Ei ruokaa roskiin
Tarkempaa seurantaa. Ravintolahenkilökunta merkitsee hävikkiruoan painon ruokalajeittain tabletilla toimivaan Hävikkimestariin. Kuva: Pekko Vasantola

Tarkempaa seurantaa. Ravintolahenkilökunta merkitsee hävikkiruoan painon ruokalajeittain tabletilla toimivaan Hävikkimestariin. Kuva: Pekko Vasantola

Ei ruokaa roskiin

Jopa neljäsosa maailmassa tuotetusta ruuasta ei tule koskaan syödyksi. Hävikkiviikolla 29.8.–4.9. etsitään keinoja tilanteen muuttamiseen.

Maailmassa kertyy vuosittain jopa 1300 miljoonaa tonnia hävikkiruokaa, mikä on noin neljäsosa maapallolla tuotetusta ruoasta. Suomessa heitetään hukkaan vuosittain 450 miljoonaa kiloa käyttökelpoista ruokaa, minkä taloudellinen arvo on yli 500 miljoonaa euroa. Ravintolapalvelut ja kotitaloudet ovat suurimmat ruokahävikin aiheuttajat.

Theron Cateringin henkilöstöravintolassa Helsingin Valimotiellä on ryhdytty tarkkailemaan hukkaan heitetyn ruoan määrää. Ravintolahenkilökunta punnitsee päivittäin kaiken ruokahävikin ja merkitsee tiedot ruokalajeittain tablettilaitteen digitaaliseen palveluun. Kyse on ympäristöhuoltoa tuottavan Lassila & Tikanojan Hävikkimestarin käytöstä.

– Hävikkimestari antoi yllättävää tietoa, sillä lihaa ja kalaa menee roskiin odotettua enemmän, kertoo keittiömestari Markku Manninen Theron Cateringiltä.

Hävikkimestari visualisoi ohjelmaan syötetyn tiedon. Kaaviokuvasta selviää, mikä on tarjolla olleen, varastoihin vanhentuneen tai huonolaatuisen ruoan osuus hävikistä. Tietoja analysoidaan ravintolahenkilökunnan kesken viikoittain ja samalla mietitään keinoja hävikin vähentämiseen.

Monta keinoa ehkäistä hävikkiä

Konkreettisin uudistus Theron Cateringilla on jäännösruoan myyminen noutopakkauksissa puoleen hintaan. Lisäksi ruokalistoja on alettu suunnitella ennakoidummin, varaston tilanne tutkitaan tarkemmin ja kylmiön ainekset laitetaan ajoissa kiertoon.

– Tutkimusten mukaan henkilöstöravintoloissa ruoasta voi mennä hävikkiin jopa 25 prosenttia, ja tarjoiluhävikki tuottaa siitä suurimman osan, kertoo Lassila & Tikanojan ympäristöjohtamisen asiantuntija Lotta Toivonen.

Nyt Theron Cateringin buffetlounaalla otetaan käyttöön pienemmät tarjoiluastiat ja muutetaan tarjoilu yksilinjastoiseksi hyvissä ajoin. Tuloksia on jo saatu Hävikkimestarin toisesta pilottiravintolasta, jossa hävikki väheni noin puoleen puolessa vuodessa. Biojätteen määrä 500 asiakkaan ravintolassa väheni kuukaudessa 1800 kilosta alle 900 kiloon. Siitä kertyi 1700 euroa säästöä.

– Tarvitaan muutosta toimintatavoissa ja asenteissa. Ruoka on liian arvokasta pois heitettäväksi, toteaa Lotta Toivonen.

Ruokahävikin ehkäisyä. Theron Cateringin keittiöpäällikkö Olli Karppinen punnitsee ruokahävikkiä ja merkitsee hävikin painon tabletille Hävikkimestari-ohjelmaan. Tieto auttaa suunnittelussa ja hävikin torjunnassa. Kuva: Pekko Vasantola

Joka kymmenes peruna menee roskiin

Suomessa kotitaloudet tuhlaavat noin viisi prosenttia ostamastaan ruoasta, ja yksi ihminen heittää ruokaa roskiin keskimäärin 23 kiloa vuodessa. Vuositasolla Suomen kotitalouksien ruokahävikki vastaa 100 000 henkilöauton päästöjä.

Ruokaostosten suunnittelemattomuus paljastui pääsyyksi kotitalouksien ruokahävikkiin Luonnonvarakeskuksen Foodspill-tutkimuksessa. Liian usein ruokaostoksia tehdään ilman käsitystä siitä, mitä ja millaisia määriä kannattaa ostaa. Hukkaan meneviä heräteostoksia syntyy, kun kauppaan mennään kiireisenä, nälkäisenä tai väsyneenä.

 

Keskeinen ongelma ruokahävikissä on parasta ennen -merkintä."

 

– Joka kymmenes Suomessa ostettu leipä, peruna tai hedelmä menee roskiin, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Juha-Matti Katajajuuri.

Yllättäen naisten ruokaostoksista seuraa ruokahävikkiä enemmän kuin miesten. Suurin syy jätteeksi päätymiseen on ruoan pilaantuminen. Keskeinen ongelma ruokahävikissä on parasta ennen -merkintä, jonka kohdalla aistinvaraista tulkintaa tuotteen käytettävyydestä ei aina osata soveltaa.

– Voisi olla jopa järkevämpää siirtyä vain yhteen kelpoisuusmerkintään eli viimeisen käyttöpäivän ilmoittamiseen, Katajajuuri arvioi.

Kolmilapsisen perheen isänä Katajajuuri tuntee arjen ongelmatilanteet. Liian usein kauppaan tulee mentyä ilman tarkkaa käsitystä siitä, mitä aineksia kotona jääkaapissa ja pakastimessa on. Kiireessä tulee ostettua ruokaa, jonka käyttöä ei ole suunniteltu ja joka siksi unohtuu kaappien perukoille.

– Etukäteen laaditut reseptit ja puutelistat vähentäisivät hukkaostoksia. Jääkaapin sisällön säännöllinen perkaaminen ja pakastimen järkevä käyttö toisivat huomattavia säästöjä.

Ruokalajeista eniten kotitalouksissa heitetään pois leipää, hedelmiä, vihanneksia, juureksia ja kotiruokaa. Siis tuttuja aineksia, joista saisi aikaan vaikkapa keittoja, munakkaita, piirakoita ja pitsoja.

Byrokratian kevennys auttaisi asiaa

Nykytalouksissa keittiötaidot ovat heikentyneet. Se merkitsee sitä, että jäännösruokaa ei osata muuntaa uusiksi ruokalajeiksi. Katajajuuri kertoo lasten maatalousnäyttelystä, jossa osuvilla mausteilla ja ruokaisalla kermalla oli taiottu nahistuneista kasviksista lastenkin makuun sopiva hävikkikeitto.

Ruokahaaskuun vähentämisessä on mukana myös Euroopan komissio, jonka virallinen tavoite on hävikin puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Tavoite sisältyy viime joulukuussa hyväksyttyyn kiertotalouspakettiin. Juha-Matti Katajajuuri on myös työstämässä Valtioneuvoston kanslian hanketta, jossa analysoidaan ruokatuotannon lainsäädäntöä byrokratian vähentämisen näkökulmasta.

– Byrokratiaa tulisi keventää niin, että ruokahävikki vähenisi vapaaehtoisin keinoin. Hävikin pienentäminen on aikamme merkittävimpiä ilmastotekoja, ja siihen kaikki voivat osallistua, Katajajuuri tähdentää.

Kuluttajaliiton Hävikkiviikkoa vietetään 29.8.–4.9. Korjaamon Hävikkiruokafestarit 3.–4.9.: mm. kokkausta tähteistä, lasten smoothiebaari ja hävikkiravintola Loopin illallinen. Lisätiedot: www.facebook.com/havikkiviikko

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: