Harras hetki: Iiro Rantala rentoutuu lukemalla oopperoiden partituureja
Iiro Rantala hyräilee välillä mukana syventyessään oopperapartituuriin ja teoksen musiikkiin.

Iiro Rantala hyräilee välillä mukana syventyessään oopperapartituuriin ja teoksen musiikkiin.

Harras hetki: Iiro Rantala rentoutuu lukemalla oopperoiden partituureja

Eniten Rantalaa puhuttelevat vanhojen mestareiden, kuten Mozartin ja Verdin, kevyimmät ja hauskimmat teokset.

Muusikko Iiro Rantala nostaa taiteilijakoti Lallukassa sijaitsevan asuntonsa pöydälle kaksi paksua oopperapartituuria, Mozartin Taikahuilun ja Rossinin Sevillan parturin. Kun Rantala haluaa ottaa löysästi, hän lukee suosikkisäveltäjiensä oopperoiden partituureja, joista näkee sävellysten kaikki soitin- ja lauluosuudet. Samalla hän kuuntelee teosten musiikkia kuulokkeista.

Rantala löysi tämän musiikillisen harrastuksen neljä vuotta sitten. Kansallisooppera tilasi silloin häneltä koomisen oopperan, minkä vuoksi Rantala alkoi tutkia oopperoita tarkemmin. Hän lainasi teosten partituureja kirjastosta, ja hän kehuukin Suomen kirjastolaitosta maailman parhaaksi myös tässä suhteessa.

Komiikan ystävänä Iiro Rantala huomasi, että häntä puhuttelivat eniten vanhojen mestareiden, kuten Mozartin, Rossinin, Puccinin ja Verdin, kevyimmät ja hauskimmat teokset. Hänestä niissä on tiettyä selkeyttä ja ajatuksen kirkkautta.

Kävi niin, että Rantala jäi koukkuun partituurien tutkimiseen, ja hän alkoi lukea niitä vapaa-ajallaan.

Kävi niin, että Rantala jäi koukkuun partituurien tutkimiseen, ja hän alkoi lukea niitä vapaa-ajallaan. Hän on myös ostanut itselleen joitakin partituureja, koska nyt niihin voi palata milloin tahansa.

Vaikka Rantalan harrastus alkoi sattuman kautta, hän uskoo joidenkin asioiden valmistaneen häntä tähän. Rantala oli jo pitkään säveltänyt musikaaleja ja tutustunut samalla musiikkiteatterin maailmaan. Hänelle tärkeissä oopperoissa taas yhdistyvät teatteri, musiikkidraama ja komiikka. Hänestä on kiehtovaa nähdä, miten kyseiset oopperat on sävelletty ja mitä ratkaisuja niissä on käytetty.

Vastapainoa työlle Iiro Rantala ei koe tarvitsevansa. Pianistin työ keikkakiertueineen on hänelle elämäntapa, eikä hän koe sitä mitenkään voimia vieväksi. Rantala ei juuri lomailekaan, sillä jo viikonkin lomalla hänestä tulee rauhaton, kun hänellä ei ole mitään musiikillista tekemistä.

Oopperapartituurit ovat myös poikkeus siinä mielessä, ettei Rantala muuten kuuntele vapaa-ajalla musiikkia. Esimerkiksi illanvietossa soitettava taustamusiikki aiheuttaa hänelle kärsimystä, koska hän ei pysty olemaan niin, että musiikki menisi ohi korvien.

Partituureja Rantala lukee vain kotona, joko työhuoneessa tai olohuoneen pöydän ääressä. Se on hänelle vähän kuin television katselun korvike, mutta paljon antoisampaa ja kiinnostavampaa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi