Haagan seurakuntaneuvosto valitsi Haagan vs. kirkkoherra Mari Mattssonin vakituiseksi kirkkoherrakseen. Aikaisemmin Mattsson on työskennellyt erityisesti Kallion seurakunnassa.
Haagan seurakunnan kirkkoherraksi valittu Mari Mattsson rakastaa kompuroivaa kirkkoa ja seurakuntaa, jossa kukkivat rodot ja huumori
Mari Mattssonin ura kirkossa on ollut monipuolinen. Kirkkoherrana hän sanoo olevansa sellainen, jonka ei tarvitse tulla valmiiseen pöytään.
Haagan seurakunnan uudeksi kirkkoherraksi maanantaina 5. kesäkuuta valitusta Mari Mattssonista voi ainakin sanoa, että hän tietää, mihin hyppää. Mattsson tuli Haagan seurakuntaan vs. kirkkoherraksi puolitoista vuotta sitten, kun silloinen kirkkoherra Heikki Nenosen jäi opintovapaalle.
– Jo ensimmäisen kuukauden jälkeen sanoin monelle, että miten voi olla sellainen olo kuin olisi tullut kotiin. Ihmiset Haagassa ovat hirvittävän avoimia, sydämellisiä ja huumorintajuisia. He todella haluavat olla kirkon työssä. Ja mikä määrä vapaaehtoisia meillä onkaan, Mattsson kertoo.
Huopalahden kirkolla kylämäisessä Etelä-Haagassa voi kohdata välillä myös ihmisiä, jotka eivät oikeasti kuulu Haagan seurakuntaan, mutta kokevat sen henkiseksi kotiseurakunnakseen. Seurakunta tunnetaan esimerkiksi somenäkyvyydestään ja ei ihan haudanvakavasta otteestaan.
– Huumori on Haagan vahvuus. Se on vastapainoa sille, että elämä on tällä hetkellä ihan riittävän haastavaa ja rankkaa kuten myös ihmisten tarinat. Se näkyy työssämme joka päivä. Huumori ei ole mitään tyhjän nauramista, vaan sitä, että voimme yhdessä nauraa elämän hulluudelle ja arvaamattomuudelle ja saada ilosta voimaa.
Papin työssä on kyse oppimisesta
Kotonaan Mari Mattsson on yhä myös Kalliossa. Sinne hän muutti vuonna 1995 Kotkasta, päästyään Helsingin yliopistoon opiskelemaan teologiaa. Kallion seurakunnassa hän on tehnyt suurimman osan työurastaan ja kasvattanut lapsensa. Urapolku on ollut monipuolinen.
– Minusta piti tulla uskonnonopettaja eikä pappi, mutta päädyin Helsingin seurakuntien järjestämälle pyhäkoulunopettajan peruskurssille ja Kallion seurakuntaan pyhäkoulunopettajaksi.
Siitä Mattsson jatkoi lastenohjaajaksi ja iltapäiväkerhonohjaajaksi, pyhäkoulusihteeriksi, seurakuntasihteeriksi ja tiedottajaksi. Papiksi Kallion seurakuntaan hänet vihittiin 2008. Välillä hän sai laajempaa perspektiiviä kirkkoon työskentelemällä hiippakuntasihteerinä tuomiokapitulissa.
– Ruohonjuuritason seurakuntatyö on minulle tuttua. Minulle ei tarvitse tehdä asioita valmiiksi, eikä tälle kirkkoherralle tarvitse olla pöytä katettuna ja Raamattu auki oikeasta kohdasta.
Jos tässä työssä kyynistyy, ei ole ehkä oikeassa tehtävässä.
Papin työssä häntä on kiehtonut se, että joka tilanteessa voi oppia jotakin.
– Oppiminen on papin työn ytimessä. Jos on yhtään korvat auki ja valmis kuuntelemaan, aina oppii. Jos tässä työssä kyynistyy, ei ole ehkä oikeassa tehtävässä.
Ihmisarvon puolesta pitää nyt huutaa
Kokouksia, budjettia, strategiaa, työryhmiä, lausuntoja, lisää kokouksia. Kirkon rakenteita ja päätöksentekojärjestelmiä on moitittu jähmeiksi, usein syystäkin – näin teki esimerkiksi Haagan edellinen kirkkoherra Heikki Nenonen Kirkko ja kaupungille antamassaan haastattelussa.
Mari Mattssonin mielestä kirkko on muuttunut vauhdilla parempaan suuntaan, myös hallinnollisesti.
– Hallinto on kaiken peruskivi ja tärkeä osa kirkon työtä. Kun se on kunnossa, muut hommat on helpompi tehdä. Minä teen sitä, jotta muiden ei tarvitse kantaa siitä huolta.
Ihan helppoja vuosia ei hallinnon ja budjetin parissa työskenteleville ole tiedossa. Seurakuntien jäsenmäärä on vähentynyt nopeasti, Haagassakin kirkkoon kuuluvien osuus seurakunnan alueella on enää noin puolet.
Mattssonin mukaan tulevista vuosista ei selvitä juustohöylätekniikalla, vaan siten, että luottamushenkilöiden kanssa mietitään yhdessä, mitä tehdään. Kaikkien tiimien on myös tärkeää seurata omaa budjettiaan. Kaikesta huolimatta Mattsson on levollisella mielellä.
– Meillä on viesti, joka on kestänyt yli 2 000 vuotta.
Mikä kirkon viesti mielestäsi on?
– Kirkon viesti on lähimmäisenrakkauden, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja jokaisen ihmisen luovuttamattoman ihmisarvon viesti. Sen puolesta pitää huutaa nyt tosi kovaa.
– Kirkko on äänekäs, moniääninen, kompuroiva ja äärimmäisen rakas. Siksi teen tätä työtä ja sydän palaa tälle jutulle.
Alun perin Mari Mattssonista piti tulla uskonnonopettaja, mutta hän päätyikin papiksi. Papin työssä häntä on kiehtonut se, että siinä oppii koko ajan uutta.
Kirkonmäkeä voisi hyödyntää enemmänkin
Resurssit seurakunnissa pienevät, mutta kaikenlaista uutta voi ja pitääkin tehdä. Vs. kirkkoherran rooli on vielä vähän pidätellyt Mari Mattssonia, mutta ainakin yksi hänen ideoistaan on jo edennyt käytäntöön. 10. kesäkuuta Haagan rodopuistossa vietetään toistamiseen Hääyö-tapahtumaa.
– Kirkonmäkeä voisimme hyödyntää vieläkin enemmän. Siellä voisi olla vaikka ulkoilmaelokuvanäytöksiä ja ehkä Haaga voisi saada myös oman Block Partynsa. Haagassa on niin paljon yhteisöllisyyttä, Mattsson maalailee.
Kirkkoherralla valtaa on tosi paljon, jos sitä haluaa käyttää.
Syksyllä seurakunta saa oman mobiilisovelluksensa.
– Yhdellä klikkauksella messuun, se on se idea. Sinne tulee myös ainakin saarnapodi, helpppo yhteydenottolomake, tapahtumatiedot ja rippikoululaisille oma osionsa.
Mattsson ei hakenut kirkkoherraksi tittelin vuoksi, mutta ajatus mahdollisuudesta vaikuttaa siihen, miten seurakunta toimii, selvästi innostaa.
– Kirkkoherralla valtaa on tosi paljon, jos sitä haluaa käyttää, mutta päätökset tehdään tietysti yhdessä luottamushenkilöiden, työntekijöitten ja seurakuntalaisten kanssa. Ei seurakuntaneuvosto ole pelkkä kumileimasin, vaan aktiivinen toimija.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Arkkipiispa Tapio Luoma: Ihmisarvoa ei mitata sillä, millaista hyötyä ihminen yhteiskunnalle tuottaa
AjankohtaistaTapio Luoman mukaan kirkolla on velvollisuus nostaa yhteiseen keskusteluun omia, myös kriittisiä näkökantojaan.
