativa tehtävä. Toisaalta siinä on paljon samaa kuin muidenkin tuotekokoelmien suunnittelussa, mutta merkityssisältö on ihan toinen. Kirkkotekstiilien suunnittelija on palvelija, tulkki ja välittäjä.

Kirkkotekstiilien suunnittelijalla on tietyt reunaehdot, jotka rajaavat työskentelyä. On käytettävä vakiintuneita liturgisia värejä, ja symboliikan on oltava teologisesti perusteltua. Myös kirkon arkkitehtuuri ja muut taideteokset täytyy ottaa suunnittelussa huomioon.

– Mutta kuitenkin olen myös taiteilija, ja haluan ilmaista itseäni ja tuoda esiin oman totuuteni asioista, Isoniemi sanoo.

Hän lisää, että kirkkotekstiilien suunnittelu on vaativaa siksikin, että siinä joutuu ikään kuin välittäjäksi tuonpuoleisen ja tämänpuoleisen, näkymättömän ja näkyvän välille.

– Siinä ollaan mystisten asioiden äärellä. Siinä on kuin verho, jonka takana käy ja sitten tulee takaisin.

Violettiin messukasukkaan pukeutuva pappi kantaa harteillaan orjantappurakruunua.

Violettiin messukasukkaan pukeutuva pappi kantaa harteillaan orjantappurakruunua.

Isoniemi ottaa esimerkiksi Pyhän Annan lastenkirkon violetit tekstiilit. Violettia väriä käytetään kirkoissa paastonaikana, ja se on katumuksen, rukouksen ja odotuksen väri. Kun Isoniemi taitteli violettiin antependiumiin eli alttarivaatteeseen ristinmuotoista kuviota, hän oivalsi, että hänhän kuvaa Kristusta ristillä ja hänen kärsimystään. Papin kasukkaan ja stolaan hän punoi orjantappurakruunun harteilla kannettavaksi.

– Ne ovat aika isoja asioita kuvattavaksi – ei sitä voi verrata ihan tavalliseen suunnittelutyöhön.

Yksityiskohta vihreästä antependiumista, jonka Laura Isoniemi suunnitteli kirkon kerhotiloihin lasten piirrosten pohjalta.

Yksityiskohta vihreästä antependiumista, jonka Laura Isoniemi suunnitteli kirkon kerhotiloihin lasten piirrosten pohjalta.

Tekeminen tekee onnelliseksi

Laura Isoniemi kertoo olevansa suunnittelijana sillä tavalla vanhaa koulukuntaa, että hän haluaa tehdä käsillään ja nauttii siitä. Pyhän Annan kirkon tekstiilit hän kirjoi itse ja värjäsi käsin niissä käytetyn raakasilkin. Ompelutyöt tehtiin kirkkotekstiileihin erikoistuneessa Ateljé Solemniksessa.

– Kyllä näistä jokainen on ihan ystävä, Isoniemi hymähtää ja päivittelee sitä, kuinka paljon näpertämistä vaativat esimerkiksi violettien tekstiilien taitokset tai valkoisen messukasukan kirjonta.

Kirkkotekstiilien suunnittelu on vain yksi juonne Isomäen monipuolisella uralla. Hän on esimerkiksi opettanut Aalto-yliopistossa ja ulkomailla ja kirjoittanut oppikirjan pintasuunnittelun menetelmistä. Isoniemen ura suunnittelijana alkoi Marimekolla, ja parhaillaan hän tekee yhteistyötä Pentikin kanssa.

–  Koen olevani etuoikeutettu, kun saan työskennellä värien ja tunnelmien kanssa. Jos sitä kautta tulee ihmisille hyvää, juuri sellaiseen haluankin elämääni käyttää. Ja haluan minä itsekin olla onnellinen – kauneus ja tämä tekeminen tekee minut onnelliseksi.

Laura Isoniemen näyttely Muotoiltuja merkityksiä – kirkkotekstiilien suunnitteluprosessi on esillä Helsingin tuomiokirkon kryptassa 5.8. asti ma–la klo 11–17, su klo 12–17.

Näyttelyssä on esillä myös Laura Isoniemen luonnoksia suunnitteluprosessin eri vaiheista.

Näyttelyssä on esillä myös Laura Isoniemen luonnoksia suunnitteluprosessin eri vaiheista.

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

Purppuraa piispoille, pinkkiä vangeille ja violetit viikot kirkkokansalle – mitä väliä on värillä?

Hengellisyys

Tekstiilitaiteilijalle violetti on epäitsekkyyden ja rukouksen väri. Ikonimaalari jauhaa väripigmenttiä kivistä. Väriasiantuntija vakuuttaa, että rumaa väriä ei ole olemassa.




Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.