Päihteiden liikakäyttäjän läheinen näkee vierestä, miten riippuvuus muuttaa ihmisen käytöksen.
Ensimmäistä huolta läheisen päihteiden käytöstä on syytä kuunnella – ”Kun ystäväni ei saanut uupumukseensa apua virallista kautta, hän alkoi ostaa katukaupasta rauhoittavia”
Läheinen huomaa usein päihdesairauden ensimmäiset merkit. Ne kannattaa ottaa vakavasti, sillä riippuvuus saattaa kehittyä nopeastikin.
”Kun ystäväni ei saanut uupumukseensa apua virallista kautta, hän alkoi ostaa katukaupasta rauhoittavia. Hyvin pian myös amfetamiinia ja pilveä. Oli hämmästyttävää, miten nopeasti kaikki tapahtui”, kertoo 37-vuotias Anni ystävänsä syöksykierteestä.
Kun apua olisi viimein ollut tarjolla, Annin ystävä ei suostunut vieroitushoitoon.
– Se olisi ollut kohtalokasta hänen töidensä kannalta, sillä hän oli työskennellyt hoitoalalla. Häneltä lähti kuitenkin pian kämppä alta, ja hän menetti lastensa huoltajuuden.
Viimeinen herätys tuli, kun Annin ystävän auto oli mukana ryöstössä ja poliisi otti yhteyttä.
– Tuossa vaiheessa ystävälläni oli jo likaisesta neulasta tullut vakava verenmyrkytys. Hän joutui saman tien sairaalaan, sieltä muutamaksi viikoksi vieroitukseen ja sitten pitkälle sairauslomalle.
Annin tavoin tuhannet suomalaiset jakavat arkensa päihteiden väärinkäyttäjän kanssa. Koronapandemian aikana tilanne on pahentunut entisestään. Vuoden 2021 alussa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan joka neljäs suomalainen (26 %) oli tuntenut huolta jonkun läheisen tai lähipiiriin kuuluvan henkilön alkoholinkäytöstä vuoden aikana.
Esimerkiksi etätyöt ovat mahdollistaneet Suomessa etenkin alkoholin riskikulutuksen pahenemisen ongelmakäytöksi. Euroopan tasolla on nähtävillä myös huumeiden käytössä sama kehitystrendi: satunnainen käyttö on vähentynyt, mutta säännöllinen käyttö lisääntynyt.
Pitkään en uskaltanut ottaa mitään kantaa, vaan asiat painettiin villaisella. Nyt kyllä uskallan sanoa ja otan juomisen puheeksi.
– päihdeongelmaisen läheinen Kaisa
Päihdesairauden ensimmäiset oireet huomaa yleensä sairastuneen läheinen, perheenjäsen tai ystävä. Läheisellä ei kuitenkaan useinkaan ole voimavaroja eikä edes aikaa selvittää, mitä ja millaisia tuen muotoja ja palveluita olisi saatavilla.
Alkoholistin muuttunut käytös pelottaa
Apua tilanteeseensa Anni löysi vihdoin viime kesänä. Hän osallistui EHYT-yhdistyksen Ensihuoli-koulutukseen, joka on tarkoitettu päihdeongelmaisen läheiselle.
41-vuotias Kaisa kävi saman koulutuksen viime syksynä. Kaisa oli jo nuorena seurannut läheltä, miten koko naapuruston elämä muuttui rattijuopon ajaman kolarin jälkeen. Kolarissa kuoli kaksi aikuista ja vammautui kuusi nuorta ihmistä.
– Kolarissa vammautuneiden ja heidän läheistensä sekä kuolonuhrien omaisten tuska oli kova, samoin rattijuopon itsensä. Hän asuu vanhempiensa autotallissa korvaten loppuelämänsä taloudellisesti vahinkoja.
Kaisalle on ollut tärkeää päästä puhumaan lähipiirinsä alkoholinkäytöstä ja siitä, miten se on vaikuttanut häneen. Kaisan kummisetä kuoli aikanaan viinaan. Hänellä on myös ystäviä, joilla on alkoholin kanssa ongelmia.
– Olen nähnyt vierestä, miten alkoholi muuttaa ihmisen. Käytös muuttuu. Se on läheisille kauhean raskasta. Alkaa pelätä, että toinen vaikka kaatuu ja lyö päänsä vessanpönttöön. Pitkään en uskaltanut ottaa mitään kantaa, vaan asiat painettiin villaisella. Nyt kyllä uskallan aika lailla sanoa ja otan asioita puheeksi: ”Ootko huomannut, juotko liian paljon?” ”Juotko liian usein?”
Liikakäyttö sairastuttaa myös läheisen
Pystyäkseen auttamaan päihdeongelmaista läheisen on tärkeä tunnistaa ja hyväksyä oma huolensa ja turhautuneisuutensa. Tärkeää on myös opetella sanomaan asioita ääneen ja löytää keinoja puhua vaikeista, äärimmäisen henkilökohtaisista ja arkaluontoisista asioista kunnioittavalla tavalla. Näitä taitoja Ensihuoli-koulutuksessa opetellaan.
Päihteen liikakäyttö sairastuttaa usein myös päihteenkäyttäjän lähipiirin. Alkoholi- tai huumeriippuvaisen demonit muuttuvat nopeasti myös läheisen demoneiksi.
Pian sairaana ei olekaan vain addikti itse vaan myös hänen läheisensä, joka peittelee, soittelee, selittelee ja valehtelee.
Aikaisemmin en ole tiennyt, miten tilanteeseen voisi tarttua. Se on hankala ja herkkä tilanne, kuin ohuista ohuinta lasia.
– päihdeongelmaisen läheinen Mia
Addiktiosairaan elämä on usein rajatonta ja repivää. Myös hänelle elintärkeän läheisen osa on tuskallinen: Ärtymystä, kiukkua ja ahdistusta. Riitoja ja rakkautta. Lupauksia ja retkahduksia.
Kaiken tämän keskellä läheisen olisi osattava vielä olla varovainen omien ajatustensa esittämisessä, tilanteen tulkitsemisessa ja neuvojen antamisessa.
Mia oppi Ensihuoli-koulutuksessa, että päihteen käyttäjä ei saa viedä muilta oikeutta olla hänestä huolissaan.
Läheisellä on oikeus huolestua
Päihdeongelmaisen kanssa eläminen tuli 49-vuotiaalle Mialle tutuksi jo lapsena, vaikka hänen äitinsä näennäisen taitavasti salasikin juomisensa ulkopuolisilta. Myöhemminkin Mia on jakanut arkeaan päihteiden ongelmakäyttäjän kanssa.
– Äidilleni saatoin sanoa asiasta ihan suoraan. Mutta jos toinen ihminen on sellaisella tavalla läheinen, että vaarana on luottamuksen menettäminen, en ole tiennyt, miten tilanteeseen voisi tarttua. Että jos hän karkaa minulta, niin sitten en ainakaan voi tehdä mitään hänen hyväkseen. Se on hankala ja herkkä tilanne, kuin ohuista ohuinta lasia.
Viime syksynä Mia haki tietoa ja tukea Ensihuoli-koulutuksesta, kun hänen läheisellään oli päihteen käytössä akuutti tilanne päällä.
– Sain tosi paljon rohkeutta ja oikeutuksen olla pelokas ja huolissani.
– Ehkä ydinjuttu on se, että päihteen käyttäjä ei saa viedä muilta oikeutta olla hänestä huolissaan. Hän on saattanut viedä meiltä vaikka kuinka monta juhlapyhää ja muuta hyvää hetkeä ollessaan päihteiden vaikutuksen alainen, mutta hän ei voi viedä meiltä oikeutta huoleen.
Juttu varten on haastateltu myös EHYT-yhdistyksen asiantuntijaa Harri Jukkalaa, Mielenterveys- ja päihdetyön ammattitutkinnon vastuuopettajaa Janne Gustafssonia ja Tapiolan seurakunnan diakonia Mirka Renvallia.
Huolen kolme porrasta
Pieni huoli
Läheisen huoli on vielä pientä, kun huoli on käynyt mielessä, mutta luottamus omiin voimavaroihin on tallella. Ajatuksia avun tarpeesta kuitenkin jo on. Tässä vaiheessa on suositeltavaa etsiä tietoa addiktiosairaudesta.
Tuntuva huoli
Huoli on jo tuntuvaa, kun läheisen voimavarat ovat alkaneet vähentyä. Lisäavun hankkiminen on tarpeen.
Suuri huoli
Kun huoli läheisestä on suuri, se on luonteeltaan jatkuvaa. Läheisen voimavarat ovat vähissä ja lisäavun hankkiminen välttämätöntä.
Tukea päihdehaittojen vähentämiseen
Ehkäisevän päihdetyön EHYT-yhdistyksen maksuton päihdeneuvonta päivystää vuoden jokaisena päivänä ympäri vuorokauden numerossa 0800 900 45. Soittaminen on anonyymiä ja puhelimessa vastaavat päihdetyön ammattilaiset.
Ensihuoli-koulutukset on tarkoitettu kaikille, jotka tarvitsevat välineitä lähipiirissä havaitun päihde- tai pelihaitan kohtaamiseen, huoleen ja puheeksi ottoon. Lisätietoja osoitteessa EHYT ry:n nettisivulla.
EHYT ry. tekee yhteistyötä myös kirkon kanssa. Keväällä 2021 järjestettiin ehkäisevän päihdetyön koulutus rippikoulutyötä tekeville. Syksyllä 2021 Puhutaan pelaamisesta -koulutukseen osallistui muun muassa diakoniatyöntekijöitä.
Seurakuntien diakoniatyöntekijöihin voi olla yhteydessä ja heiltä voi saada luottamuksellista apua ja keskustelutukea, jos oma tai läheisen tilanne päihteiden tai pelaamisen kanssa askarruttaa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Päihderiippuvaisten parissa työskentelevä pappi Jenni Tuulensuu toivoo käyttöhuoneita Suomeen – ”Joillakin on se kokemus, että Jumala on hylännyt”
Hyvä elämäSininauhasäätiö-konsernin pappi on kiitollinen siitä, että huumekuolemien kasvusta ja niiden ehkäisystä viimein puhutaan.
