Euroopan kirkot haluavat riisua pankkien valtaa
Mies pitelee ”Jeesus pelasta Kreikka” -kylttiä toukokuisessa säästötoimia vastustavassa mielenosoituksessa Kreikan parlamenttitalon edustalla.

Mies pitelee ”Jeesus pelasta Kreikka” -kylttiä toukokuisessa säästötoimia vastustavassa mielenosoituksessa Kreikan parlamenttitalon edustalla.

Euroopan kirkot haluavat riisua pankkien valtaa

Kirkot puolustavat Euroopan integraatiota, mutta peräävät EU:lta kunnianhimoista finanssivalvontaa ja kansalaisten eriarvoisuuden vähentämistä.

Euroopan unionin pitää vahvistaa finanssivalvontaa ja sääntelyä, jotta EU-kansalaiset eivät joudu toistuvasti ylikansallisten finanssikriisien maksumiehiksi. EU:n pankkiunionin saaminen valmiiksi on elintärkeää.

Näin linjaavat Euroopan kirkot yhteisessä asiakirjassaan Kohti oikeudenmukaista ja vaurasta tulevaisuutta Euroopan unionissa. Asiakirja käsittelee EU:n talouskehityksen ohjaamista ja yhteisen eurooppalaisen tulevaisuuden etsimistä.

Euroopan kirkkojen konferenssin (CEC) asiakirjan laatimiseen osallistui laaja asiantuntijaryhmä. Suomesta työskentelyyn osallistuivat teologian tohtori, tutkija Panu Pihkala sekä sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo.

– EU:n taloudellinen yhteistyö on viime vuosina liittynyt lähinnä palojen sammuttamiseen. Samaan aikaan köyhyyden vähentämiseen ja työttömyyden kitkemiseen liittyvät tavoitteet ovat karanneet yhä kauemmaksi, Hiilamo totesi asiakirjan julkistamisseminaarissa maanantaina 5. kesäkuuta.

Hiilamo korosti kuitenkin, että kritiikistä huolimatta asiakirja suhtautuu Euroopan unioniin myönteisesti. Samaan kiinnitti huomiota myös Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma.

– Asiakirjan kanta EU:hun on vahvasti myönteinen. Kirkot katsovat kuitenkin, että integraatiota on vietävä eteenpäin sellaisella tavalla, johon ihmiset haluavat sitoutua, Luoma arvioi.

Äänen antaminen äänettömille, köyhille, on kirkkojen yhteiskunnallisen tehtävän keskeinen ulottuvuus.
- Isä Heikki Huttunen

Tuhoisat paratiisit, ahneet korppikotkat

Euroopan kirkot julkaisevat yhteisen asiakirjan tilanteessa, jossa toisen maailmansodan jälkeen alkanut Euroopan integraatio on taloudellisessa ja poliittisessa vastatuulessa.

Populistiset liikkeet ja Brexit-kansanäänestys ovat nostaneet pintaan poliittisen retoriikan, jonka mukaan ihmisten vapaa liikkuvuus pahentaa taloudellisen laskusuhdanteen vaikutusta kantaväestön arjessa. Erityisesti haavoittuvimpien ryhmien luottamuspula EU:ta kohtaan kasvaa.

Kirkot katsovat, että luottamuspulan taustalla ovat EU:n rakenteelliset heikkoudet, joita on seurannut elintason alentuminen useissa EU-maissa.

Asiakirjan mukaan bruttokansantuotteen kasvun tavoitteleminen kilpailua lisäämällä ja markkina-alueita laajentamalla on johtanut sosiaalisen yhtenäisyyden hajoamiseen. EU:ssa sijaitsevat veroparatiisit, rahoitus- ja hyödykespekulaation keskukset, korppikotkarahastot ja vastuuttomat lainaajat aiheuttavat maailmanlaajuista vahinkoa.

Kirkot peräänkuuluttavat kunnianhimoisen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin käyttöön ottamista.

EU:n unohdettu tehtävä

Euroopan kirkkojen yhteinen asiakirja muistuttaa, että EU:n alkuperäiset tavoitteet eivät liittyneet vain taloudelliseen yhteistyöhön ja vaurauden tavoitteluun, vaan taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen nähtiin täydentävän toisiaan.

Siksi EU:n tehtäviin kuuluu myös taistelu köyhyyttä, syrjäytymistä ja työvoiman hyväksikäyttöä vastaan. EU:n tulisikin vähentää kansalaisten välistä eriarvoisuutta, joka vaarantaa yhteiskunnan eheyden.

Kirkot peräänkuuluttavat kunnianhimoisen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin käyttöön ottamista. Tämä tarkoittaisi muun muassa työmarkkina- ja sosiaaliturvanormien parantamista. Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden toteutumista tulisi seurata ja valvoa jatkuvasti. EU:n tulisi mitata taloudellisten ratkaisujen ja päätösten sosiaalisia vaikutuksia nykyistä paremmin.

Yhteisen sosiaaliturvan kivinen tie

Suomen Pankin johtokunnan jäsen Olli Rehn pitää kansallisuudesta riippumatonta ihmisarvoa puolustavia kirkkoja tervetulleena vastavoimana nationalismin ahtaimmille ja negatiivisimmille muodoille.

Rehn huomautti, että euroalueen talous on elpynyt viimeisten neljän vuoden aikana, ja alueen työttömyysprosentti on vähentynyt reilusta 12 prosentista noin yhdeksään prosenttiin. Elpyminen ei kuitenkaan ratkaise pitkäaikaistyöttömyyttä, jonka taustalla on suhdanteita syvempi talouden rakennemuutos.

Rehnin mukaan EU:n yhteisen sosiaaliturvajärjestelmän tiellä on mittavia poliittisia esteitä, jotka nousevat maiden välisistä tulotason, sosiaaliturvan ja valtiollisten perinteiden eroista.

– Erityisen kriittisesti suhtautuneen Iso-Britannian lähtö EU:sta saattaa muuttaa keskustelun asetelmia. Näkisin kuitenkin, että eteneminen kohti yhteistä sosiaaliturvaa on jatkossakin hidasta, asiakirjan julkistamistilaisuudessa puhunut Rehn arvioi.

Bisnes liikkuu sääntelyä nopeammin

Euroopan kirkot pohtivat myös markkinoiden sääntelyn mahdollisuuksia globaalin talouden oloissa. Asiakirja toteaa, että sääntelyn pitäisi ylittää maiden rajat ollakseen tehokasta. Käytännössä säätelyn mahdollisuudet usein puuttuvat, koska liiketoiminta globalisoituu poliittisia rakenteita helpommin ja nopeammin.

Talouden ohjaamisen tarve lisää paineita Euroopan integraation lisäämiseen. Kirkot huomauttavat, että tarpeellisen integraation rinnalla tulisi vahvistaa myös EU:n subsidiariteetti- eli läheisyysperiaatetta. Toisin sanoen EU-tasolle vietyä päätöksentekoa pitäisi voida tarvittaessa kansallistaa.

Asiakirjan mukaan kansallisen ja jopa EU-tason ylittävää sääntelyä tarvitaan esimerkiksi pankkien valvonnassa, ilmastonmuutokseen ja muihin ekologisiin kysymyksiin liittyvässä päätöksenteossa ja maahanmuuttokysymyksissä. Sen sijaan maatalouspolitiikkaan liittyvää päätöksentekoa olisi ehkä tarkoituksenmukaista siirtää lähelle paikallistasoa.

Kirkot parantaisivat myös kansalaisten mahdollisuuksia osallistua Euroopan yhteisten tavoitteiden määrittelyyn. Näin vältettäisiin kehitys, jossa EU:n tulevaisuuden vaihtoehdoiksi jäävät yksisuuntainen tie kohti liittovaltiota tai hajoaminen, mikäli poliittinen unioni ei toteudu.

Yksittäinen EU:n jäsenmaa ei välttämättä ole joka tytön ja pojan paras ystävä.
- Sirpa Pietikäinen

Läheisyysperiaatteesta tuli virtahepo

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen (kok) mielestä EU:n sosiaaliseen pilariin tulisi kirjata esimerkiksi säädös, joka suojaisi kansalaisten perusturvaa kohtuuttomilta leikkauksilta.

Pietikäinen tarttui puheenvuorossaan myös EU:n läheisyysperiaatteeseen. Pietikäisen mukaan subsidiariteetti on usein ”virtahepo”, jonka suojissa EU-maat kohtelevat kansalaisiaan väärin.

Läheisyysperiaatteen nojalla jäsenmaat ovat muun muassa vastustaneet EU:n säätämää syrjimiskieltoa ja torjuneet velvoitteen, joka turvaisi niiden kansalaisille peruspalvelut.

– Yksittäinen EU:n jäsenmaa ei välttämättä ole joka tytön ja pojan paras ystävä. Sydäntäni särkee joka kerralla, kun EU:n jäsenmaat eivät halua ”pahaa EU:ta” takaamaan omien kansalaistensa syrjimättömyyttä, Pietikäinen sanoi.

BKT:n kasvusta elämän laatuun

Asiakirjan yhtenä lähtökohtana ovat Euroopan kirkkojen konferenssin ortodoksisten ja protestanttisten jäsenkirkkojen esittämät kannanotot ja lausunnot, jotka ottavat kantaa maailmanlaajuisen talouskriisin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin.

Talouden ohjausta koskeva pohdinta ja toimintasuositukset ovat syntyneet kirkkojen teologisten vakaumusten pohjalta. Kirkot nostavat esiin tunnustuksestaan nousevia sosiaalieettisiä ja taloudellisia näkökulmia ja muistuttavat taloustieteen ja etiikan erottamattomasta yhteydestä.

Asiakirjan johdantoluvun on kirjoittanut CEC:n pääsihteeri, suomalainen ortodoksipappi Heikki Huttunen. Huttusen mukaan kirkot eivät pyri poliittisiksi toimijoiksi, vaan tuovat oman lisänsä moniääniseen yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Maailman tarkasteleminen evankeliumin näkökulmasta edellyttää Huttusen mukaan asettumista köyhien ja marginaalissa elävien ihmisten asemaan. "Äänen antaminen äänettömille, köyhille, on kirkkojen yhteiskunnallisen tehtävän keskeinen ulottuvuus", Huttunen painottaa.

Asiakirja pohtii myös erilaisia ekologisesti kestävän talouden malleja, joissa talouskasvua ei olisi tai se olisi hyvin vähäistä.

Tulevaisuudessa jatkuvan kasvun tavoittelu ei välttämättä palvele hyvän elämän turvaamista kaikille ihmisille. Tilalle tarvitaan uudenlaista talouden ohjausta, jossa tehokkuus yhdistyisi välittämiseen ja solidaarisuuteen. Elämänlaadun tavoittelu nousisi BKT:n kasvuun sidotun määrällisen kasvun edelle.

Kestävään talouteen siirtyminen edellyttää kirkkojen mukaan laajaa yhteiskunnallista keskustelua, joka ei rajaudu asiantuntijoiden sisäpiiriin.

Fakta: Näin kirkot kesyttäisivät finanssisektoria

Euroopan kirkkojen konferenssin (CEC) esittämät toimintasuositukset tiukentaisivat pankki- ja finanssisektorin säätelyä EU-maissa.

Talletussuojasta nauttivilta pankeilta tulee vaatia suurempaa yhteiskunnallista vastuunkantoa kuin itse epäonnistumisen riskit kantavilta, puhtaasti kaupallisilta yrityksiltä.

Kirkot kiirehtivät rahoitusmarkkinaveron, finanssitransaktioveron ja finanssitoimintaveron säätämistä. Rahoituspalvelujen arvonlisäverovapaus poistuisi.

EU-maihin tulee perustaa yhteisiin sääntöihin perustuvat julkiset rekisterit, joista käyvät ilmi yhtiöiden, säätiöiden ja muiden oikeudellisten rakenteiden tosiasialliset edunsaajat.

Euroalueelle tarvitaan yhteinen verotietojärjestelmä. Verotuksen läpinäkyvyyttä on lisättävä vaatimalla kaikilta suuryrityksiltä täydellistä maakohtaista raportointia sekä varmistamalla, että nämä tiedot ovat julkisesti saatavilla.

Finanssisektorille pikavoittoja tuovan ylimääräisen rahoituksen tarjonta on lopetettava. Rahoitus ohjataan keinottelun sijasta yrittäjyyteen ja innovaatioihin.

Tavallisten yksityisasiakkaiden tarpeisiin liittyvä pankkitoiminta ja investointipankkitoiminta on erotettava toisistaan.

Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten luotonsaanti pitää turvata. Velkojen uudelleenjärjestelystä ja anteeksiannosta on tehtävä todellisia vaihtoehtoja.

Lähde: Kohti oikeudenmukaista ja vaurasta tulevaisuutta Euroopan unionissa. Euroopan talouden ohjausjärjestelmä: teologian, talouden ja politiikan välinen vuoropuhelu. (Euroopan kirkkojen konferenssin julkaisu.)

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi