Guido Renin maalaama arkkienkeli Mikael polkee jalkoihinsa Saatanan Rooman Santa Maria della Concezione kirkossa.
Enkeli on alkujaan kosminen voima, ei lasten söpö juttu – ”On paljon lässyn lässyn meininkiä”
Suosittu Suojelusenkeli-virsi päivittelee maailman pimeyttä ja jättää lastenhoidon taivaallisen siivekkään varaan. Virsirunoilija ja pappi Pekka Kivekäs pitää ajatusta suorastaan vaarallisena.
Kaksi lasta ylittää vuolaan virran pitkin hataraa siltaa synkässä metsämaisemassa. Heitä seuraa kauniilta naiselta näyttävä enkeli siivet levällään.
Joko päässä alkoi soida? ”Maan korvessa kulkevi lapsosen tie, vaan ihana enkeli kotihin vie. Niin pitkä on matka, ei kotia näy, vaan ihana enkeli vieressä käy.”
Moni yhdistää Suojelusenkeli-maalauksen samalla nimellä tunnettuun hengelliseen lauluun, jonka sanat 23-vuotias kansakoulunopettaja Immi Hellén kirjoitti vuonna 1884. Maalauksen tekijää ei tiedetä.
P.J. Hannikaisen säveltämää laulua on veisattu ahkerasti kastetilaisuuksissa ja hautajaisissa. Lapsia on nukutettu laululla iltaisin.
Suojelusenkeli hyväksyttiin virreksi vuonna 2015. Vääntöä aiheutti se, että laulun raamatullista sisältöä ei pidetty selkeänä, eihän sanoissa mainita Jumalaakaan.
Saksalainen postikortti vuodelta 1900 esittää monelle tuttua suojelusenkeliä.
Virsirunoilija ja pappi Pekka Kivekästä, 85, keljuttaa edelleen Suojelusenkelin ottaminen virsikirjaan – jossa on viisi hänenkin sanoitustaan.
Kivekkään mielestä rakastettu laulu on esimerkki siitä, miten suppeasti taivaallinen sotajoukko nykyään ymmärretään.
– On paljon lässyn lässyn meininkiä, lasten söpöjä suojelusenkeleitä ja pulleaposkisia pikkulapsienkeleitä, jotka keikkuvat kukkien seassa.
Enkeleillä pitää kiirettä
Kosmisia voimia, joiden avulla Jumala hallitsee maailmaa. Esirukoilijoita, jotka tuovat ihmisten kaikki tarpeet Jumalan eteen. Pekka Kivekäs käsittää enkelit edesmenneen sveitsiläisteologi Eduard Schweizerin tapaan.
– Pitäisi katsoa, mitä vanha kirkko opetti enkeleistä.
Kivekäs itse on todella katsonut. Hän suomensi seitsemän vuotta keskiaikaisia latinankielisia hymnejä. Hänen ja monen muun yhteisponnistus Hymnarium (Väyläkirjat) julkaistiin viime vuonna.
Pekka Kivekäs harrastaa hymnejä, virsiä ja pyöräilyä. Kuva Esko Jämsä.
Kirjassa on neljä mikkelinpäivälle eli enkelien sunnuntaille omistettua hymniä.
– Vanhoissa hymneissä enkelit pannaan tosihommiin, kun Jumala juoksuttaa heitä maailmassa kaikenlaista hyvää tekemässä. Tämän pitäisi olla meidän kirkkomme enkelioppia. ”Toimetta joukon sen et salli olla, korkeuksissaan leikitellen liitää”, Kivekäs siteeraa yhtä vanhaa hymniä.
Toisessa hymnissä puolestaan lauletaan: ”Yhdessä me ylistämme arkkienkeleitä nyt, Mikaelin kunniaksi juuri tänään laulamme, kun hän miehuullisin voimin maahan syöksee Saatanan”.
– Ihmettelen, miksi mikkelinpäivää vietetään kirkossa lähinnä lastenpäivänä. Se pienentää enkelit lasten jutuksi.
Kivekkään mielestä syynä on yksi, kauan virheellisesti ymmärretty kohta Matteuksen evankeliumissa: ”Katsokaa, ettette halveksi yhtäkään näistä vähäisistä. Sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä saavat taivaissa joka hetki katsella minun taivaallisen Isäni kasvoja.”
– Vähäiset tarkoittavat kaikkia vähäosaisia. Jeesus ajoi erityisesti kahden ryhmän asioita, köyhien ja lasten. Suojelusenkeleiden liittäminen vain lapsiin ei ole Raamatun mukaista.
Mitä Suojelusenkeli-virteen tulee, Kivekäs pitää sitä suorastaan vaarallisena.
– Laulu on ällöttänyt minua pienestä pitäen. Sen maailmankuva on niin synkkä! Pitäisi miettiä, miten maailmasta tehtäisiin parempi lasten kulkea, mutta virressä vain päivitellään korven pimeyttä ja annetaan lastenhoito jonkun suojelusenkelin varaan.
Francesco Botticini maalasi arkkienkelit Mikaelin, Rafaelin ja Gabrielin vuonna 1470.
Erikoisista kokemuksista ei voi puhua
Enkelikokemuksia jaetaan nykyään monessa paikassa, mutta evankelis-luterilainen kirkko ei niistä paljon puhu. Entä Pekka Kivekäs?
– En ole nähnyt enkeliä enkä usko mihinkään ihmesysteemeihin, mutta minulle on tapahtunut paljon selittämätöntä.
Kivekäs kuvaa erikoisia kokemuksia – ja kieltää lopuksi kertomasta niistä lehdessä. Tämän hän voi kuitenkin sanoa:
– Olen ihmetellyt, kuinka minua on kuljetettu.
Francesco Botticini maalasi 1400-luvulla enkelien kolme hierarkiaa ja yhdeksän järjestystä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Teele Sepp sai äidiltään enkelin vähän ennen tämän kuolemaa, ja siitä tuli korvaamaton matkakumppani – ”Katso nyt äiti, täällä me olemme”
Hengellisyys Hyvä elämäMatkaenkeli on kulkenut mukana ympäri maailman tuoden turvaa, lohtua ja valoa vaikeisiin hetkiin.
