null Gurun opissa: Havahdu puhtaaseen rakkauteen

Gurun opissa: Havahdu puhtaaseen rakkauteen

Katariina Genovalainen etsi rakkautta. Työuransa hän teki kotikaupunkinsa slummien asukkaiden auttajana.

Suuret mystikot eivät ole koskaan olleet vain maailmasta erilleen vetäytyneitä erakoita, jotka omistautuvat omaan henkiseen kasvuunsa ja valaistumiseensa. He ovat halunneet myös muuttaa maailmaa.

Sellainen oli italialaisessa satamakaupungissa Genovassa 1400-luvun jälkipuoliskolla elänyt naismystikko Katariina Genovalainen. Hän tiensä auttamistyöhön slummeihin kulki onnettoman avioliiton kautta.

Katariina naitettiin jo 16-vuotiaana isänsä kuoleman jälkeen perheen tuntemaan varakkaaseen sukuun. Avioliitosta Giuliano Adornon kanssa ei tullut onnellista. Mies kulki omia teitään ja sai myös lapsen toisen naisen kanssa. Katariina kärsi yksinäisyydestä, laiminlyönnistä ja masennuksesta kymmenkunta vuotta.

Itserakkauden kanssa piti tehdä töitä – havahtua yhä uudestaan siihen, että todellinen rakkaus on toisenlaista.


Keväällä 1473 Katariina elämässä tapahtui muutos. Oli pääsiäistä edeltävä paastonaika. Siksi Katariina meni papin luo ja valmistautui rippiin. Elämäkerran mukaan Jumala täytti silloin hänen sydämensä rakkaudella. Hän tunsi oman kurjuutensa ja Jumalan käsittämättömän hyvyyden. Hänestä tuntui, että vaikka hänelle olisi annettu tuhat maailmaa, hän olisi heittänyt ne pois. Hän ei olisi vaihtanut mihinkään sitä elävän rakkauden liekkiä, jonka tunsi.

Kun Katariina meni sen jälkeen kotiinsa, hän sai vielä toisen ekstaattisen kokemuksen. Hän mietiskeli ristiään kantavaa Kristusta ja tunsi samalla Jumalan rakkauden lävistävän itsensä.

Siitä pitäen Katariina alkoi antaa entistä enemmän aikaa mietiskelylle ja rukoukselle. Sen rinnalla hän alkoi kulkea kotikaupunkinsa slummien kujilla ja viettää aikaa siellä asuvien köyhien ja sairaiden kanssa.

Jumala on silkkaa rakkautta, Katariina vakuutti. Hän kutsui Jumalaa Ylivertaiseksi Hyvyydeksi, joka loi maailman puhtaasta rakkaudesta.


Katariinan elämä todisti siitä, mihin hän uskoi. Hän puhui paljon itserakkaudesta ja siitä, miten sen kanssa piti tehdä töitä – hiljentyä ja havahtua yhä uudestaan siihen, että todellinen rakkaus on toisenlaista.

Jumala rakastaa luotujaan ilman syytä, puhtaasta rakkaudesta. Siitä rakkaudesta Katariina tahtoi elää. Hän rukoili, että Jumalan rakkaus polttaisi hänen elämästään kaiken kuonan niin, että hän itsekin oppisi rakastamaan kaikkea, mitä Jumala rakastaa, pyyteettömästi, ilman oman edun tai hyödyn tavoittelua.

Henkilökohtaisen konkurssin koettuaan Katariinan puoliso tuli vaimonsa rinnalle köyhiä ja sairaita auttamaan. He muuttivat yhdessä pieneen taloon paikallisen sairaalan viereen voidakseen olla lähempänä slummien asukkaita.

Myöhemmin Katariinasta tuli sairaalan johtaja. Hänen kovin koetuksensa oli vuonna 1493, kun ruttoepidemia tuli Genovaan ja viidennes sen väestöstä kuoli. Katariina hoiti sairastuneita ja kuolevia ja sai tartunnan itsekin, mutta selviytyi.

Itserakkauden sulatus -rukous

"Herra, sinä rakastat kaikkia

pyyteettä, sulasta rakkaudesta.

Kun katson sitä,

miten sinä kaikkea rakastat,

näen, miten minä

kaikessa etsin omaani.

Sulata sinä minusta itsekkyys.

Anna rakkautesi tulen polttaa

minusta kaikki kauna ja viha.

Sytytä sydämeni palamaan

sinun myötätunnostasi."

Ohjaajana Katariina Genovalainen

Katariina Genovalainen on yksi suurista naismystikoista. Hän syntyi Genovassa vuonna 1447 aatelisperheeseen. Kokemansa uskonnollisen kääntymyksen jälkeen Katariina omisti elämänsä köyhien ja sairaiden auttamiseen Genovan slummeissa. Vuosina 1490–1496 hän toimi paikallisen sairaalan johtajana. Tuona aikana ruttoaalto tuli Genovaan, ja hän hoiti siihen sairastuneita ja kuolevia. Katariina itse kuoli ilmeisesti syöpään vuonna 1510.

Katariina ei itse kirjoittanut mitään. Hänen ajatteluaan ja elämänvaiheitaan ovat kirjanneet hänen lähipiiriinsä kuuluneet henkilöt, muun muassa hänen rippi-isänsä veli Marabotto.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: