Valkohaisukellus toteutti Harri-Pekka Pietikäisen pitkäaikaisen unelman.
Harras hetki: Harri-Pekka Pietikäinen katsoi valkohain kitaan
Kohdattuaan valkohain sen luontaisessa ympäristössä Harri‑Pekka Pietikäinen on pystynyt ylittämään myös arkisia pelkojaan.
“Teidän oikealla puolellanne – nyt! Voi pojat, onneksi en ole häkissä juuri nyt.”
White Shark -veneen miehistöön kuuluvan Mitchin sanat saavat Harri-Pekka Pietikäisessä aikaan voimakkaan adrenaliinipiikin. Pietikäinen ymmärtää, että häntä lähestyvä valkohai on iso.
Pietikäinen on ahtautunut kolmen metrin korkuiseen ja neljän metrin levyiseen häkkiin yhdessä seitsemän muun ihmisen kanssa. Häkki on laskettu mereen niin, että hänen pitää työntää itsensä käsillä sukelluksiin nähdäkseen, mitä pinnan alla tapahtuu.
Köyteen kiinnitetty tonnikalan pää kiitää ilmakuplien seassa suoraan kohti häkkiä. Sitä seuraa suuri tumma varjo. Sitten jokin jysähtää häkkiä vasten niin lujaa, että Pietikäisen ote kaiteesta irtoaa.
Avatessaan silmänsä Pietikäinen katsoo suoraan vaaleaan kitaan, joka on vain 30 senttimetrin päässä hänen kasvoistaan. Hän voisi laskea hampaat.
Törmääjä on Scarlett-niminen lähes viisimetrinen valkohai, joka painaa yli tuhat kiloa. Vedenalainen kolari on ilmeinen vahinko, sillä aikaisemmat saman yksilön lähiohitukset ovat sujuneet rauhallisesti.
Käänteentekevä kohtaaminen tapahtui elokuussa 2017. Pietikäinen oli matkustanut yli 20 tuntia päästäkseen haiturismista elävään Gansbaai-nimiseen kalastajakylään Etelä-Afrikan eteläiseen kärkeen. Ensimmäisen valkohaisukelluksensa hän teki keväällä 2016.
Sisäinen matka haihäkkiin alkoi kolme vuosikymmentä aikaisemmin, kun alakoulua käyvä Pietikäinen ja hänen kaverinsa katsoivat Steven Spielbergin Tappajahai-elokuvan VHS-kasetilta vanhempiensa tietämättä.
Mielikuva hyökkäävästä merihirviöstä upposi syvälle alitajuntaan. Se muistuttaa olemassaolostaan edelleen silloin, kun Pietikäinen sukeltaa uimahallin syvään päätyyn tai ui tummassa järvivedessä, jossa pinnan alle ei näe.
Harri-Pekka Pietikäinen uskoo, että Scarlett (kuvassa) tiedostaa oman rokkitähden asemansa haituristien keskuudessa. Kuva: Imke Meyer
Pelon rinnalla heräsi elämänmittainen kiinnostus kiehtovaa petokalaa kohtaan. Valkohai on osoittautunut vaikuttavaksi eläimeksi, jonka itsevarmat ja rauhalliset liikkeet herättävät Pietikäisessä syvää kunnioitusta. Se ei halua käyttää kiistatonta voimaansa, vaikka voisi repiä haihäkin palasiksi. Pietikäinen pitää mahdollisena, että häkin luona toistuvasti vieraillut Scarlett tiedostaa rokkitähden asemansa.
Valkohaisukellusten jälkeen Pietikäinen on uskaltanut kohdata myös arkisia pelkojaan. Hän harrastaa luolien tutkimista, vaikka kärsii ahtaan paikan pelosta. Työyhteisössään ja ihmissuhteissaan Pietikäinen ottaa aiempaa useammin riskin tulla nähdyksi ja kuulluksi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Harras hetki: Salli Karisalmen sivellin tavoittaa peipon luonteen
HengellisyysUhanalaisen eliölajin maalaaminen on taiteilija Salli Karisalmelle meditaatioharjoitus.
