Arabianrannassa on poltettu jo useana vuonna nuorten valmistama olkipukki. Kuva: Hyötykasviyhdistys
Halloween ja kekri tuovat syksyyn karnevaalimeininkiä
Toisin kuin ehkä voisi luulla, kaupallinen halloween perustuu vanhaan kansanperinteeseen. Myös suomalainen sadonkorjuujuhla kekri tekee uutta tulemistaan.
Lokakuun lopulla järjestetään paljon erilaisia halloweenjuhlia, mutta Annalan puutarhassa ja Arabianrannassa on vietetty jo seitsemänä vuonna kekriä. Kekrijuhla on tänä vuonna poikkeuksellisesti vasta isänpäivänä.
– Haluamme nostaa tällä tavalla esiin suomalaista kansanperinnettä. On myös hauskaa, että pimeänä vuodenaikana on jokin koko perheelle sopiva tapahtuma, kertoo juhlan järjestäjiin kuuluvan Hyötykasviyhdistyksen toiminnanjohtaja Taina Laaksoharju.
Kekrijuhlassa on korostettu vanhaa suomalaisuutta muun muassa tarjoamalla perinteisiä, vaikkapa nauriista valmistettuja, ruokia sekä tekemällä taikoja tulevaan vuoteen. Juhlaan sekoittuu myös halloweenperinnettä erilaisten pukujen ja naamioiden muodossa
– Annalasta siirrymme kulkueena Arabianrantaan, jossa poltetaan nuorten työpajan oljesta valmistama isokokoinen kekripukki. Esikuvana on ollut Ruotsin Gävleen jouluaikoina rakennettu jättimäinen olkipukki, mutta onhan pukkiteema aikoinaan liittynyt kekriinkin, Laaksoharju selvittää.
Satokausi päättyi kekrijuhlaan
Kansankulttuurin tutkija, dosentti Kati Mikkola on huomannut, että suomalaisten vanha sadonkorjuujuhla kekri on kokenut pienimuotoisen renessanssin. Perinnettä on vaalinut Talonpoikaiskulttuurisäätiö, ja viime vuosina kekriä on alettu viettää yhä enemmän eri puolilla Suomea.
– Kekri oli paikoin voimissaan vielä 1950-luvulla. Tuolloin myös maalta kotoisin olevat kaupunkilaiset lähtivät syksyllä auttamaan maataloustöissä ja juhlimaan satokauden päätöstä.
"Myös halloweenista tuttu leikki Karkki vai kepponen? löytyy kekristä. Väärin päin käännettyihin turkkeihin pukeutuneet nuoret kiersivät taloissa kekripukkeina ja kyselivät, tuleeko kestitystä vai rikommeko uunin." Tutkija Kati Mikkola
Satokauden päättymistä alettiin juhlia Euroopassa satoja, kenties jo tuhansia vuosia sitten. Suomessa vietettiin kekriä sadon kypsymisajasta riippuen mikkelinpäivän ja pyhäinpäivän välisenä aikana. 1800-luvun alkuun asti kekri merkitsi talon piioille ja rengeille vuoden ainoaa vapaaviikkoa, jolloin he saattoivat etsiä uusia työpaikkoja pestuumarkkinoilta.
– Kekriin kuuluivat olkipukit ja himmelit, jotka liittyivät seuraavan vuoden sadon turvaavaan hedelmällisyysmagiikkaan. Myös ennemagiaa, satokausien ennustamista, harjoitettiin eri tavoin, Mikkola kertoo.
– Kun kekrin viettäminen alkoi hiipua, olkipukit ja himmelit siirtyivät jouluun ja ennustusten tekeminen uuteen vuoteen.
Halloween kelttien perinnettä
Kaupallisella ja riehakkaalla halloweenilla mustaoransseine kauhurekvisiittoineen on myös juuret eurooppalaisessa sadonkorjuujuhlaperinteessä, kelttiläisten samhainissa. Perinne siirtyi skotlantilaisten ja irlantilaisten siirtolaisten mukana Yhdysvaltoihin, jossa sitä alettiin viettää halloween-nimisenä 1800-luvulla. Nimi tulee sanoista All Hallows' Eve, mikä kertoo syksyisen halloweenin ajoittumisesta kristillisen pyhäinpäivän aattoon.
"Minusta on turha ajatella niin, että tässä ovat vastakkain Yhdysvalloista rantautunut kaupallinen tapahtuma ja aito suomalainen perinne. Paikallinen ja globaali perinne voivat mainiosti yhdistyä ja uudistua ajan mukaan." - Tutkija Kati Mikkola
– Amerikassa mukaan tulivat koverretut kurpitsalyhdyt. Tosin suomalaisten kekrissäkin koverrettiin lyhdyiksi nauriita. Tulimagia liittyi vahvasti kekriin, poltettiin soihtuja ja lyhtyjä, Kati Mikkola selvittää.
– Myös halloweenista tuttu leikki Karkki vai kepponen? löytyy kekristä. Väärin päin käännettyihin turkkeihin pukeutuneet nuoret kiersivät taloissa kekripukkeina ja kyselivät, tuleeko kestitystä vai rikommeko uunin. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoista selviää, että kylissä kierteli myös kekrittäriksi pukeutuneita poikia.
Perinteet uudistuvat jatkuvasti
Kristinuskon myötä Suomessa alettiin vieroksua kekrin pakanallisuutta. Tilalle tuli pyhäinpäivä vainajien muisteluineen. Kun muistetaan suvun vainajia hautausmaalla, halutaan vahvistaa sitä, että olemme osa pitkää jatkumoa. Meksikossa kuolleiden päivän vietto on saanut erilaisen, karnevalistisen muodon.
Nyttemmin suosituksi tullut halloween on meillä nuorten ja lapsiperheiden perinnettä. Uutta tulemistaan tekevä kekri taas on enemmän kaikenikäisten juhla.
– Minusta on silti turha ajatella niin, että tässä ovat vastakkain Yhdysvalloista rantautunut kaupallinen tapahtuma ja aito suomalainen perinne. Paikallinen ja globaali perinne voivat mainiosti yhdistyä ja uudistua ajan mukaan, Kati Mikkola sanoo.
– Esimerkiksi kekrissä on ekologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia puolia, jotka sopivat tähän aikaan. Syyssadon antimista nauttiminen sopii hyvin nykyisiin pohdintoihin siitä, mikä ruoka on eettistä ja mikä sesonkiin kuuluvaa.
Mikkolan mielestä kekri sopii hyvin syksyyn senkin vuoksi, että juhannuksen ja joulun välillä on selkeä juhla-aukko. Kekrin avulla voisi juhlistaa syysloman alkua tai mökin talviteloille laittamista tai korvata pikkujoulun.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Halloween on kiva, kun se pelottaa” – Vaahtokarkkikummitukset ja muffinihämähäkit kuuluvat Ninni Rainteen syksyn suosikkijuhlaan
Hyvä elämäKahdeksanvuotias helsinkiläinen viettää myös kekriä. Silloin olkipukki palaa.
