Ylioppilastutkintolautakunta on ilmoittanut rakentavansa uskonnon ylioppilaskokeen siten, että siinä menestyäkseen ei tarvitse lukea kaikkia syventäviä kursseja. Siirtymävuosien aikana kokeen tehtäviin pitää myös voida vastata sekä uuden että vanhan opetussuunnitelman kurssien pohjalta.
"Oli tosi huono uudistus, että meille tuli yksi kurssi lisää" – opettajat kritisoivat ja kiittävät uskonnon opetussuunnitelmaa
Uusi lukion opetussuunnitelma on ollut vuoden käytössä. Kirkko ja kaupungin haastattelemien opettajien mukaan luterilaisen uskonnon uudistuksista osa on hyviä, mutta syventävät kurssit on suunniteltu huonosti.
Suomen lukioiden opetussuunnitelma (ops) uudistui elokuussa 2016. Uutta opsia on kokeiltu nyt vuosi, ja Kirkko ja kaupunki kysyi kolmelta lukion uskonnon opettajalta, miltä paketti tuntuu.
Fakta: Mikä muuttui?
Uudessa opsissa uskonnon kurssien määrä nousi viidestä kuuteen, mutta pakollisten kurssien määrä putosi kolmesta kahteen.
Vanhassa uskonnon opsissa ollut etiikan kurssi siirtyi filosofian oppiaineen puolelle. Kaikille pakollisen kakkoskurssin luonne muuttui niin ikään huomattavasti: vanhassa opsissa kyseessä oli selkeästi kirkon ja kristinuskon historiaa esittelevä kurssi, uudessa taas nykyaikaan keskittyvä kristinuskon eri muotoja esittelevä kurssi.
Uudessa opsissa on myös kaksi selvästi uutta syventävää kurssia: uskontojen, tieteen, taiteen ja populaarikulttuurin suhteita käsittelevä vitoskurssi ja uskontoa ja mediaa käsittelevä kuutoskurssi. Syventävät kurssit eivät ole pakollisia.
Evankelis-luterilaisen uskonnon uusi opetussuunnitelma
Pakolliset kurssit:
1. Uskonto ilmiönä – kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä
2. Maailmanlaajuinen kristinusko
Syventävät kurssit:
3. Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä
4. Uskonto suomalaisessa yhteiskunnassa
5. Uskonnot tieteessä, taiteessa ja populaarikulttuurissa
6. Uskonnot ja media
Evankelis-luterilaisen uskonnon vanha opetussuunnitelma
Pakolliset kurssit:
1. Uskonnon luonne ja merkitys
2. Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (ns. kirkkohistorian kurssi)
3. Ihmisen elämä ja etiikka
Syventävät kurssit:
4. Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä
5. Mihin suomalainen uskoo?
Suurimmassa osassa lukioista on viime vuonna opetettu vasta kahta ensimmäistä uskonnon kurssia, ja etenkin uusi ykköskurssi on Järvenpään lukion opettajan Antti Mattilan mielestä hyvä. Se esittelee kolmen abrahamilaisen maailmanuskonnon yhteisiä juuria ja nykypäivää. Myös ortodoksisen uskonnon ja islamin uudessa opsissa ykköskurssi on samankaltainen.
– Olen opettanut kurssia pari kertaa, ja niiden perusteella se on opiskelijoille aika silmiä avaava kokemus. Juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa puhutaan samasta Jumalasta ja osittain samasta uskontoperinteestä, Mattila sanoo.
– Opiskelijoille on usein yllätys, kuinka paljon maailmassa onkaan teistejä. Suomessa tulee fiilis, että suurin piirtein kaikki ovat uskonnottomia, mutta globaalistihan se on päinvastoin.
Uuden ykköskurssin haaste on Mattilan mielestä se, että asiaa on valtavasti. Ongelma on vielä isompi kakkoskurssissa, joka käsittelee maailmanlaajuista kristinuskoa.
– Koko kristinusko kaikkine suuntauksineen yhdessä kurssissa! Mattila puhahtaa.
– Siinä tehdään mielestäni aivan käsittämätöntä väkivaltaa. Kun käsitellään kristinuskoa Euroopassa, on ihan eri asia, puhutaanko Puolasta vai Hollannista. Hyvä puoli on siinä, että kurssissa pyritään rakentamaan lukiolaisille kokonaisnäkemystä tästä koko touhusta.
"Kronologian taju voi jäädä lukiolaisille heikommaksi"
Erityisen harmillista Antti Mattilan mielestä on, että vanha kirkkohistorian kurssi on lopetettu.
– Samaan aikaan historian oppiaineen kursseja on vähennetty. Tämä on mielestäni iso huolenaihe, koska historiaton ihminen on pelottava ilmestys. Kuinka paljon nuorilla on kykyä ymmärtää asioiden historiallisia suhteita ja jatkumoa?
Myös Tikkurilan lukion uskonnon opettaja Maijaleena Kupiainen pitää historian opetuksen vähenemistä ongelmallisena.
– Kronologian taju keskeisistä historiallisista tapahtumakehityksistä voi jäädä lukiolaisille heikommaksi. Uudessa opetussuunnitelmassa ollaan toisaalta enemmän nykypäivässä, Kupiainen pohtii.
Kun käsitellään kristinuskoa Euroopassa, on ihan eri asia, puhutaanko Puolasta vai Hollannista.
– Järvenpään lukion uskonnon opettaja Antti Mattila
Myös Kupiainen on tyytyväinen ykköskurssin uudistukseen. Kolmen samaa juurta olevan uskonnon esittely yhdessä on perusteltua. Toisaalta Kupiainenkin on huomannut, että opetettavaa asiaa on paljon.
– Kun ajatellaan, että islam ja juutalaisuus käsiteltiin aikaisemmin syventävässä kurssissa, niin kyllä tässä ykköskurssissa on paljon opiskeltavaa ainesta. Mutta ei tässä auta muuta kuin uskaltaa rohkeasti tehdä painotusvalintoja, tietenkin opetussuunnitelman tarjoamissa puitteissa.
Etiikan kurssin siirtäminen uskonnon korista filosofian puolelle on Kupiaisen mielestä ymmärrettävää.
– Olen surullinen, etten voi enää opettaa sitä. Saattaa kuitenkin vastata paremmin tämän päivän maailmaa, että etiikka käsitellään filosofiassa.
Antti Mattila on eri linjoilla. Hänen mielestään etiikan kurssi olisi ollut syytä pitää sekä uskonnon että filosofian puolella. Eettisiä kysymyksiä tulee vastaan kaikkialla.
– Jos ei puhuta edes klassisista eettisistä kysymyksistä, kuten abortista tai kuolemanrangaistuksesta, niin esimerkiksi Hesarissa pääkirjoitustasolla nostetaan jatkuvasti esiin asioiden moraalisia puolia. Viimeksi esimerkiksi yritysjohtajien palkkakehitys tai Finnairin toimitusjohtajan eläkejärjestelyt.
"Erottelu on keinotekoinen" – syventävät kurssit suunniteltu huonosti
Uusien syventävien kurssien opettaminen alkaa useimmissa Suomen lukioissa vasta tänä lukuvuonna. Maailmanuskontoja ja suomalaisten maailmankatsomuksia käsittelevät kurssit ovat pääpiirteittäin samat kuin ennenkin, ja sekä Maijaleena Kupiaisen että Antti Mattilan mielestä ne vaikuttavat hyviltä. Kaksi uutta syventävää kurssia – 5. kurssi eli uskonnot tieteessä, taiteessa ja populaarikulttuurissa sekä 6. kurssi eli uskonnot ja media – saavat sen sijaan kylmän vastaanoton.
– Uudet ussa viitonen ja ussa kuutonen ovat mielestäni tekemällä tehtyjä, toteaa Antti Mattila.
– Pakolliset kurssit ovat ihan tupaten täynnä, mutta näissä kursseissa näkökulma ohenee. Eniten olen huolissani siitä, että nämä jäävät paperille. Että ne eivät toteudu.
Syventäviä kursseja on nyt liikaa. Kaikki kurssit eivät tule näillä järjestelyillä varmastikaan kovin monessa koulussa toteutumaan.
– Tikkurilan lukion uskonnon opettaja Maijaleena Kupiainen
Samaa pelkää Maijaleena Kupiainen.
– Mielestäni viitosen ja kuutosen voisi hyvin pitää yhtenä kurssina. Erottelu on keinotekoinen. Ajattelen, että syventäviä kursseja on nyt liikaa. Kaikki kurssit eivät tule näillä järjestelyillä varmastikaan kovin monessa koulussa toteutumaan.
Suomen uskonnonopettajain liiton puheenjohtaja, Tampereen yliopiston normaalikoulun uskonnon opettaja Tuovi Pääkkönen on samaa mieltä.
– Tämä kuulostaa aivan absurdilta, mutta kyllähän tämä oli tosi huono uudistus, että meille tuli yksi kurssi lisää.
Pääkkösen mukaan mahdollisia ongelmia on monia. Ensinnäkin kaikilla lukioilla ei ole resursseja järjestää kaikkia uskonnon syventäviä kursseja. Toisekseen opiskelijoiden lukujärjestykset ovat muutenkin täynnä, eikä syventäville kursseille välttämättä löydy tilaa. Kolmannekseen uskonnon lukijoita on monin paikoin niin vähän, että vaikka muutama kiinnostunut olisikin, kursseja ei järjestetä miniryhmille.
Ylioppilastutkintolautakunta onkin linjannut, että uskonnon ylioppilaskirjoituksiin voi hyvin osallistua, jos on lukenut neljä ensimmäistä kurssia.
– Kaksi viimeistä ovat enemmän sellaisia, jotka eivät tuo niin kauheasti uutta, Pääkkönen selittää.
– En nyt halua manata mitään maailmanlopun visioita, mutta kyllä näiden syventävien toteutuminen on huonoa.
Tuovi Pääkkösen saaman palautteen perusteella uudet ykkös- ja kakkoskurssit ovat kuitenkin monien opettajien mielestä onnistuneita paketteja.
– Etenkin ykköskurssissa tulee aika ajankohtaisia asioita, mikä tuntuu monista motivoivalta.
Opettaja, minkä arvosanan antaisit uudelle uskonnon opsille?
Antti Mattila, Järvenpään lukio: 8-
"Olen tullut vanhetessani yhä lempeämmäksi. Opetussuunnitelman lähtökohdat ovat tyydyttävät ja sen perusteet ovat sen verran ympäripyöreät, että se antaa opettajalle mahdollisuuksia tehdä siitä fiksumpi ja toimivampi."
Maijaleena Kupiainen, Tikkurilan lukio: 7½
"Se on ihan hyvä arvosana, mutta ne loppupään kurssit ovat sen verran keinotekoisia, että parempaa en anna. Parempaan on menty siinä, että pakollisten kurssien osalta ollaan enemmän nykypäivässä ja siinä maailmassa, missä nyt eletään."
Tuovi Pääkkönen, Tampereen yliopiston normaalikoulu: 8
"Syventävien uusi lisäkurssi vähän pudottaa arvosanaa, niin hassulta kuin se kuulostaakin. Mutta kyllä uudessa opetussuunnitelmassa ovat ne asiat, mitä arkijärjellä ajatellen uskonnonkursseissa pitää olla."
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Nuoret kyllä ymmärtävät uskonnonopetuksen tärkeyden”, sanoo Tikkurilan lukion opettaja Maijaleena Kupiainen
AjankohtaistaUskonnonopettaja Maijaleena Kupiaisen mukaan opetuksessa on entistä enemmän esillä se, ettei mikään uskonto ole pelkästään yhdenlainen vaan uskontojen sisällä on laaja kirjo erilaisia yhteisöjä.
