Isä Matoesia vaivasi kateus ja itsen vertailu muihin. Kuva: Matti Pikkujämsä
Gurun opissa: Älä ole kulmikas, ole pyöreä
Omia kulmiaan voi hioa meditaatiossa ja rukouksessa.
Tietoisuus kuolemasta ja viimeisestä tuomiosta vaikutti syvästi Egyptin erämaan munkkien elämään ja ajatuksiin. Se ei ollut heille vain pelottava asia. He eivät lykänneet ajatusta kuolemasta ja elämän tilinteosta johonkin tulevaan, vaan elivät sen kanssa kasvokkain siinä päivässä, jota elivät.
"Elä kuin kuolisit joka päivä", neuvoi isä Antonios. Se ei ollut kehotus elää täysillä, ottaa elämästä kaikki irti ja tehdä unelmista totta. Se oli kehotus hiljentää mieli ja katsella omaa elämäänsä sillä silmällä, mikä siinä on kestävää ja mikä katoavaa.
Oman elämän tilinteko alkaa aina tästä päivästä, niistä valinnoista, joita teet ajatuksissasi ja teoissasi. Mitä kauemmaksi tätä tilintekoa mielessäsi työnnät, sitä sidotumpi olet ja sitä sotkuisemmaksi kasvaa selvittämättömien asioiden vyyhti. Ei ole helppoa tehdä tiliä elämästään. Silti askel on kevyempi ja mieli vapaampi, kun niin uskaltaa tehdä.
300–400-luvun taitteessa elänyt isä Matoes muistutti ajan lyhyydestä ja hetken merkityksestä. Tarina kertoo, miten hän neuvoi veljeä, joka oli tullut hänen luokseen hakemaan apua taipumukseensa riitaantua toisten kanssa: "Pidä sinussa oleva riidanhenki aisoissa kaikessa, ja itke, tunne omantunnonpistos, sillä aika on lähellä."
Matoes sanoi, että aina kun veljen mielessä heräsi riidanhalu, hänen piti pysähtyä ja hiljentyä katsomaan riidanhalunsa syitä. Siten mielen kovuus pehmeni ja riidanhalu raukesi.
Hänet saivat vihaiseksi myös toisten hyvät teot, sillä hän vertaili jatkuvasti itseään muihin."
Yhdelle veljelle isä Matoes tunnusti, ettei hän suinkaan ollut lähtenyt erämaahan sankarillisuuden vaan heikkoutensa vuoksi. Näin hän samalla lohdutti tätä veljeä, jonka oli vaikea elää sovussa toisten kanssa. Häntä eivät saaneet vihaiseksi ainoastaan toisten typerät teot vaan myös heidän hyvät tekonsa, sillä hän vertaili jatkuvasti itseään muihin. "Aina kun menen toisten joukkoon, en voi hallita itseäni, vaan tuomitsen heidät kaikesta siitä hyvästä, mitä he ovat tekemässä", veli kuvaili tilannettaan.
Voit olla joustava, vaikka et voikaan olla kaikille mieliksi."
Matoes ei kysellyt veljeltä, miksi tämä vertasi itseäsi toisiin, oli kateellinen ja ärsyyntyi, vaan totesi: "Jos et voi hallita itseäsi, pakene yksinäisyyteen." Ja ennen kuin veli ehti kimpaantua, hän jatkoi: "Hänen, joka elää toisten kanssa, ei pidä olla kulmikas, vaan pyöreä."
Veljen ongelma oli Matoesille tuttu. Myös hän oli kärsinyt kateuden tunteista ja itsensä vertailusta muihin. Munkkien yhteisössä hän oli saanut oppia, että kun elää toisten kanssa, joutuu hiomaan särmiään. Hän oli oppinut myös, että särmien hionnassa auttoi hiljentyminen ja oman sisimmän katselu mietiskellen ja rukoillen.
Matoesin opetus on, että yhteiselämässä maltti on valttia. Älä ensimmäiseksi hyökkää toisia vastaan ja ammu heti alas heidän ajatuksiaan, vaikka olisitkin eri mieltä. Ole valmis kuuntelemaan toisia ja oppimaan heiltä. Aina ei tarvitse olla oikeassa.
Voit olla joustava, vaikka et voikaan olla kaikille mieliksi. Kun muistaa, kenen edessä loppujen lopuksi elämäänsä elää, ei halua mestaroida muita. Se, joka tietää, että Jumalalla on lopullinen tuomio, ei halua korottaa itseään toisten yläpuolelle.
"Hiljennä tuomionhaluni" -rukous
"Jumalani, sinun totuutesi valossa näen itseni. Sinä näet, mitä minussa on. Sinä sanot totuuden minusta. Auta minua muistamaan se aina, kun haluan laukoa totuuksia toisista. Hiljennä sinä tuomionhaluni. Armahda minua."
Ohjaajana Isä Matoes
Isä Matoes eli 300–400-luvun taitteessa Egyptissä. Matoes oli tunnettu nöyryydestään. Hän ei tahtonut missään asiassa olla toisten yläpuolella. Sen vuoksi hän ei halunnut tulla edes papiksi. Toisin kuitenkin kävi.
Kerran Matoes oli matkalla Siinain erämaassa, kun hän tapasi paikallisen piispan. Tämä toivoi, että Matoes ryhtyisi papiksi, ja vastahakoisesti Matoes suostui. Pappina hän saarnasi: "Mitä lähempänä ihminen on Jumalaa, sitä syntisempänä hän näkee itsensä."
Toisen kerran Matoes kuuli yhden erämaaisän kehuvan yhteisönsä munkkeja siitä, miten nämä rakastivat jopa vihollisiaan enemmän kuin itseään. Matoes vastasi hänelle: "Mitä minuun tulee, en ole vielä onnistunut rakastamaan edes niitä, jotka rakastavat minua."
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Gurun opissa: Kun levottomuus iskee, iske takaisin
HengellisyysOta mallia pyhältä Antoniokselta, joka teki levottomuuden demonista itselleen harjoitusvastustajan.