Espoon uusi piispa Hintikka: ”Meillä on opittavaa Etiopian luterilaiselta kirkolta”
 Tuore piispa pääsi heti kokeilemaan lausuntoautomaatin hommia.

Tuore piispa pääsi heti kokeilemaan lausuntoautomaatin hommia.

Espoon uusi piispa Hintikka: ”Meillä on opittavaa Etiopian luterilaiselta kirkolta”

Luterilaisen Maailmanliiton apulaispääsihteerinä Kaisamari Hintikka oppi arvostamaan teologiaa, joka on vähemmän akateemista ja enemmän arjen hädästä nousevaa.

Suomen kirkkohistorian toinen naispuolinen piispa Kaisamari Hintikka sanoo olevansa iloinen ja helpottunut vaalituloksesta. Entä yllättynyt?

– Totta kai loppuun asti piti myös jännittää, koska vaaleissahan voi tapahtua mitä tahansa, hän sanoo.

Espoon piispanvaalissa oli ehdolla kaksi naista ja kaksi miestä. Vaalia ei kuitenkaan hallinnut kysymys ehdokkaiden sukupuolesta. Nyt Hintikka myöntää, miten tärkeää on, että piispoista edes yksi on nainen. Kirkon tasa-arvokysymyksiä ei silti tällä ole selvitetty.

– Luulen, että kirkon rekrytoinneissa pätevyysvaatimuksiin kirjataan alitajuisesti piirteitä, jotka sulkevat päteviä naisehdokkaita pois, Hintikka sanoo.

– Eihän pätevistä ole pulaa. Kysymys on niistä mielikuvista, miltä johtaja näyttää pelkästään ulkoiselta habitukseltaan. Nämä odotukset voivat heijastua rekrytoinnissa.

Teologian on noustava arjesta niin kuin Etiopiassa

Kaisamari Hintikan edellinen työhuone Luterilaisen Maailmanliiton apulaispääsihteerinä sijaitsi Genevessä. Sieltä matkaa Helsinkiin on noin kolmisen tuhatta kilometriä. Maailmaan suurin luterilainen kirkko on kuitenkin Genevestä lähes 8 000 kilometriä etelään Etiopiassa.

Vuonna 1959 perustettu Mekane Yesus -kirkko kasvaa usean prosenttiyksikön vuosivauhdilla, ja tällä hetkellä jäseniä on ainakin 8,3 miljoonaa. Suomessa luterilaisuus hiipuu. Mitä piispa tästä ajattelee?

– Meillä on todella paljon opittavaa Mekane Yesus -kirkolta. Erityisesti ajattelen sitä teologian tekemisen tapaa siellä, Hintikka sanoo.

– Suomessa teologia on hyvin akateemista. Sitä vastoin Etiopia on köyhä maa, ja siellä teologia nousee ihan toisella lailla arjen kokemuksista, elämän ja kuoleman kysymyksistä. Meidän on syytä opetella kuuntelemaan etiopialaista luterilaista teologiaa, hän sanoo.

Suomen kirkkohistorian toinen naispiispa haluaisi muuttaa kirkon rekrytointia niin, ettei johtajuutta miellettäisi maskuliiniseksi.

Suomen kirkkohistorian toinen naispiispa haluaisi muuttaa kirkon rekrytointia niin, ettei johtajuutta miellettäisi maskuliiniseksi.

Tehdään omat päätöksemme eikä pelätä, mitä muut sanovat

Vuonna 2013 Etiopian luterilainen kirkko katkaisi suhteet Ruotsin luterilaiseen kirkkoon sekä Yhdysvalloissa toimivaan Evangelical Lutheran Church in Americaan (ELCA). Yhdysvalloissa on kolme suurta luterilaista kirkkokuntaa, ja ELCA on niistä liberaaleihin. Syynä Etiopian luterilaisten välirikkoon lännen liberaalien kanssa oli homoseksuaalisuus.

Kaisamari Hintikka toivoo, että Suomessa kirkko mahdollisimman nopeasti päätyy vihkimään myös samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon. Miten ekumenian eli kirkkojen näkyvään ykseyteen pyrkivän työn ammattilainen kokee sen, että maailmanlaajasti luterilaisuus on näin jakautunutta?

– Siinähän kävi lopulta niin, että juuri Luterilaisen Maailmanliiton työn ansiosta Mekane Yesus -kirkon välit ELCA:an ja Ruotsin kirkkoon palautuivat, Hintikka sanoo.

– Koetamme selittää aina kaikille kumppanuuskirkoillemme sitä, että kukin kirkko tekee omat ratkaisunsa aina omista lähtökohdistaan käsin juuri siinä yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa ne elävät, Hintikka sanoo

Eli Suomessa kirkko voi tehdä omat päätöksensä homoparien vihkimisen suhteen, eikä meidän tarvitse kantaa huolta siitä, mitä muut luterilaiset maailmalla meistä ajattelevat?

– Kyllä. Meidän täytyy täällä ottaa huomioon se, että pappi siunatessaan avioliittoon hoitaa samalla yhteiskunnallista tehtävää Suomen lakien mukaisesti. Palvelemme siis myös viranomaisina tässä asiassa, Hintikka sanoo.

– Vaikka kirkot ovat monissa asioissa erimielisiä, ekumeniassa tärkeää on se, että säilytetään ehtoollisyhteys. Ehtoollinen on hengellinen asia, eikä siitä säädä yhteiskunnallinen laki, Hintikka sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi